aarremaanalla.com

Palatakseni aikaisempaan hopea keskusteluun, niin olit oikeassa siitä ,että hopeassa tarvitsee olla enään vain pitoisuusleima. Se on sinänsä harmi, koska noiden leimojen mukana katoaa osa korun historiasta. Löydetystä korusta ei voi enään tarkastella valmistusvuotta tms. No, tämän tiedon mukaan oma hopea saalis kasvoi usealla kappaleella .

Tämän aamuinen pyöräretki suuntautui tämmöisiin maisemiin



Alusta asti etsin käyttäytyi vähän oudosti, häiriösignaaleja normaalia enempi ja kaikille kohteille "id" pomppi. Sammutin kännykänkin, mutta ei sekään vaikuttanut. Ensimmäisen kolikon kohdalla piti alkaa jo kunnolla ihmettelemään kun sekin antoi hyppivää id:tä. Vika paikallistui kelan liittimeen, sitä kun heilutteli niin piippaili omiaan. Käytin liittimen irti ja pistin takaisin niin alkoi taas kolikolla kilahtelemaan niinkuin pitääkin. Tässä löydöt



Ei läheskään yhtä paljon kuin eilen, mutta kannatti käydä. Tuotot ylittää kulut

Aamu piipillä savipohjaisella uimapaikalla. Savesta johtuen kuiva ranta ei tarjoa mitään. Jos sinne jotakin tippuu niin ei uppoa vaan viimeistään seuraava kulkija löytää. Vesirajasta jotakin löytyi, tippunut ilmeisesti silloin kun vesi on ollut korkeammalla.



Rihkama aurinkolasit olivat löydettäessä ehyet, mutta sanka katkesi tyvestä käännettäessä. Ruuvin ruosteesta päätelleen ovat hetken märässä hiekassa olleet.

Nuo savipohjaiset uimarannat on kyllä aivan tolkuttoman raivostuttavia..
Sitkeää savea missä on kaikki tikut ja oksat ja muu maatuva scheisse sekasin..
Kaivat scoopilla tuntitolkulla sormusta ylös, ja joka kerta se on pulltab tai repäsypullonkorkki..

Sen kerran kun joskus pääsee hiekkapohjaa sihtaamaan, niin luulee kuolleensa ja joutuneensa taivaaseen.

Juuri näin.

Kävin kokeileen yhden urheilukentän katsomojen alustojen piippausta. Aika haastavaa, teräsrakenteiden vuoksi herkkyys piti olla alhaalla, mutta pitkä heinä estää kelan viemisen ihan maata myöden. Kymmenessä minuutissa tajusin että homma ei etene yhtään jos alkaa alumiiniroskatkin(kultasormukset) kaivamaan, joten keskityin vain parhaisiin signaaleihin. Markoista päätelleen olin ensimmäinen piipaaja ainakin kymmeneen vuoteen.

Vielä kerran Pikkulahdelle.Ei kiire mihinkään ja rannalla rauhallista, joten kaivelin huonojakin signaaleja. Täältä on löytynyt joku koru joka reissulla, mutta yhtä luokkarinkulaa lukuunottamatta kaikki "rihkamaa". Nyt löytyi tuollainen siro ketju, siihen ottaa magneetti

Menin koko kesän löytökolikot pussissa pankkiin ajatuksena laskea ne ja tallentaa tilille. No, eipä siellä ollut sellaista itsepalvelu konetta vaan rahat piti laittaa pussiin tilillepanolapun kans. Tein työtä käskettyä. Selitin vielä että on metallinpaljastimella löydettyjä ja kyselin mitä tapahtuu yksilöille jotka "hylätään" liian huonokuntoisina. Meinasi että ne saa noutaa pankista jos haluaa, mutta ilmeisesti "laskija" oli kelpuuttanut kaikki kun summa vastasi aika tarkasti omaa laskutulosta.
Lopullinen summa 93Euroa, tasan. Noin 80e on tällä ace 150:lla löydettyjä ja loput Welleman CS100:lla.

Samainen "ongelma" kasvaa täälläkin
Kymmensenttisiä lukuunottamatta ollaan "pesty"
mustanpuhuvat kolikot monopoliautomaateissa siten että
syötetään 20, 20 ekee ja pyöräytetään konetta
kierroksen .ja ulosmitataan uudet kolikot kierroksen
jälkeen. Joskus voi jopa voittaa, joten vaihtopalkkio/aika
pieni.
Liikaa konetta kilistellässä vakipelaajat alkavat
parveilla ympärillä luullessaan ko. koneen olevan
jakopäällä, joten vaihda konetta useasti.
Nykykoneet ovat melko tarkkoja, mutta vain yksi
tummunut jörö on palautettu paristakin automaatista ja
toiveissa onkin, että se olisi ensimmäisiä jöröväärennöksiä
Ulkopäin täysin normaali.
Kymmensenttisillekkin on jo oma suunnitelmansa

Kyllä mä ens kerrallakin vien pankkiin. Nyt ku homma on tuttu niin siitä selviää jonottamatta ja ilman virkailian apua. Kaikki kuoret/pussit ja laput on odotusaulassa ja laatikko johon pussi pudotetaan. Tosin mitään tositetta ei itselle jää jos ei vaivaa virkailijaa, muuta itse vielä luotan pankkeihin.

Tämä menetelmä oli mennen kauden sydeemejä
Positiivisena palautteena useita ns, erikois 2- eurosia
joilla ei - keräilijälle ole mitään lisäarvoa.
N .3.6 kg jörö-kolikoita odottaa joko pankkkiin tahi "pesuun" menoa
Koska juniorikin tykkää noista erikois-jöröistä luulen
tuon kierrätyksen voimaan.
Suurin osa palautteesta on tietenkin peruskamaa, mutta yksikin ns.
risu 2jörö joukossa olisi mukava yllätys.
Tällaista yllätystä ei ole vielä tapahtunut, mutta lähes kaikki
muut "väärää karttaa" lukuunottamatta ovat sieltä tulleet.

On se vaan niin rentouttavaa ajankulua että taas tuli lähdettyä. Ihan perus nurmikkohortoilua acen 6x9 vakiokelalla ja raksa tunnistimella. Välillä kaivelin huonoja piippejäkin, varsinki kolikoiden ympäriltä. Euron verran olis samassa kasassa tuon huulipunan kans, muuten meni pitkiä aikoja että löytyi mitään.




Vaatimatontahan se on kun vertaa noihin kullan kalastajiin, mutta eipähän tule ihan vääriä mielikuvia harrastuksesta satunnaisille vierailijoille Oikean yläkulman "kukka" oli ainoa koru ja sekin on rihkamaa. Muutama piippi jäi kaivamatta kun rakenneilmaisimen 2-2,5cm tunnistussyvyys on vähän vaatimaton. Yleensä nurmikoilta ei syvemmältä löydy kuin 90-luvun markkoja/pennejä, joten menetys ei ole suuri.
Jälleen tulot kattoi kulut kun menin pyörällä

Tätähän yleensä on,mutta ei vain paljon laiteta nähtäväksi kun ne parhaat ja aika harva edes kullat.

Haarukka kirjoitti:Menin koko kesän löytökolikot pussissa pankkiin ajatuksena laskea ne ja tallentaa tilille. No, eipä siellä ollut sellaista itsepalvelu konetta vaan rahat piti laittaa pussiin tilillepanolapun kans. Tein työtä käskettyä. Selitin vielä että on metallinpaljastimella löydettyjä ja kyselin mitä tapahtuu yksilöille jotka "hylätään" liian huonokuntoisina. Meinasi että ne saa noutaa pankista jos haluaa, mutta ilmeisesti "laskija" oli kelpuuttanut kaikki kun summa vastasi aika tarkasti omaa laskutulosta.

Kehutaampa Osuuspankkia ihan julkisesti. Tänään oli kirje postilaatikossa, kirjeessä 5sentin kolikko ja saatesanat "Tämä ei mennyt läpi kolikon lasku koneesta" Aika rupinen tuo kyllä onkin, mutta olisikohan ollut pankille edullisempi näpytellä se tilille käsin ja nakata roskiin kuin postittaa kotiin
Mut hyvää palvelua...

Eilen tuli uusi maa kolikkolöytöihin. Latvialainen 5santimin kolikko vuodelta 2007
http://www.catawiki.com/catalog/coins/c ... ntimi-2007




Vieressä pankin palauttama 5senttinen. Muuten ihan tunnistettava, mutta kummallakin puolella tuollaisia "ruostenäppyjä"

Itse ajattelin kokeilla josko otto/talletusautomaatti paikallisessa kaupassa ottaisi kolikot vastaan.
Juuri noita rupisia 5 senttisiä varmaan ei hyväksy millään

Vai tuon kuntoisen 5 senttisen pankki palautti. Hmm, saapahan nähdä miten minun löytämille kolikoille käy kun ne jossain vaiheessa laitan kiertoon. Tällä kaudella olen muistaakseni nostanut 4 €:n arvosta 5 senttisiä, joista osa on vielä "kuppaisemmassa" kunnossa kuin tuo yo. 5 senttinen.

Niksu kirjoitti:Vai tuon kuntoisen 5 senttisen pankki palautti. Hmm, saapahan nähdä miten minun löytämille kolikoille käy kun ne jossain vaiheessa laitan kiertoon. Tällä kaudella olen muistaakseni nostanut 4 €:n arvosta 5 senttisiä, joista osa on vielä "kuppaisemmassa" kunnossa kuin tuo yo. 5 senttinen.

Oli siellä seassa huonompiakin, jotka oli siis hyväksytty. Tuokin menisi varmasti läpi kun rapsauttelisi nuo ruostenäppylät irti, niiden kohdalta se on liian paksu. Muut syöpyneet kolikot olivat enempikin kuopilla kuin tällaisia kohonneita näppylöitä.

Tuskin lähi-Siwassa tai Salessa rutisevat jos viet sinne

Alukesästä etsimen kaatuminen veteen säikäytti sen verran, että olen pysynyt jalat kuivalla maalla. Merivesikin niin korkealla että pitäisi kahlata melkein metrin syvyyteen että olisi mahdollisuus jotakin löytää. Hokasain kuitenkin että pienissä lammissa vesi on matalalla ja Oravajärvellä on uimaranta. Teippasin digiboksin päälle muovipussin ja aika suurin toivein suuntasin sinne. Rannalta löytyi alkukesästä liki vitonen, eli siihen mennessä sitä ei ollut juuri huispattu. Nyt ilmeisesti joku oli käynyt kahlailemassa kun vedessä ei ollut kuin rautapiippejä Kaivelin sitten harjoitus mielessä niitä, saldo vaatimaton mutta harjoitusta tuli



Kuvassa näkyy tekemäni "scoopin" kauhaosa. Pienihän se on, mutta suurin osa löydöistä sattui silti eka kauhaisuun. Huispasin vakio kelalla eestaas kohteen yli samalla kelaa eteenpäin siirtäen ja kun pimpottelu loppui kauhaisin kelan takaa kuupallisen hiekkaa.
Reikiä pitää tehdä lisää, joutui vähän vedessä "huljuttelemaan" että tuli tyhjäksi.
Pirun kylmää on jo vesi tuollaisissa pikku lammissa kun öisin käy lämpötila lähellä nollaa.

Ei siellä välttämättä ole huispattu. Minäkin kävin eilen piippailemassa kumisaappaat jalassa ACE250:llä läheistä uimarantaa. Löydöt olivat pääosin rautaa, mutta yksi hopeinen sormus pääsi yllättämään.

Minä luulen että ns. parempi tavara on syvemmällä, sillä ei kai nuo vesipiippaajat muuten piippaisi kuivapuvuissa vesitiiviillä etsimillä. He varmaan osaisivat kertoa totuuden asiasta, että kuinka syvältä sormuksia alkaa löytymään.

Itseasiassa en edes odottanut löytäväni mitään parempaa, ihmettelen vaan kun tuuttas pelkkää rautaa. Ei siis edes yhtään pultabia.Keväällä kävin monella uimarannalla kun meriveden korkeus oli pari päivää -60cm. Eli pääsi kuivin jaloin yhtä "syvälle" kuin nyt kahlaamalla. Noilla rannoilla oli "rantavedessäkin" pultabeja, alumiiniroskaa, 10/20senttisiä ja 10-50pennisiä, hylsyjä, sormuksia(yksi kultainenkin) sun muuta "korkeampaa piippiä".
Vedenpitävällä etsimellä/varusteilla pääsee alueille joita ei ole varmaankaan koskaan aiemmin piipattu, koska "harrastelijahintaluokassa" ei ole ollut laitteita tarjolla. Rantahiekat seulotaan joka kesä läpi monta kertaa.

Niksu kirjoitti: Minä luulen että ns. parempi tavara on syvemmällä, sillä ei kai nuo vesipiippaajat muuten piippaisi kuivapuvuissa vesitiiviillä etsimillä. He varmaan osaisivat kertoa totuuden asiasta, että kuinka syvältä sormuksia alkaa löytymään.

Sen verran vesipiippailua takavuosina harrastaneena havaitsin että parhaat löydöt alkavat siitä syvyydestä missä heittäydytään kahlaamasta uimasilleen eli boksi alkaa siinä kohdassa olemaan jo veden alla. En muista yhtäkään korua löytäneeni tuota matalammasta.

Paikkakunnan perinteinen "pussikaljapaikka":



Korkkia ja pultabia niin paljon että käytännössä joka heilautuksella piipaa rautaa ja kultaa. Päätin että jätän kullat kaivamatta jos ei yhtään hopeakorua löydy. Ei löytynyt, joten siellä ne kullatkin odottelee noutajaansa. Kolikoita löytyi niin paljon että sai pyörälenkin lisäksi työmiehen tuntipalkan. Museon seinustalle en kehdannut mennä, vaikka tuskin rakenneilmaisin syvyydestä mitään historiallisesti arvokasta olisi löytynyt.
Parhaat löydöt oli pullonaukaisija ja poro-sytkäri:



Rahallinen arvo 0, mutta väliin mukavempia kuin perinteiset 20senttiset...
Joskus kun on tekemisen puute niin meen ja kaivelen huonompiakin piippejä...

Testailin kaivuupuukkoa( http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 40#p128365 ) pihanurmella. Herkkyys 2/4 hain kohteita, jos kohde piippas vähänkään 1/4:lla niin kaivelin ylös. Tällä kertaa ei ollut edes rakennetunnistin apuna. Ihmeen tarkasti onnistuu. Alle 10cm viilto nurmeen ja terällä vähän kaivertelee niin löytö on pinnassa. Eilen kaivettuja naulan reikiä ei enään näkynyt, eli siistiä hommaa.



Jo toinen suhteellisen täydellinen leluauto joka omasta pihasta löytyy. Hylsy on toisesta päästä tukittu pienarin hylsyllä, ollut siis lasten leikeissä sekin. Pitäs joskus mennä huolella koko piha laidasta laitaan läpi...