aarremaanalla.com

Todella hieno sormus, ja erilainen verrattuna ns tavallisiin D-mallisiin. Milloin se muuten oli kun alettiin käyttää leimaa 925 luotipainon sijaan?

Hauskan sormuksen olen löytänyt
T: villimies

raiban kirjoitti:Tuossa olisi varmaankin etsintäpaikkoja tiedossa?

Juu, niin ne vaan aikoo pilata tuonkin alueen. Miksi kaikki hienoimmat mestat pitää myllätä ja rakentaa täyteen jotain rumia taloja?

appenzell kirjoitti:Todella hieno sormus, ja erilainen verrattuna ns tavallisiin D-mallisiin. Milloin se muuten oli kun alettiin käyttää leimaa 925 luotipainon sijaan?

Tattista! Kunnosta päätellen ei kovin vanha mutta paikka on sellainen ettei sieltä kovin tuorettakaan kamista löydy, suurin osa 1600-1800 luvulta. Kultaseppä varmaan osaa kertoa noista leimoista

appenzell kirjoitti:Todella hieno sormus, ja erilainen verrattuna ns tavallisiin D-mallisiin. Milloin se muuten oli kun alettiin käyttää leimaa 925 luotipainon sijaan?

1870-jotain taisi loppua luotipainon käyttö

Pisteet vitoselle

Taurus kirjoitti:

Tri Tuonela kirjoitti:Onko kolmannessa kuvassa mahdollisesti rautainen rengassolki? Kuten tuossa:

http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/sivu ... 2246;92513

Solki se ainakin on ja kokonaan rautainen.

On siinä samaa näköä kuin mankbyn rautasoljessa.

http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/sivu ... 2966;92967

Minkähän kokoinen tuo on? Tämän halkaisija on 55mm ja ilman korroosiota ehkä noin 50mm.

Esineet herättivät kovasti kiinnostusta museovirastossa. Ensi viikolla tulee tarkempaa infoa.

Erikoinen prossiesine. 41mm pitkä. Leijona varmaan tietää nämä





Pii- ja kvartsi-iskoksia, reikärauta ja vanhaa arabiaa.



Muistuttaa vähän jotain talttaa.



Toinen puoli.

Noi iskokset ois varmaan hyvä ilmoittaa eteenpäin, onko lähellä ollut muinaista asuinpaikkaa?

appenzell kirjoitti:Noi iskokset ois varmaan hyvä ilmoittaa eteenpäin, onko lähellä ollut muinaista asuinpaikkaa?

Ei ainakaan kovin lähellä. Pitkin peltoa oli myös pieniä valkoisia kivisuikaleita jotka eivät mielestäni ollut piitä eikä kvartsia. Laitoin kuvat eteenpäin.

Taurus kirjoitti:
Erikoinen prossiesine. 41mm pitkä.

Onko murtumakohtia muualla, kuin tuossa vasemmalla alhaalla kahdessa väkäsessä?

Taurus kirjoitti:

appenzell kirjoitti:Noi iskokset ois varmaan hyvä ilmoittaa eteenpäin, onko lähellä ollut muinaista asuinpaikkaa?

Ei ainakaan kovin lähellä. Pitkin peltoa oli myös pieniä valkoisia kivisuikaleita jotka eivät mielestäni ollut piitä eikä kvartsia. Laitoin kuvat eteenpäin.

Luumäellä oli kivimiehiä mukana ja he sanoivat että aina kun löytyy piikiveä tai kvartsia niin se on hyvä merkki asumuksesta. Kivimateriaali on kuulemma tuotu ulkomailta. Hienot löydöt siis

Leijona kirjoitti:

Taurus kirjoitti:
Erikoinen prossiesine. 41mm pitkä.

Onko murtumakohtia muualla, kuin tuossa vasemmalla alhaalla kahdessa väkäsessä?

Murtumakohdisa on vaikea sanoa kun on niin pyöristynyt joka kohdasta mutta ilmeisesti juuri noissa ne on. Oikean puoleinen uloke kapenee ikään kuin kirveenterä, eli siinä ei taida ainakaan olla murtumaa. Ilkka heitti hyvän huomion että tuossa on mahdollisesti ollut vielä kolmaskin reikä josta näkyy osa. Paksuus vaihtelee kahdesta kolmeen milliin.

Tuo piikivi on piilukkoaseesta eli ei esihistoriallinen. Kvartsit, varsinkin kuvailemasi määrät, taasen viittaavat paremminkin kivikauteen - vaikka kvartsiakin on käytetty yleisesti tuleniskentään mm. 1500-luvun Suomessa ja paikoin vielä 1900-luvullakin.

Arkeologi kirjoitti:Tuo piikivi on piilukkoaseesta eli ei esihistoriallinen. Kvartsit, varsinkin kuvailemasi määrät, taasen viittaavat paremminkin kivikauteen - vaikka kvartsiakin on käytetty yleisesti tuleniskentään mm. 1500-luvun Suomessa ja paikoin vielä 1900-luvullakin.

Kas kun ei tullut mieleen tuo piilukko vaihtoehto

Tässä voisi olla yksi teoria jos pronssiesine olisi ehjempi

Taurus kirjoitti:

Leijona kirjoitti:

Taurus kirjoitti:
Erikoinen prossiesine. 41mm pitkä.

Onko murtumakohtia muualla, kuin tuossa vasemmalla alhaalla kahdessa väkäsessä?

Murtumakohdisa on vaikea sanoa kun on niin pyöristynyt joka kohdasta mutta ilmeisesti juuri noissa ne on. Oikean puoleinen uloke kapenee ikään kuin kirveenterä, eli siinä ei taida ainakaan olla murtumaa. Ilkka heitti hyvän huomion että tuossa on mahdollisesti ollut vielä kolmaskin reikä josta näkyy osa. Paksuus vaihtelee kahdesta kolmeen milliin.

Tässä olisi yksi vaihtoehto, mutta tähän kävisi paremmin se toiselta puolelta otettu kuva. Voisiko se kuitenkin olla etupuoli?
Lisäksi tämä on pienempi, mutta näistä on erilaisia versioita, joten eri kokojakin voisi olla.
Tässä kuva alassuin, että voi paremmin vertailla kuvaasi:

Taurus kirjoitti:

Tässä oikein päin:

Tattista Leijona. Tuollaisesta se on. Paintilla kun liittää tämän kuvan tuohon kokonaisen päälle niin kaikki täsmää! Mikä tuo muuten on ja kuinka vanha?

Taurus kirjoitti:Tattista Leijona. Tuollaisesta se on. Paintilla kun liittää tämän kuvan tuohon kokonaisen päälle niin kaikki täsmää! Mikä tuo muuten on ja kuinka vanha?

Nyt minäkin löysin sen tuon Leijonan kuvan mukaan Kivikosken kirjasta.

On viikinkiaikainen ja tuollainen on löytynyt Hauhon Männistönmäen kalmistosta. Siis hyvä löytö piristämään Espoon historiaa.
Onnittelut (siis kun Espoon museo on varmistanut asian).

Näyttäisi tosiaan nuoremman rautakauden löytötyhjiö alkavan täyttyä. Kuvapari on kyllä vakuuttava ja hämmästyn kyllä jos katkelma vielä tuosta muuksi muuttuu. Onnittelut!

Ilmiömäisesti tunnistettu muuten tuosta katkelmasta, olisi varmasti monelta muultakin mennyt ohi.

ilkkap kirjoitti:

Taurus kirjoitti:Tattista Leijona. Tuollaisesta se on. Paintilla kun liittää tämän kuvan tuohon kokonaisen päälle niin kaikki täsmää! Mikä tuo muuten on ja kuinka vanha?

Nyt minäkin löysin sen tuon Leijonan kuvan mukaan Kivikosken kirjasta.

On viikinkiaikainen ja tuollainen on löytynyt Hauhon Männistönmäen kalmistosta. Siis hyvä löytö piristämään Espoon historiaa.
Onnittelut (siis kun Espoon museo on varmistanut asian).

Mihin käytetty, onko jokin solki?

appenzell kirjoitti:Mihin käytetty, onko jokin solki?

"Tyylitelty, koristeellinen linturiipus", kertoo kuvasto.
T: villimies

appenzell kirjoitti:

ilkkap kirjoitti:

Taurus kirjoitti:Tattista Leijona. Tuollaisesta se on. Paintilla kun liittää tämän kuvan tuohon kokonaisen päälle niin kaikki täsmää! Mikä tuo muuten on ja kuinka vanha?

Nyt minäkin löysin sen tuon Leijonan kuvan mukaan Kivikosken kirjasta.

On viikinkiaikainen ja tuollainen on löytynyt Hauhon Männistönmäen kalmistosta. Siis hyvä löytö piristämään Espoon historiaa.
Onnittelut (siis kun Espoon museo on varmistanut asian).

Mihin käytetty, onko jokin solki?

Kivikoski: Vogelförmigen, platter Bronzeanhänger.

Kiitos kaikille tunnistuksesta. Ei taida olla montaa nuoremman rautakauden ketjunjakajaa löytynyt Espoosta tai edes pk-seudulta. Varmasti ainakin ensimmäinen Kauklahdesta

Tässä tämän päiväiset.



Hopialusikka



Leima MI tai MK



Mistäs tämmönen on? Siinä makoilee joku elukka. Hieman kupera.

Tuostahan voi jopa linnun hahmottaa, toisin kuin siitä missä on ne kaksi pystykorvaista lintua.

Linturiipuksen osia etsimässä. Reikäläpyskä löytyi läheltä paikkaa.