aarremaanalla.com

mese320 kirjoitti:no niin museovirasto arvostaa löytämiäni esineitä 62,5 euron kappalehinnalla eli 250,- euroa. omalta osaltani yya sopimus kyseistä puljua kohtaan on irtisanottu.esim,, tuo kolmionmallinen neulakota on vasta kolmas suomessa mitä on löytynyt ,yksi akaalta 1800 luvulla ja kaksi olen minä löytänyt.

Sait huippuhinnan, ainakin minun löytöihini verraten, vaikka löydöissäni on ollut sellaisiakin, joita ei ole ennen Suomesta löytynyt.

Siltikin olen tehnyt yhteistyötä Maakuntamuseon ja Museoviraston kanssa ja teen jatkossakin.

Komppaan Leijonaa, vaikka arvostelinkin MV:n toimintaa toissapäivänä. Paljonko niistä pitäisi mielestäsi saada rahaa?

250€ on ihan hyvä raha. Olisihan nuo voinneet jäädä löytymättäkin, silloin ei saisi mitään.

Mese voisi nyt hieman miettiä asiaa uudelleen. Museoviraston korvaus löydöistä on tietysti lähinnä ele, eikä esineillä ole muuta kuin tieteellinen arvo. Jokainen löytö on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus tallentaa historiaa, myös esim. Siikajokilaakson paikallishistoriaa. Toisaalta, jokainen voi halutessaan tuhota tai vaikeuttaa tämän tiedon lisäämistä. En kuitenkaan jaksa uskoa että kukaan sitä oikeasti haluaa.

Jos haluaa rikastua, on esim. pullojen tai marjojen kerääminen parempi vaihtoehto piipparin kanssa heilumiselle.

Tänään juuri soittivat Museovirastosta ja tarjosivat 170e kuvan,viimekesän löydöstä,Viikinkiaikainenhevosenkenkäsolki.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mese voisi nyt hieman miettiä asiaa uudelleen. Museoviraston korvaus löydöistä on tietysti lähinnä ele, eikä esineillä ole muuta kuin tieteellinen arvo. Jokainen löytö on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus tallentaa historiaa, myös esim. Siikajokilaakson paikallishistoriaa. Toisaalta, jokainen voi halutessaan tuhota tai vaikeuttaa tämän tiedon lisäämistä. En kuitenkaan jaksa uskoa että kukaan sitä oikeasti haluaa.

Jos haluaa rikastua, on esim. pullojen tai marjojen kerääminen parempi vaihtoehto piipparin kanssa heilumiselle.

Olen samoilla linjoilla Kinaporin kalifin kanssa.

Nyt näyttäisi että jotkut ovat hankkineet piipparin rikastumisen toivossa.
Jos otettaisiin tämä piipparointi harrastuksena eikä bisneksenä.

Ja nyt sitten ihan vapaasti herneitä nenään.

Nooh, älkäähän lyökö lyötyä. Suutuspäissään voi tulla kirjoiteltua jopa sellaista, mitä ei oikeasti tarkoita. Antakaahan Meselle nyt edes hieman aikaa harkita sanomisiaan.

Tietyille "kansanryhmille" ei taas mikään olemassa oleva aika tunnu riittävän sanomistensa ja tekemistensä korjaamiseen. Toisilla ei yksinkertaisesti vaan löydy pienintäkään kykyä tunnustaa olevansa väärässä, ei sitten juuri missään asiassa. Todettakoon appiukkoa (jolla ikää ja elämänviisautta sekä -kokemusta löytyy) lainaten: "virkamies ei virkamiestä syytä". Ja tuo lausahdus on jo omaan ikäänkin mennessä ehditty todistaa turhankin usein paikkansa pitäväksi. Huonoa ja selvästikin epäoikeudenmukaista virkamiehen tekemää päätöstä on suorastaan mahdotonta saada muutetuksi. Valitettavasti.

T: Cockle

PS. Virkamies sanan tilalle voi sovitella muitakin sanoja...

Mielestäni on hyvä asia, että nyt on pikkuhiljaa alkanut tihkua myös tietoa maksettujen lunastussummien suuruudesta. Se on hyvä asia siksi, että monilla on varmaankin vääränlainen käsitys niiden yleisestä tasosta ja siksi liian suuret toiveet omien löytöjen osalta. Mesen saama korvaus olisi minullekin ollut hyvä raha, vähän pienempikään summa ei olisi ihmeemmin oudoksuttanut. Asoista on hyvä keskustella, mutta harmittaa lukea henkilöön käyviä (loukkaavia) kommentteja.

hmm, ensimmäisen piipparin ostin vuonna 1986,,,joo yhteistyötä teen kyllä paikallis(raahen)museon kans ,toivottavasti esineet toimitetaan raahen museoon

mese320 kirjoitti:joo yhteistyötä teen kyllä paikallis(raahen)museon kans

Hienoa kuulla!

mese320 kirjoitti:hmm, ensimmäisen piipparin ostin vuonna 1986,,,joo yhteistyötä teen kyllä paikallis(raahen)museon kans ,toivottavasti esineet toimitetaan raahen museoon

Elikkä olet pitkän linjan piipparoijia Suunnilleen samoilla piipparointivuosilla ollaan
Tuo löytöjen sijoittaminen on monesti mietityttänyt itseänikin, kun olen toivonut esineitä paikallis-tai maakuntamuseoon, niin tietääkseni yksikään löytämäni esine ei ole päätynyt kumpaankaan
Jos paikallismuseon turvallisuus- ja käytännön asiat eivät riitä löytöjen esilläoloon, niin luulisi maakuntamuseon riittävän.
Veikkaisin, että maakunnan ihmisiä kiinnostaisi nähdä livenä kotiseuduiltaan löytyneitä esi-isiltään jäänyttä perintöä, ettei tarvitse matkustaa Helsinkiin niitä katsomaan.
(tällä hetkellä kylläkin on Imatralla nähtävänä löytämäni kupurasolki ja tasavartinen solki arkeologian näyttelyssä määräajan)
Ehkäpä sitten tulevaisuudessa

Leijona kirjoitti: Jos paikallismuseon turvallisuus- ja käytännön asiat eivät riitä löytöjen esilläoloon, niin luulisi maakuntamuseon riittävän.

Turvallisuussyilläkö Kansallismuseo perustelee sitä, ettei voi sijoittaa tuhat vuotta vanhaa solkea paikallismuseoon vaan kaikki pitää toimittaa Helsinkiin? Eihän nuo nyt mitään taideaarteita eikä ison rahan arvoisia ole (kuten palkkioistakin huomaa).

t. patti

[/quote]

Turvallisuussyilläkö Kansallismuseo perustelee sitä, ettei voi sijoittaa tuhat vuotta vanhaa solkea paikallismuseoon vaan kaikki pitää toimittaa Helsinkiin? Eihän nuo nyt mitään taideaarteita eikä ison rahan arvoisia ole (kuten palkkioistakin huomaa).

t. patti[/quote]




Tässä(kin) asiassa olisi Museoviraston politiikassa vähän viilaamista. Mitä mieltä on niitä irtolöytöjä haalia sinne kellarin kätköihin kun niistä olisi paljon enemmän iloa ja hyötyäkin paikallismuseoiden vitriineissä?

kummastelee villimies

patti kirjoitti:

Leijona kirjoitti: Jos paikallismuseon turvallisuus- ja käytännön asiat eivät riitä löytöjen esilläoloon, niin luulisi maakuntamuseon riittävän.

Turvallisuussyilläkö Kansallismuseo perustelee sitä, ettei voi sijoittaa tuhat vuotta vanhaa solkea paikallismuseoon vaan kaikki pitää toimittaa Helsinkiin? Eihän nuo nyt mitään taideaarteita eikä ison rahan arvoisia ole (kuten palkkioistakin huomaa).

t. patti

Paikallismuseoitakin on tietysti eri tasoisia, mutta täällä meillä ei taida olla ko. museossa riittävän tasainen lämpötila/kosteus. Tietysti myös riittävä vartiointi olisi pakko järjestää, vaikka mistään kruunun jalokivistä ei olekaan kysymys.
Nykyään kun tahtoo olla, että minkä saat pöllittyä, niin mukaan vaan, vaikka sillä ei olisikaan niin suurta arvoa
Joka tapauksessa Maakuntamuseossa nuokin asiat ovat varmasti kunnossa.

villimies kirjoitti: Tässä(kin) asiassa olisi Museoviraston politiikassa vähän viilaamista. Mitä mieltä on niitä irtolöytöjä haalia sinne kellarin kätköihin kun niistä olisi paljon enemmän iloa ja hyötyäkin paikallismuseoiden vitriineissä?

kummastelee villimies

Ihan samaa mieltä. Keväällä löytämäni kupurasolkikin meni Helsinkiin vaikka Kangasalan paikallismuseo kovasti toivoi solkea omaan näyttelyynsä. Mutta kai se on niin että Helsingissä tiedetään parhaiten...

t. patti

mese320 kirjoitti:hmm, ensimmäisen piipparin ostin vuonna 1986,,,joo yhteistyötä teen kyllä paikallis(raahen)museon kans ,toivottavasti esineet toimitetaan raahen museoon

Mukava kuulla. Jos Helsingin herrat käyvätkin joskus vähän hermoille, niin toki paikalliset asiantuntijat tietävät kyllä miten toimia.

Olen aivan samaa mieltä siitä että paikallishistoriaa pitäisi esitellä myös paikan päällä.

Olisi tosiaan hyvä jos saisitte puhuttua jonkun Museovirastosta kommentoimaan tänne näitä kysymyksiä Museoviraston toiminnasta, mutta paremman puutteessa voin lisätä tähän muutaman näkökohdan.

Eli yksi keskeinen syy sille miksi metalliset, puiset, nahkaiset, ym. maalöydöt lähetetään aina Helsinkiin, on se, että siiellä sijaitsee Museoviraston konservointilaitos. Jos halutaan, että metalliesineet säilyvät jatkossakin maasta kaivamisen jälkeen, pitää ne aina konservoida ja pysäyttää siten niiden hajoaminen. Eli ilman konservointia ei mitään hajoavaa esinettä voi laittaa esille mihinkään.

Nyt on kuitenkin niin, että konservointilaitoksella ei ole liiemälti rahaa ja siksi löydöt saattavat joutua odottamaan pitkään (käittääkseni jopa vuosia) konservointia odottamassa hajoamista hidastavissa/estävissä säilytysolosuhteissa.

Mitä sitten tapahtuu kun löytö on konservoitu ja muistavatko/haluavatko Maakuntamuseot/paikallismuseot yytää niitä näytteille vielä pitkien aikojen päästä, niin siihen en osaa sanoa mitään.

Sain juuri tiedon museovirastolta, että lunastavat kaksi rautakautista koruani hintaan 200€. Minusta summa on ihan kohtuullinen. Ei nuo kuitenkaan ole kultaa, eikä hopeaakaan. Mukava tunne vaan itsellä, kun on saanut tuoda paikallishistoriaan jotain uutta.
Minustakin olisi mukava jos jotkut lunastetuista esineistäni päätyisi tänne maakuntamuseoon. Varmasti ihmisillä olisi mukava katsella täältä löydettyjä historiallisia esineitä.

Arkeologi kirjottiki jo tuossa ihan mun suulla. Nyt me tehdään jopa enemmän löytöjä kuin ennen on tullu esiin ja museoviraston rahoitusta kiristetään niin aikataulut venyy aina vaan enemmän.

Museovirasto on kyllä alkanu muutamaan linjaansa sen suhteen mitkä esineet voidaan siirtää maakuntamuseoille esitettäväks. Vaatimukset säilytysolosuhteista on kuitenkin sen verran tarkat että edes kaikilla maakuntamuseoilla ei vielä ole sellasia, puhumattakaan pienemmillä museoilla. Paikat pitää olla sellaset että esine säilyy lähes minkälaisesta tapaturmasta tahansa, lämpötila ja kosteus tasaiset/hallitut, varkauskia vastaan turvattu, kulunvalvonta ym. Kaikilla museoilla ei vaan ole resursseja kaikkeen tuohon. Lisäks eri esineillä on eri luokitukset ja sen mukaiset vaatimukset. Pitää muistaa että esineet on tarkoitus säilyä pysyvästi, ei vaan muutaman kymmenen vuotta.

Ilahduttavaa että nyt on tullu esille muutamia korvausten määriäkin. Mulle tulee noista sellanen kuva että korvausten määrät on noussu aika mukavasti ja itse olisin ainakin tyytyväinen noihin.

Miten lie kasvanut museota kiinnostavien löytöjen määrä / vuosi tämän harrastuksen myötä?

"Tänä kesänä Siikajoelta löytyi sikermä metalliesineitä. Metallinpaljastimen kanssa maastossa liikkunut harrastaja ilmoitti löytäneensä pronssisen neulakotelon, joka on koristeellinen siten, että sen muoto muistuttaa veitsen tuppea. Hän löysi myös hevosenkengän muotoisen pronssisoljen, pronssisen riipuksen sekä tulusraudan.



Löydöt tulivat asiallisesti Museoviraston tietoon – onneksi! Tarkemmissa tutkimuksissa paljastui nimittäin, että esineet eivät olekaan irtolöytöjä vaan liittyy lähellä sijaitsevaan, noin tuhat vuotta vanhaan asuinpaikkaan. Samalta Rutelon löytöpaikalta tuli syyskuun arkeologisissa kaivauksissa sitten esiin myös mm. kaksi muuta hevosenkenkäsolkea, piiesineiden fragmentteja sekä fragmentteja savesta valmistetuista esineistä, ehkä saviastioista. Kohde on pohjoispohjalaisessa ympäristössä hyvin mielenkiintoinen ja sen ajoitus osuu juuri viikinkien aikakauteen."

http://www.artefacta.fi/uutiset/esineet ... aassa.html

Jos ei niinkään mammonaa, niin mainetta ainakin