aarremaanalla.com

P. Aholainen: Ensimmäisestä ryhmäkuvasta suurentamalla näkee, että ihan ohut se ei ole. Mutta ihan taatusti sen voi heittää pois kuparilevynpalana. Mutta ei siis sellaista peltimäistä taipuisaa. Se on nyt eri paikkakunnalla vaimon veljen kotona, joten en päse mittaamaan.

Onnittelut!Mukavaa vanhaa historiaa noussut ylös.Hieno nappirivistö ja Öööööret!

Paljon hyviä löytöjä.
Klippinki on aina hyvä löytö. Tuollaiset ovat noin 3-4 mm paksuisia ja sitten vastaavat pienemmät, joissa on hyvin vähän hopeaa, mutta näyttävät aivan kuparilta, ovat 1-2 mm. (tämä on muistiin perustuvaa päättelyä, kun muistelen omia vastaavia löytöjä)

hienoja vanhoja kolikoita, hyvän saaliin sait!

Kyllä tuossa hirvenpääaihe on ilman muuta. Museokamaa siis. Materiaali oli aika outoa pronssiksi (kuten museon linkissä lukee). Luulin hopeaksi, mutta painon takia lyijykin tuli mieleen. Ei ollut lainkaan hapettunut, kuten näkyy. Kuvaa pitää näköjään klikata että näkyy kokonaan. On aika pieni, leikkasin yksityiskohtana isommasta.



Kiitokset Jussille tarkasta havainnosta.

Leijona kirjoitti:Paljon hyviä löytöjä.
Klippinki on aina hyvä löytö. Tuollaiset ovat noin 3-4 mm paksuisia ja sitten vastaavat pienemmät, joissa on hyvin vähän hopeaa, mutta näyttävät aivan kuparilta, ovat 1-2 mm. (tämä on muistiin perustuvaa päättelyä, kun muistelen omia vastaavia löytöjä)

Voe helevata taitaa männä yöunet
Pitäsköhän lähteä sinne lepikkoon. (mitä lie kuparipeltiä sinne mätin)

Kuitenkin tuon aikakauden rahoja paikalta on löytynyt ja sitä piparia.

Tuossa vielä viikon takaisiin löytöihin liittyen lisäkuvia. Hirvenpäästä lähikuvia. Rautakautta siis veikkaillaan. Esine on nyt museon hallussa, ja lisätietoa tulee sitten joskus aikanaan.









Klippingin paksuuteen liittyen käsi-mittasuhde -kuva. Harvalla on pellolla Mauser-mitta mukana, joten tähän tyyliin sitä on arvioitava. Ja näitähän on tietty erilaisia:


Veli kävi parilla pikkurannalla kokeilemassa rantapiipparointia. 10 markkaa 1953 oli tuon ekan satsin (2 kuvaa) paras anti. Ei ole pelloilta koskaan tullut vastaan.





Leluauto, tulee ihan lapsuus mieleen:




Toisen rannan kolikot. 5 penniä 1934 vanhin. Eurokolikoilla ei päässyt lyömään rahoiksi, mutta hopeaa nousi. 925 sterling-leimat löytyvät.





Jokin lukko:




Tuo on sitten peräisin ihan eri seudulta erään mielenkiintoisen mutta vesiperäksi osoittautuneen paikan seulonnasta. Rautaa on:

Hienot vanhat löydöt

[quote="Tri Tuonela"]


Tuo rahojen vieressä oleva käyrä on mielestäni jonkin lajin karhunhammas:

http://koti.mbnet.fi/arkeonyt/arkeonyt/ ... 202004.pdf

kohdassa noin 25% ylhäältä alaspäin (Kaarinan Kirkkomäen pronssiset karhunhammasriipussarjat). Tämän löytämäsi kiinnitystapa on lenkki kun taas normaalimpi kiinnitys on vieterikiinnitys.

ilkkap
Lähetetty: Ma Hei 25, 2011 2:39 pm


Tuo rahojen vieressä oleva käyrä on mielestäni jonkin lajin karhunhammas:

http://koti.mbnet.fi/arkeonyt/arkeonyt/ ... 202004.pdf

kohdassa noin 25% ylhäältä alaspäin (Kaarinan Kirkkomäen pronssiset karhunhammasriipussarjat). Tämän löytämäsi kiinnitystapa on lenkki kun taas normaalimpi kiinnitys on vieterikiinnitys.

Olet epäilemättä täysin oikeassa. Bongasin tuon saman karhunhammasryhmän kirjasta "Rautakausi Suomessa" (1990), s. 35, ja teos antaa ymmärtää, että niitä on löydetty muitakin. Samoin arkeologit antoivat alustavan tiedon, että juuri tämä esine sekä kierretty (kaula)korun katkelma olisivat varmasti rautakautisia, mutta muut tuolloin löydetyt esineet voisivat olla historialliselta ajalta. Pyrkivät käymään syksyn mittaan löytöpaikalla (pellolla), jolloin näihin asioihin varmasti palataan tarkemmin.

Tänä viikonloppuna ei pitänyt olla aikaa piippailulle, mutta onneksi tuli kuitenkin tunnin verran tutkittua uutta kohdetta. Roskat hidastivat etsintää, mutta monenlaista löytyi.



Roskia oli luvattoman paljon. Yhtä alumiinitölkin pohjaa nostaessa löytyi sattumoisin kivipallo. Tulkintani mukaan kivinen tykinkuula. Läpimitta aika tarkkaan joka kohdasta 45 mm tai vähän yli. Koska sellaisia on käytetty Suomessa? Tämän löytöpaikka on Ikaalisten seudulla.


Hyvällä mielikuvituksella voi nähdä iskeymäjäljen kuulan kyljessä.


Sitten löytyi hopeasormus, varustettu kuvissa jollain lailla näkyvin leimoin.

Voihan tuo olla hyvinkin kivinen tykinkuula, mutta jos tuo olisi ammuttu piipusta, niin eiköhän se olisi mennyt tuhannen palasiksi iskeydyttyään johonkin, eikä säilynyt noin ehyenä.

Katselin kuvia kivisistä tykinkuulista, ja joissain oli esitelty iskeymäjälkiä. Varmasti kuula hajoaakin, jos vaikkapa ammutaan suoraan kiviseinään. Kuula voi myös pompata tai kimmota, sekä upota pehmeään maahan tai osua maan sisällä pieneen kiveen. Kun se on ammuttu, se osuu aivan varmasti johonkin.

Onko sormuksen vasen leima T=Tampere. Seuraava näyttäisi vuosileimalta F4(ehkä)=1887.
Hammasharjalla kun pyyhkii hieman, niin leimat tulevat hyvin näkyviin.

Putsailin sormusta hieman. Kyllä ensimmäisen merkin täytyy Tamperetta tarkoittaa. Tekijä olisi Mats Andelin, ja vuosi tuo mainittu 1887. Pitoisuusleima on vähän epäselvä. Se voi olla 181, tai jotain sitä muistuttavaa.

Ja tuosta kuulasta vielä: Toki en voi olla varma, että se on tykinkuula, mutta se on aivan sellaisen näköinen. Olen nähnyt noita linnojen museoissa. Sen pinta on naputeltu varovasti pyöreäksi, eli ei ole jääkauden hioma kivi.

Edit: Huonosti toimineet kuvat ladattu uudelleen

Niin, miten tässä nyt näin pääsi käymään? Olen pitänyt itseäni metallinetsijänä, mutta nyt löydöt näyttävätkin keskittyvän erilaisiin kiviin ja kivikokonaisuuksiin

Vaikeakulkuisen mäen ylärinteessä kallionkielekkeen suojassa oli tällaisia kivimuureja.


Tässä toiselta puolen. Muurit rajaavat pienen tilan, eli kyseessä ei ole valli.


Sisäpuolelta. Lahonneet kepit ja muurien rakenne saa minut epäilemään rakennelmaa uudehkoksi, esim. lasten majaksi tai metsästäjien suojakammiksi. Tosin kepit ovat voineet joutua paikalle jälkikäteen.


Rakennelmalta lähtevä valli taitaa ikävä kyllä olla luontainen.


Paikka itsessään oli mielenkiintoinen. Kahdelta puolen jyrkänteen rajaama korkeahko kalliomäki, jonka kaksi muuta sivuakin olivat kivikkoisuuden vuoksi vaikeakulkuisia. Matkaa Kokemäenjoen vesistöreitille vajaa kilometri.


Sitten viereisen mäen korkeimmalla kohdalla oli tällainen kivikasa. Etäisyyttä edelliseen paikkaan noin kilometri.


Röykkiötä on purettu, kuten sen muodosta näkee. Kuvan etualalla olevat kivet ovat varmaankin siitä peräisin. Tämä ei ole ihan niin selvä lapinkiuas kuin aiemmin kesällä löytämäni. Olen kyllä nähnyt tätä paljon pitemmälle tuhottuja varmistettuja kiukaita. Onko kellään asiantuntemusta, voisiko tämäkin olla pronssikautinen?


Laella oli lisäksi kolme-neljä epäselvästi erottuvaa kivikehää, joiden esille saaminen vaatisi sammaleen poiston. Tuo oli ehkä parhaiten näkyvissä. Kiviä oli siis näkyvien lisäksi sammaleen alla. Kaikki kasoissa olevat kivet olivat kooltaan sellaisia, että niitä voi kantaa.


Sain eräältä suunnistajalta vinkin käydä näitä paikkoja katsomassa, kun tiesi minun olevan historiaharrastaja. En siis ihan sattumalta törmännyt kahteen kivirakennelmaan saman päivän aikana (ja maasto oli niin raskasta että siellä ei kukaan tervejärkinen sienestä).

Epäselvyyksien välttämiseksi tähän loppuun vielä todettakoon, että en koskaan kaivele röykkiöitä, enkä näitä edes piippaillut (eikä ollut tuolla korvessa edes etsin mukana). Kuvissa esiintyvä koira ei anastanut röykkiöistä luita tai esineitä. Yhdessä vaiheessa sillä tosin oli mukanaan pala selkärankaa, mutta koon perusteella se tuskin oli ihmisen

Kuvat kuusi - kahdeksan ovat ihmisen tekemiä. Kuutonen mielestäni rajamerkki.
Onko katrtassa sillä kohtaa raja.

kolme ensimmäistä kuvaa tuosta muurista joka rajaa pienen tilan on selkeästi ihmisen tekemä ,ehkä tilapäinen/pysyvä asumus,kuinka korkealla merenpinnasta tuo alue on?samoin nuo muutkin rakennelmat on ihmisen tekemiä

Mielenkiintoiselta näyttää. Voisikohan kyseeseen tulla jonkinlainen linnavuori.
Tuo keskeltä syvempi kiviröykkiö on samantapainen jota kävin itse katsomassa Taipalsaarella. Tässä pari kuvaa. Tämä oli avokalliolla ja näyttää tosiaan että joko puuarkku on sinne lahonnut ja röykkiö romahtanut tai sitten joku on käännellyt kiviä (jonkin löydön toivossa?).







Sinuna ilmoittaisin asiasta esim. lähimpään maakuntamuseoon.

T: villimies

Noista kolmesta ensimmäisestä kuvasta tuli mieleen, jos paikasta hyvä näkyväisyys niin voi olla tähystys tai vartiopaikka. Tässä pari kuvaa suomensodan aikaiselta paikalta jossa jo silloin oli pieni peltotilkku ja kiviaitaa josta venäläiset ottivat kiviä vartiopaikan rakentamiseen.

Vartiopaikka, takana iso kivi jota vasten tehty, myös joki takana.

Peltotilkku johon venäläiset oli majoittuneet. Nykyään isoa kuusikkoa ja puustoa ympärillä joka peittää näkyväisyyden.

Kyllä mielestäni siinä voisi piipparoida jos ei ole suojeltu,silloin näkisi suuntaa jos toiseen mille ajalle mennään.Koemäenjoen alue on kyllä Suomen yksi vanhimpia asuinalueita?

Vielä noista toisista. Kutonen selvä hautaröykkiö (pronssikautinen), meilläpäin olen törmännyt useisiin samanlaisiin , seiska vaikuttaa myös hautaröykkiöltä (pitkula, käytetään myös nimitystä laivalatomus) tehty monesti ison kiven jatkoksi, saattaa sisältää myös paasiarkun.

Näkyi Postimagen kuvissa olevan ongelmia. Latasin uudestaan ja nyt niitä voi avata ja suurentaakin. "Maisemakuvissa" tämä parantaa kokonaiskuvan hahmottumista.

ilkkap Lähetetty: To Elo 25, 2011 10:15 pm
Kuvat kuusi - kahdeksan ovat ihmisen tekemiä. Kuutonen mielestäni rajamerkki.
Onko katrtassa sillä kohtaa raja.

Eipä ole rajaa, mutta hyvä huomio kuitenkin.

mese320 Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 12:02 am
kolme ensimmäistä kuvaa tuosta muurista joka rajaa pienen tilan on selkeästi ihmisen tekemä ,ehkä tilapäinen/pysyvä asumus,kuinka korkealla merenpinnasta tuo alue on?samoin nuo muutkin rakennelmat on ihmisen tekemiä

Kolme ensimmäistä ovat todellakin ihmisen ihmisen tekemiä, mutta käyttötarkoitus on arvoitus. Muurien rakenne on mielestäni niin hutera, että ne tuskin kestäisivät tuhatta vuotta pystyssä. En myöskään löytänyt merkkejä linnoitusvalleista, joten linnoitettu linnavuori tuo tuskin on ollut. Linnavuoren tietysti olisin halunnut löytää, mutta haaveeksi jäi. Korkeus merenpinnasta tällä "asumuksella" 120 m ja kiviröykkiöllä 135 m.

villimies Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 5:57 am
Mielenkiintoiselta näyttää. Voisikohan kyseeseen tulla jonkinlainen linnavuori.
Tuo keskeltä syvempi kiviröykkiö on samantapainen jota kävin itse katsomassa Taipalsaarella. Tässä pari kuvaa. Tämä oli avokalliolla ja näyttää tosiaan että joko puuarkku on sinne lahonnut ja röykkiö romahtanut tai sitten joku on käännellyt kiviä (jonkin löydön toivossa?).

Sinuna ilmoittaisin asiasta esim. lähimpään maakuntamuseoon.

Nuo kraatterinmalliset kivikasat taidetaan yleisimmin tulkita pronssikautisiksi haudoiksi, jotka ovat olleet rantojen tuntumassa kallioiden laella näkyvillä paikoilla. Kolo on syntynyt, kuten totesit, puurakenteen sortuessa tai esineitä etsittäessä (johon enemmän uskon, jotkut kasat kun on purettu aivan alkutekijöihinsä). Ja näinhän tässäkin tapauksessa on tarkoitus, että maakuntamuseoon ilmoitellaan. Heillä on nyt ennestään minun toimestani sisällä tältä kesältä yksi lapinkiuas-löytö sekä muutama rautakautinen esinelöytö. Toivotaan, että hommat eivät kasaudu vaan alkaisivat toisesta päästä purkautua. Pitäisiköhän kivet pistää minigrip-pusseihin ja jääkaappiin?

Longway Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 7:50 am
Noista kolmesta ensimmäisestä kuvasta tuli mieleen, jos paikasta hyvä näkyväisyys niin voi olla tähystys tai vartiopaikka. Tässä pari kuvaa suomensodan aikaiselta paikalta jossa jo silloin oli pieni peltotilkku ja kiviaitaa josta venäläiset ottivat kiviä vartiopaikan rakentamiseen.

Niinpä. Mene ja tiedä. Nämä ovat vaikeita juttuja. Tuollaista mahdollisuuttakaan ei ensimmäisenä tule ajatelleeksi. Paikka ei ole laella vaan rinteen yläosassa (alla jyrkänne, päällä kieleke). Sieltä näkee hyvin metsään päin, mutta ei järvelle. Paikka on niin hyvin rinteeseen kätketty, että sen näkee vasta kun viereen kävelee.

raiban Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 3:02 pm
Kyllä mielestäni siinä voisi piipparoida jos ei ole suojeltu,silloin näkisi suuntaa jos toiseen mille ajalle mennään.Koemäenjoen alue on kyllä Suomen yksi vanhimpia asuinalueita?

Taidanpa tehdä niin, että piippailen myöhemmin jos kohteet eivät museoväen mielestä ole rauhoittamisen arvoisia. Ja totta on, että Kokemäenjokilaakso ja koko vesistöalue on etenkin rautakautisen asutuksen puolesta Suomen keskeisimpiä alueita, ja siksi siellä pitää olla erityisen tarkkana kaivelupaikkojen suhteen.

Longway Lähetetty: Pe Elo 26, 2011 3:10 pm
Vielä noista toisista. Kutonen selvä hautaröykkiö (pronssikautinen), meilläpäin olen törmännyt useisiin samanlaisiin , seiska vaikuttaa myös hautaröykkiöltä (pitkula, käytetään myös nimitystä laivalatomus) tehty monesti ison kiven jatkoksi, saattaa sisältää myös paasiarkun.

Näin itsekin uskon, kun olen noita aika monta nähnyt. Mutta luulo ei ole tiedon väärti.

Piippailla voi ilman lupia kunhan ei kääntele kiviä ennen eikä jälkeen piippailun.
...ja kun piippaa, niin luulisi museoväen ainakin siinä vaiheessa tulevan puolijuoksua paikalle