aarremaanalla.com

CTX ja sen elektroniikka.

Vertaillaan hieman CTX'än ja E-Trac'in eroja ja miksi väitetään että juuri prosessorit olisi niissä hitaat.

E-Trac'in sisällä on prosessorina ARM 7-sukupolven Cortex-M, 32 bittinen RISC ja 48mHz. Amerikkalainen Atmel'in valmistama ja tyyppi on poistettu tuotannosta.

CTX'än sisällä taas on ARM 9-sukupolven ARM926T, alisarja i.MX25. 32 bittinen RISC ja 400mHz. Valmistaja kiinalainen Freescale ja poistettu tuotannosta.

GPS on U-blox Neo-6.

Molemmissa prosessorit suuremmaksi osaksi säätävät konetta, ei juurikaan laske mitään monimutkaisia prosesseja. Ne ovat komponetti-pohjaisia eikä pääpaino ole tietokoneissa. 1750-pisteinen diskriminaatio syö jonkin verran ja samalla automaattinen maatasapaino joka mittaa muutaman sekunnin välein. Samoin automaattinen herkkyys joka tarkistelee välillä maata. Käytännössä ei huomaa mitään eroa onko kaikki päällä vai ei. CTX'än GPS taas on erittäin resursseja syövä koskaa se piirtää jatkuvasti ja erittäin lyhyellä aikavälillä. Prosessorin Linux säätää diskriminaation, maatasapainon, herkkyyden, kuvan & näppäimistön, äänen Wi-Stream ja GPS. Kaikki muu on toteutettu suoraan sähkökomponentteilla ilman ylimääräistä prosessointia tyylin päälle/pois. Tämä on myös syy miksi kaikkia päivityksiä ei voi tehdä, toiminnot ovat ovat jo kiinteästi kovossa jo tehtaalta. Ainoa mitä kuulostaa laiskalta on CO 50-äänet. En ole varmaan koskaan jaksanut käyttää sitä kokonaista sessiota. Kuulostaa lemmenkipeältä ketulta. Korvat väsyy ja tarkkuus herpantuu. Itse käytän usein Co4 tai Combined joka on sekoitus Co4 ja Fe2.

FBS-koneet ovat kuin eri planetalta. Kun kaikki muut etsimet perustuvat normaalien etsimien tekniikkaan ja kehittelyyn, niin FBS perustuu Bruce Candy'n omiin HiFi-vahvistimiin. Niillä on loppujen lopuksi paljon yhteistä. Samat kilohertsit joka välittyy magneettisesti käämiin kautta kaiuttimen pahviin äänenä ja SNR (signal to noise) on olennainen osa puhdasta äänimaailmaa. Mies joka osaa poistaa haitallisia harmoonisia aaltoja osaa myöskin tehdä niitä. Yleensä HiFi-friikit ja radioamatöörit ovat kuin pirun nähneet kun mainitsee harmoonisen aallon. Heille se on halveksittava roskasignaali joka esintyy halvoissa laitteissa. Katsokaa ihmeessä hänen vanhan firman sivut https://halcro.com.
Tuossa kohdassa repesin, suora Google-käännös:
"Halcron patentoitu piirikonfiguraatio on niin sivuttaisaskel, että monet insinöörit eivät tunnista sitä vahvistimena."


Aloitetaan E-Trac'ista.


Koppa auki kelan puolelta. Kuvassa ensimmäinen piirilevy joka on lähettävä kelavahvistin. Siinä on suuri määrä kondensaattoreita joista purkautuu salamannopeasti kanttiaalloiksi. Pulssin voima on varastoitu niihin.


Kelavahvistin poistettu, pääpiirilevy kelan puolelta.


Pääpiirilevy kahvan puolelta. Prosessori keskellä alhalla. USB-liitin vasemmalla ylhällä.


Pääpiirilevy näyttö paikalla.


CTX 3030


Lähettävän kelan vahvistin. Runsaasti kondensaattoreita. Pari puolaa vahvistamaan. Tuo ruskea kondensaattori missä lukee 1200 mikrofaraadia on luultavasti varasto ja nuo kaksi mustaa taas purkautuvat molemmille taajuksille. Jättäkää akku pois koneesta pariksi päiväsi jos avaatte sen. Sieltä voi tulla aikamoinen tälli joka kirvelee sormissa tai polttaa jonkun komponentin.


Lähettävän kelan vahvistimen alapuoli.


Pääpiirilevy ja prosessorit. Iso tummempi prosessori on juuri päivitettävä pääprosessori i.MX25 numerolla MCIMX253CVM4.


Pääpiirilevyn alapuoli.


GPSi U-blox Neo-6, kelloparisto ja Wi-Stream. CR-kelloparisto on piirilevyjen välissä joten ne täytyy erottaa varovasti toisistaan ettei piikit väänny jos aikoo vaihtaa sen. Kannattaisi ehkä oikeasta kelloliikkestä ostaa sen että varmasti on melko tuore eikä maannut vuosia sekatavarakaupan jättivarastossa.


Sama kortti alhalta.


Akun virranhallinta akun puolelta. Nastat poistettu.


Akun virranhallinta sisäpuolelta.


Pöytälaturin piirilevy. Tasoittava laturi eli varmistaa että molemmat akkupankit saavat saman virran.


Pöytälaturi alhalta.


Langaton moduuli WM10


Langaton moduuli WM10, toinen puoli.

Näppäimistöstä ja näytöstä ei ole mitään tietoa.

Video ohjausyksiköstä purettuna: https://youtu.be/vQQDfNIOgN0?si=zlwiRSVswvZPG1ru&t=299

Video näppäimistä ja näytöstä purettuna: https://youtu.be/uUkPgdiKO6I?si=0DHRTqDp1K711Xje&t=135


GPS on U-blox Neo-6 missä on paranneltu GPSi. Hybriidi GPS/SBAS joka lukee WAAS, EGNOS ja MSAS. Euroopassa käytetään EGNOS ja Lappeenrannassa sijaitsee yksi tarkistusasema. Gävle-Kiruna-Lappeenranta muodostaa kolmion missä se toimii erittäin hyvin.


Läpivalaistu kela. Tässä näkyy kelan esivahvistin. Piirilevyllä vasemmalla alhalla näky pieni esivahvistin ja oikealla ylhällä näkyy vahvistuspuola. Löytyy äänen säädön valikosta Volume Gain ja vahvistaa signaalin että pienikin ja syvä signaali kuuluu kuin se olisi pinnassa jos laittaa sen täysille. Huono juttu on että se saatta vääristää ID'n ja rauta saattaa näkyä hyvänä kohteena. Ei saa olla liian ahne.


Katsotaan vaikka reaktioaikaa. Low ja medium pätee hyvin FBS-koneisiin. Kun laittaa ruksin Fast On niin se ei ole kuitenkaan kovin aggressiivinen ja syy on että syvyys kärsii valtavasti. Huomio!!! Syvyys voidaan verrata signaalin leveyteen. Jos kolmas ja alin vaihtoehto olisi liitettyy kovoon suunitteluvaihessa niin se ei olisi kelvannut muuhun kun lähellä pintaa oleviin Youtube-testeihin. XP alkoi Deus'in myötä markkinoida rajusti reaktioaikaa ja hetken päästä kaikki muut alkoivat perässä. Puistossa missä ei saa kaivaa ja nyppii ruuvimeisselillä kolikoita se saattaa toimia, mutta ei mihinkään muuhun. Youtube on maailman paras myyntimies. Muistan kun 70-luvulla televisiossa alettiin mainostamaan 12-vaihteisia polkupyöriä. Todellisuudessa ehkä kolme käytettin käytännössä.



Kun koneessa on diskriminaatio missä on 1750 pykälää niin oletat myös että ID on tarkka. Se on juuri se joka saa sinut tekemään päätöksen kaivatko turhaan vai ei. ID lyödään kiinni Sustain Time'n loppupäässä. Signaalin "häntä", Release, on turha ja häiritsee ID'n lukua kun se muuten odottaisi loppuun asti. Kun magneettikenttä irtaantuu kohteesta niin se venyy ja napsahtaa poikki mikä muuten pilaisi ID'n täysin. Samalla se voi aiheutta vinkauksen samalla. Signaalista poistetaan loppupää ja nollataan. Normaalikäytössä tämä on paras mahdollinen, mutta Youtube-testeissä huono. Toinen signaali jää nollauksen alle jos se on heikko.


Normal on juuri se vakioasetus mitä yleensä käytetään. Tuo Blanking on se mikä katkaisee signaalin. Jos signaali on siinä huono kuten testi "kolikko raudan alla" niin se ei enään palaudu siitä. Käytä mielummin Long tai Smooth jos ID ei ole tärkeä. Pitch Hold on kuin Normal, mutta äänen taso nousee. Signaali oli niin heikko että ei saanut ID'tä, mutta tietää että siinä on jotain. Hieno uimarannalla ja on peritty BBS-koneista.

Suurin ongelma on kuitenkin omistaja itse. 80-luvulla kuului oikein ottaa kello kädestä. Nykyään talsitaan myös huonon pinpointterin kanssa ja kauhein kaikista, kännykkä. Se on jatkuvasti yhteydessä maston kanssa ja EMI on kova. Käyttäjä huomaa vaan että kone huutaa ja laskee herkkyyttä. ID on levoton ja taas lasketaan taas herkkyyttä. Vaikka häiriöt eivät kuuluisi, niin ne ovat kuitenkin aina läsnä ja alkaa aina näkymään levottomana ID'nä. Ensin polttaa rahaa varusteihiin, menee pellolle pitkän matkan päähän ja pilaa harrastuksen itse varmistamalla että kone ei saa toimia kuten sen pitäisi. Melko hullua touhua. Kännykän EMI ja runkoverkon sähkö on pahin kaikista. Tässä esimerkkinä kännykkä ja Nox: https://youtu.be/wfSzuvveteQ?si=mke71GEH6uVII2So

Jättäkää kännykkä auton takaluukkuun tai laittakaa se ainakin lentokone-tilaan jos on oikein pakko pitää se mukana vaikkapa GPS'än takia.

Siniaalto vs Kanttiaalto


Monet ihmettelevät varmaan mikä siniaalto tai kanttiaalto on ja kummasta on hyötyä.
Vasemmalla kuvaa (sine) on analooginen siniaaltokone joka keksittiin 70-luvun alussa ja se on helppo tehdä. Sinulla on käämi tai kela mihin liität kellon (kide) joka taputtaa taajuuden ja lisäät siihen virtaa. Se on sitten siinä. Siniaaltokoneella on kaksi suurta vikaa, ne oikeasti himoitsee rautaa. Toinen huono puoli on että se on jatkuva signaali, se ei osaa lopettaa välillä mittaamaan onko oikeasti rautaa.

Oikea kuvan (square) tyyppi taas on Minelab'in kanttiaaltokone vuodesta 1991 alkaen mikä on semi-digitaalinen ja FBS'n myötä täysin digitaalinen ja paljon vaativampi tehdä. Ne vaatii jonkin muotoisen IC-piirin tai prosessorin että ne voi ohjata eri pituisia pulsseja. Ne osaa myös sammuttamaan signaalin ja kuunnella onko kohde oikeasti magneettinen. BBS/FBS-koneet ovat aina olleet melko outoja otuksia. Toimii aika-alueella kuten pulssikoneet, mutta käyttävät taajuus-aluetta pienemmällä lähetysteholla korkeimmalla VLF-taajuuksilla.


Vasemmalla on Ferromagneettinen (rauta). Magneettikenttä imeytyy siihen että se vaihtaa vaihetta (phase).
Oikealla on Diamagneettinen (Ei-magneettinen, konduktiivinen). Magneettikenttä hylkii kohteen.
Keskimmäisestä ei juuri puhuta missään. Paramagneettinen on metalli joka etsimelle näyttää raudalta, mutta lakkaa heti kun kela menee pois päältä. Iso osa kevytmetalleista on juuri tätä. Tästä syystä siniaaltokone näkee paljon rautaa, se ei pysty lopettamaan lähetystä ja kuunnella välillä koska magnetisoi jatkuvasti. Jos kone osaa kuunnella ilman lähetystä niin se voi mitata magneettisuuden ja lyödä lukkoon raudan varmuudella. Nyt varmaan joku ajattele että hänen vanha siniaaltokone tunnistaa alumiinifolion eikä rautana. Vastaus on että niin ohut ja pieni määrä näkyy juuri ja juuri konduktiivisella skaalalla eikä magneettista massaa ole.


Minelab on käyttänyt tätä signaalityyppiä jo yli 30 vuotta. Ensin tuli BBS, sitten FBS ja FBS2. Nyt se on myös kaikissa uusissa Nox-tyylisissä koneissa. Samoin Deus II ja Legend. Nokta Legend käyttää myös täysin identtistä raudantunnistamista kuten yllä. Patentti on tainnut raueta, muuten olisivat jo lakituvassa. Ne ovat kynsin hampain pitänyt siitä kiinni viime vuosiin saakka.

Kuvan vasemmalla puoliskolla näkyy miten rauta erottuu. Lähettävä signaali näkyy turkoosina, vastaanottava punaisella. Siinä lähetys loppuu hetkeksi ja kone mittaa aivan alas asti. Jos se on silloin vielä magneettinen niin se on varmuudella rautaa.

Viimeinen pitkä postaus tästä koneesta on nyt valmis. Laitoin tähän kaiken mitä voisi olla avuksi jos joku tulevaisuudessa ostaa tällaisen koneen ja jää hämmästelemään miten se toimii.

Mitä sitten kun CTX'än PC-ohjelmiston tuki loppuu...

- Ei ehkä pysty kirjautumaan Minelab'in sivuille.
- Google Maps saattaa lakata toimimasta.

Suurin uhka ohjelmalle on Google joka välillä muuttaa asetuksia. GPZ 7000 käyttää samaa ohjelmaa joten se voi antaa CTX'älle hieman lisäaikaa. Etsimen säätöjen muokkaus tulee aina toimimaan, mutta karttapalvelu saattaa kuukahtaa. Karttapalvelu vaatii kirjautumisen Minelab-tilille ja toimiva Google Maps. Siinä on jo kaksi pahaa muuttujaa.

Xchange 2 käyttää SQL-tietokantaa ja Google Maps selaimena Chromium joka on Googlen raaka kehitysmalli Chrome'sta. Jos jostakin syystä ei pysty kirjautumaan niin voit kokeilla suoraan selaimesta klikata http://127.0.0.1:8088/webapp/CompanionA ... ?locale=en kunhan ohjelma käy ensin.

Avuksi tarvitaan Xchange 2 Extend ja Google Earth Pro
Xchange 2 Extend on tsekkiläisen yksityisen ohjelmoijan kehittämä koordinaattien käännösohjelma. Se muuttaa datan KML- tai KMZ-tiedostoiksi joka on yleinen Google-karttaformaatti mitä ammattimaiset ohjelmistot myöskin tunnistavat. Toimiva englanninkielinen versio: https://www.metaldetectingforum.co.uk/i ... end-en.zip. Voit helposti nyppiä suoraan tietokannasta tai suoraan etsimen muistista kopioitua tiedostoa. Täytyy muistaa että Minelab ei salli GPS-tietojen viennin, ilman tätä ohjelmaa on erittäin vaikeaa siirtää dataa vaikka Xchange 2 toimiikin vielä.



Tsekkiläinen sivusto englanniksi missä esikatselu: https://www.lovecpokladu.cz/en/home/xch ... earth-6764

Tsekkiläisen ohjelmoijan omasta sivulta, selain saattaa alkaa valittamaan turvallisuudesta. Puhdas ja alkuperäinen: http://www.wlk.cz/xchange2-extend-en.zip

Google Earth Pro oli kymmenkunta vuotta sitten lisenssillä, nykyään ilmainen. Lataa koneelle kokonainen versio, ei web-versiota. Asennusohjelma joka hakee netistä https://www.google.com/earth/about/versions/#earth-pro tai täydellinen ja koko hoito eri koneille https://support.google.com/earth/answer ... -installer.

Jos haluaa kunnon GIS ja ilmaiseksi niin kannattaa ladata avoimen lähdekoodin QGIS https://qgis.org. Se vetää vertoja raskaan sarjan ohjelmille kuten erittäin kalliit ArcGIS tai MapInfo jotka arkeologit käyttävät. Sillä hoituu myös kaikki tunnetut koordinaattien käännökset.