aarremaanalla.com

Museoviraston tutkija kertoi joskus ohimennen että ruotsissa olisi tehty tutkimuksia jossa todettiin että käytössä olevassa pellossa tollaset pienehköt esineet liikkuu yllättävän vähän, muistelisin että ehkä joku <5m säteellä?

Tottakai poikkeuksiakin löytynee, kuten topicissa aiemmin kerrottiinkin.

Niitä maamassojahan liikutellaan ihan tarkoituksellakin kun muotoillaan pellon pintaa. 30cm kerros liikahtaa äkkiä täytöksi johonkin painanteeseen. Ojan kaivu/putsaus maat lanataan usein keskemmälle peltoa jne..

Eräs maanomistaja sanoi, että esineet siirtyvät kevyesti jopa noin 100 metriä, kun peltoa harataan. Kun noiden harojen kanssa ei ole tarvinnut meikäläisen ikinä touhuta, niin en nyt muista miksi hän sitä sanoi, olisiko ollut jokin joustopiikkiäes tjms.
Olen itsekin löytänyt pienen ristin palat useamman kymmenen metrin päästä toisistaan, joten kyllä ne pellossa siirtyvät ja jos joku muuta väittää, niin sanon että höpö höpö

Leijona kirjoitti:Eräs maanomistaja sanoi, että esineet siirtyvät kevyesti jopa noin 100 metriä, kun peltoa harataan. Kun noiden harojen kanssa ei ole tarvinnut meikäläisen ikinä touhuta, niin en nyt muista miksi hän sitä sanoi, olisiko ollut jokin joustopiikkiäes tjms.
Olen itsekin löytänyt pienen ristin palat useamman kymmenen metrin päästä toisistaan, joten kyllä ne pellossa siirtyvät ja jos joku muuta väittää, niin sanon että höpö höpö

Saman tapaisia kokemuksia Leijonan kanssa. Pari-kolmekymmentä metriä on ollut saman esineen palasilla välimatkaa parhaimmillaan.
T: villimies

Tuo esineen pellossa liikkuminen on suhteessa esineen kokoon, muotoon sekä sijaintiin pellolla

Esim. hevosenkenkä voi liikkua jopa useita satoja metrejä kun sopivasti jää kiinni vaikka äkeeseen mutta tuollainen herneenkokoinen kivi ei juurikaan liiku minkään pellonmuokkaustyökalun mukana.

Mutta kun otetaan huomioon tuollaisen pienen kiven suhde esim. pitkän lopivan pellon pinnan muotoon asia voikin muuttua äkkiä päinvastaiseksi eli rinteessä pellon keväiset valumavedet voivat viedä pahimmillaan tuollaisen pienen kiven hyvinkin kauaksi kun taas hevosenkenkä ei pintavesien virtauksista ole moksiskaan.

Eli vallinneilla olosuhteilla on varmasti suuri merkitys siihen millaiset mahdollisuudet kiven löytymiseen on olemassa

Joo,pellon huokoisuus myös vaikuttaa aika paljon,esim.tipparahat on löytynyt aika läheltä toisiaan,mitä sanoo tippamestari Aholainen?Onko pelto ollut huokoinen?Savipelto varmaankin vie mukanaan.

Tipat on huokoisessa pellossa tosiaan olleet poikkeuksetta pienellä alueella.
Laitimmaisten tippojen löytöväli on ollut n.10 metriä mutta muutaman neliön alalta ne yleensä löytyy jos niitä enemmän on sinne joutunut.

Löysin nämä hopearistin palat (vas. reunassa) n. 40 m:n päästä toisistaan. Samasta esineestä ovat ja pienempi on mitoiltaan n. 14x17 mm.
Museokin totesi, että mistä tässä sitten kaivettaisiin mahdollista hautaa. Todennäköisesti kumpikaan osa eivät olleet alkuperäisellä putoamis/hautauspaikallaan.
Alueen muut rautakautiset löydöt tulivat n 100-300 m:n päästä tästä löydöstä. Kyseessä on peltoalue ja löydöt 5-20 cm:n syvyydeltä. Mielestäni peltoalueilla etsintään tulisi suhtautua erilailla, kuin esim. metsämaastossa, jossa esineet eivät ole siirtyneet kontekstistaan.
Tosin asia muuttuu pellollakin, jos esineet löytyvät kyntösyvyyden alapuolelta.

Olikos peleto savinen vai ihan muhimultaa tuon ristin osien löytöpäikalla Jellona?

Eikös tuo risti voisi olla myös kasteristi ja ei välttämättä mistään hautapaikasta kotoisin.
Kasteristejä ollaan löydetty joitakin pelloilta ja yleensä olleet vanhan asuinpaikan välittömässä laheisyydessä.
En oikein usko että hautapaikkoja ovat olleet.

menee ot:ksi alkuperäisestä Espoon kultasormus osiosta.
Pitäisiköhän avata oma juttu tästä esineen kulkeutumisesta pellossa.?

P.Aholainen kirjoitti:Olikos peleto savinen vai ihan muhimultaa tuon ristin osien löytöpäikalla Jellona?

Eikös tuo risti voisi olla myös kasteristi ja ei välttämättä mistään hautapaikasta kotoisin.
Kasteristejä ollaan löydetty joitakin pelloilta ja yleensä olleet vanhan asuinpaikan välittömässä laheisyydessä.
En oikein usko että hautapaikkoja ovat olleet.

menee ot:ksi alkuperäisestä Espoon kultasormus osiosta.
Pitäisiköhän avata oma juttu tästä esineen kulkeutumisesta pellossa.?

Multamaata on.
Tuo risti on harvinainen rautakautinen esine ja vaikuttaa sulaneelta, joten voisi vaikka ollakin hautauksesta peräisin.

jore ja pojat eivät ole reilun 2 - vuotisen piipparoinnin aikana KOSKAAN
löytäneet puuttuvaa osasta lähimaastosta.
Näin se vaan ikävä kyllä on

Leijona kirjoitti:Löysin nämä hopearistin palat (vas. reunassa) n. 40 m:n päästä toisistaan. Samasta esineestä ovat ja pienempi on mitoiltaan n. 14x17 mm.
Museokin totesi, että mistä tässä sitten kaivettaisiin mahdollista hautaa. Todennäköisesti kumpikaan osa eivät olleet alkuperäisellä putoamis/hautauspaikallaan.
Alueen muut rautakautiset löydöt tulivat n 100-300 m:n päästä tästä löydöstä. Kyseessä on peltoalue ja löydöt 5-20 cm:n syvyydeltä. Mielestäni peltoalueilla etsintään tulisi suhtautua erilailla, kuin esim. metsämaastossa, jossa esineet eivät ole siirtyneet kontekstistaan.
Tosin asia muuttuu pellollakin, jos esineet löytyvät kyntösyvyyden alapuolelta.

Komea on Jellonan ristin osat ,harvoin näkee tuollaisia,itsellä myös toivelistalla.

Tiedonjyvä, jonka lisään tähän aiheeseen, kun tästä löytyi myös se linkki, jossa vahvistettaan huhu MV:n 5000:n euron budjetista:

Museovirasto on valtion virasto ja sen toiminta rahoitetaan verovaroin. Lunastuksiin käytettävissä oleva budjetti on varsin rajallinen, 5000 euroa vuonna 2014

Pari viikkoa vanha artikkeli (http://opleht.ee/13769-olukorrast-muina ... asta-2013/) vahvisti edelänaapurimme vuoden 2013 vastaavaksi kuluksi 35000. En tiedä, onko heillä löysempi kukkaro, 7 kertaa enemmän löytöjä 7 kertaa pienemmalta alueelta, tai valtion vararikko tuon kulun takia tulossa, mutta jotenkin naurettavana se Suomen 5k tuntuu, vaikka kuinka katsoisi. Budjetin laatija kopioi vaan sama excel solua vuodesta toiseen ja muilla viranomaisilla on sitten helppo sanoa että kyllä minä, mutta se budjetti ja se laki...

Andave kirjoitti:Tiedonjyvä, jonka lisään tähän aiheeseen, kun tästä löytyi myös se linkki, jossa vahvistettaan huhu MV:n 5000:n euron budjetista:

Museovirasto on valtion virasto ja sen toiminta rahoitetaan verovaroin. Lunastuksiin käytettävissä oleva budjetti on varsin rajallinen, 5000 euroa vuonna 2014

Pari viikkoa vanha artikkeli (http://opleht.ee/13769-olukorrast-muina ... asta-2013/) vahvisti edelänaapurimme vuoden 2013 vastaavaksi kuluksi 35000. En tiedä, onko heillä löysempi kukkaro, 7 kertaa enemmän löytöjä 7 kertaa pienemmalta alueelta, tai valtion vararikko tuon kulun takia tulossa, mutta jotenkin naurettavana se Suomen 5k tuntuu, vaikka kuinka katsoisi. Budjetin laatija kopioi vaan sama excel solua vuodesta toiseen ja muilla viranomaisilla on sitten helppo sanoa että kyllä minä, mutta se budjetti ja se laki...

Varmasti juurikin näin että jatketaan samaa vanhaa tuttua kaavaa, mutta eiköhän tuolla luulisi olevan varattuna bujettiin rahaa hieman yllättäviin ylimääräisiin menoihin.

MV:n henkilöstö ei ilmeisesti ole sisäistänyt budjetin vuotuisen ylittämisen aatetta. Kun joka vuosi se ylitetään, niin pitää anoa lisärahoitusta. Nythän se taitaa olla vähän myöhäistä kun jokapaikasta leikataan. Vaikka perusteita olisikin.

Sormus näytille huomenna.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2903 ... a-huomenna