Ja minä sanoisin, että mitä roskaisempi alue, niin sitä hitaammin heilutat etsintä ja kävelet eteenpäin. Ja jos hoidetuille nurmikoille aioit mennä, niin opettele siisti kaivuutekniikka sillä emmehän halua huonoa julkisuutta harrastuksellemme. Hyviä harjoittelupaikkoja on koulujen ja puistojen kiikkujen aluset ja lähiympäristö, sillä niistä löytyy sekä roskaa että kolikoita ja omat jäljet on helppo peittää.
Ja tosiaan aluksi laita ACE250:n All Metal -tilaan ja kaivat kaiken ylös. Hietikolla tai puistohiekalla tuo on helpoin toteuttaa. Ja kannattaa kokeilla samalla reissulla kaikki eurokolikot läpi, että miltä ne kuulostaa ja mihin kohtaan näyttöä tunnistuspalkki syttyy. Sitten voi testata myös sitä että miltä kolikon tunnistus muuttuu kun sen vieressä on rautanaula tai pullonkorkki.
Äläkä heti lannistu jos et heti löydä mitään muuta kuin roskaa. Hyviä motivaattoreita on laittaa löytökolikot purkkiin, sillä kummasti se vaan motivoi lähteä kun purkki alkaa täyttymään. Ja aloittaa ensin pienellä löytökolikkopurkilla, jonka sitten vaihtaa isompaan kun entinen täyttyy.
Minä itse käytän etsintäreissujen eurokolikoiden tilastointiin laskentataulukkoa. Sillä on ollut helppo keksiä itselle saavutettavia merkkipaaluja kuten esimerkiksi etsimien hintojen kuoletus tai 10,100 tai 1000 löydettyä eurokolikkoa.
Jos ei ole motivaatiota etsiä, niin silloin huomaa että ei ole aikaa etsiä. Ja sitten sitä onkin etsin myynnissä Ostetaan ja Myydään -osastolla.
Löytökolikkopurkilla tai laskentataulukolla ei kuitenkaan voi mitata kahta asiaa mitä tämä harrastus parhaimmillaan antaa: Ulkoliikuntaa ja hyvien löytöjen aiheuttamia tunne-elämyksiä.
Loppuosa kirjoituksesta meni kyllä niin Off-Topiciksi kuin olla voi.
