aarremaanalla.com

Ensimmäisessä kuvassa näkyy LM317, joka on säädettävä jänniteregulaattori. Ilmeisesti Etrac on halunnut vakioida akkujen varausjännitteen arvoon X vaikka ulkoinen jännite hieman vaihtelisikin. LM317 ei ole kaksisuuntainen, joten en ota kantaa akun purkamiseen.

http://www.national.com/mpf/LM/LM317.html#Overview

Paristokotelon plus-navassa keraaminen kondensaattori? Meneekö toinen jalka maihin eli miinus napaan? Silloin voisi olla suojakonkka kytkentäpiikkiä vastaan. Jos olisi diodi niin se voisi olla ns. idiootti-diodi paristojen ja akkujen väärinkytkemistä vastaan.

kolmijalka kirjoitti:
Paristokotelon plus-navassa keraaminen kondensaattori? Meneekö toinen jalka maihin eli miinus napaan?

Tuo komponentti on ainakin täysin samannäköinen kuin keraaminen konkka, mutta ei siinä ole mitään arvoa kyljessä.

Ja se on pelkästään plus-navassa. eli kulkee virta sen komponentin läpi.

Hmm ... Kun ehdit, voisitko ystävällisesti napata kuvan tuosta plusnavan alueesta. Olisi helpompi ottaa kantaa. Nuo aiemmin ottamasi kuvat olivat hyviä liitteitä kysymyksiin.

kolmijalka kirjoitti:Hmm ... Kun ehdit, voisitko ystävällisesti napata kuvan tuosta plusnavan alueesta. Olisi helpompi ottaa kantaa. Nuo aiemmin ottamasi kuvat olivat hyviä liitteitä kysymyksiin.

Tossa olis kuva



Ja olihan tuon komponentin kyljessä tekstiä.

Eli ylinnä iso B tai B,n näköinen merkki
sen alla R135
ja sen alla 8173S

Kuvassa tuo viimeinen S näyttää 5, mutta on kyllä S

Taitaapi olla sulake.

Kas näin: http://en.wikipedia.org/wiki/Resettable_fuse

Juu ,tosiaan sulake näyttää olevan: http://datasheet.octopart.com/MF-R135-B ... eet-46.pdf

Onkos tuo sulake nyt sitten mitoitettu toimimaan vain noiden 1.5V paristojen kanssa.
Kun paristokotelossahan lukee että use only 1.5V AA eli 8kpl = 12V

Ja nyttenhän siinä on 1.2V ladattavat joten tuohan on nyt 9.6V kuten alkuperäinen akku.

Eli toimiikohan tuo sulake arvo nyt samallalailla kun tuo jännite ei olekkaan sitä 12V?

No ei tuo alhaisempi jännite ainakaan hallaa tee.

No nyt tuli hyvä kuva, joka selkeyttää asiaa. Tuo komponentti on PTC vastus, jonka tehtävänä on toimia lämpötilavahtina. Lämpötilan noustessa se kuristaa tai jopa katkaisee virran kulun. Lämpötila nousee virran kasvun myötä. Tilanteen rauhoituttua se "nollautuu" ja laskee taas virtaa lävitseen. Tavallaan automaattisulake, joka suojaa paristoja/akkuja sekä laitetta esimerkiksi oikosululta.
Lisää perusteita löytyy täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Thermistor#Applications
ps. hyvälaatuinen komponentti, täyttää MIL-specsit, rispectiä valmistajalle

No tuo selittääkin mikä niissä paristokoteloissa maksaa:)

kolmijalka kirjoitti:Ensimmäisessä kuvassa näkyy LM317, joka on säädettävä jänniteregulaattori. Ilmeisesti Etrac on halunnut vakioida akkujen varausjännitteen arvoon X vaikka ulkoinen jännite hieman vaihtelisikin. LM317 ei ole kaksisuuntainen, joten en ota kantaa akun purkamiseen.

LM317 on kolmijalkainen. Kuvassa on mahdollisesti kaksi päällekäin, koskapa siitä kasasta sojottaa toisellekin puolelle kolme jalkaa.

Jep, ihan oikein Toro, perus LM317 on kolmijalkainen. Tuo on 6-jalkainen DIL-koteloon tehty versio. Soveltuu ominaisuuksiltaan paremmin nykyajan teolliseen valmistukseen kuin perinteiset komponentit.

Ostin toiseksi koneeksi E-trac:in kun tuntui että, X-terrasta on nyt saatu kaikki mahdollinen irti ja voisi ruveta hifistelemään monipuolisimmilla säädöillä.
Alkuun vertailin etsimiä naulatestillä, joka tuolla aiempana topicissa on muutamilla videoilla. Nauloina oli 4" mustia lankanauloja ja kolikon virkaa toimitti vanha Alkon korkki.
Molemmissa koneissa tehdassäädöt. X-terrassa mode 1 ja
E-tracissa coin mode.
Jännittävää oli se että, X-terra löysi korkin naulojen seasta erhtymättömästi.
E-trac löysi korkin mutta ei niin selkeästi kuin X-terra.
Nyt utelenkin muilta E-trac käyttäjiltä viikon vinkit E-tracin säätöön.

esso kirjoitti: Jännittävää oli se että, X-terra löysi korkin naulojen seasta erhtymättömästi.
E-trac löysi korkin mutta ei niin selkeästi kuin X-terra.
Nyt utelenkin muilta E-trac käyttäjiltä viikon vinkit E-tracin säätöön.

Tesorokin löysi kolikon naulatestissä paljon paremmin kuin Xp Deus, epäilemättä tuo concentric kela toimii paremmin em. testissä kuin dd kela.

Etsijä82 kirjoitti:

esso kirjoitti: Jännittävää oli se että, X-terra löysi korkin naulojen seasta erhtymättömästi.
E-trac löysi korkin mutta ei niin selkeästi kuin X-terra.
Nyt utelenkin muilta E-trac käyttäjiltä viikon vinkit E-tracin säätöön.

Tesorokin löysi kolikon naulatestissä paljon paremmin kuin Xp Deus, epäilemättä tuo concentric kela toimii paremmin em. testissä kuin dd kela.

Tästä juurikin on kyse.

Kyllä etrakistaki löytyy säädöt millä tuo naulatesti menee hyvin läpi varsinkin kun maltat heiluttaa vähä hitaammin. Parempi kuitenki kun joku kokeneempi trakin käyttäjä kertoo enemmän

E-Trac pääsee kunnolla oikeuksiinsa roskaisilla paikoilla, kun siihen hommaa pienen kelan. Naulatestissä toki myös, jos niistä sattuu piittaamaan.

Käytän nykyään omaa pikkukelaani enemmän kuin vakiota.

Trash Density High ja Recovery Fast lienevät ne asetukset, jotka naulatestissä pärjäämiseen vaikuttavat eniten. Recovery Fast on omasta mielestäni huono tositoimissa, kotka se katkoo signaalia. Kannattaa ennemmin pitää se Off-asennossa, jolloin ET antaa vakaampia lukemia.

Nauloilla leikkimisen suosittelen muutenkin jättämään sikseen, kannattaa sen sijaan opetella kuuntelemaan laitetta Smooth- tai Long-äänillä. Se vaatii aluksi totuttelua, mutta hetken päästä pystyt erottamaan hyvät kohteet ilman että ruutuun tarvitsee paljon edes vilkuilla.

Kiitti vinkeistä! En mä tosta naulatestistä niin piittaa, mutta se vaan oli tässä topicissa saanut paljon huomiota niin joutui itsekin testaamaan. Etsintä syvyyttä tuntuu E-tracissa olevan enemmän kuin X-terrassa, ja sen huomaa myös häiriöissä mitä se muille laitteille aiheuttaa.

Naulat saa tiputettua pois oikeanlaisella maskilla esim. laittamalla siihen smart findiin netistäkin löytyviä naulamaskeja, opetusmoodilla ottamalla naulat pois tai quick maski puolella nostamalla fe hyljintää.

Sulikka kirjoitti:Naulat saa tiputettua pois oikeanlaisella maskilla esim. laittamalla siihen smart findiin netistäkin löytyviä naulamaskeja, opetusmoodilla ottamalla naulat pois tai quick maski puolella nostamalla fe hyljintää.

Mutta kolikon kääntöpuolella on sitten se, että maan alla fe arvo alkaa nousta syvemmälle mentäessä, joten ilmatestistä säädetty raja-arvo ei enää toimikaan yhtä tehokkaasti maan alla oleviin kohteisiin, vaan pitää säätää tilanteen mukaan optimaaliseksi.

Joten testistä saa lähinnä hyvän mielen

Tuohon naulahommaan vielä muutama juttu mitä tässä on päissään joutunut pyörittelemään, tälläinen kuva missä näkyy metallien johtuvuudesta aiheutunut vaihesiirto:




Tuosta näkyy, että raudan vaihesiirtymä on melkein 180 astetta verrattuna korkeasti johtaviin metalleihin (hopea, kupari) jolloin myöskin vaikutus on suurempi näihin metalleihin. Eli maskin läpi "vuotaa".

Tälläinen maski tuli vastaan kun selailin noita foorumeita: jokaisesta johtavuudesta on tiputettu vahvimmat raudat pois ja alku ja loppupäässä on vielä tehostettu raudan maskausta.

Kiitti Sulikka.

Tässä muutama esimerkki mitä Minelabin kännykkäsovellus tarjoaa.

Tuosta Minelabin tarjoama kolikkomaskita kannattaa ottaa tuo oikan yläkulman musta alue pois, sinne kun jäävät isoimmat kupari- ja hopearahat sekä hopeasormukset ja muut hopeaesineet. En kyllä ymmärrä miksi lähes kaikissa E-trac:iin tyrkytetyissä kolikkomaskeissa on tuo oikea yläkulma hylätty pois. Sieltä kun hyvin harvoin tulee mitään huonoa. Samoin maskin alaosasta on hylätty niin paljon pois, että nikkelimarkat ja 5- senttiset jäävät tuolla löytymättä. Eli tuosta maskista oikea yläkulma kokonaan valkoiseksi ja tuota alaosan mustaa aluetta voisi voisi vähän madaltaa ja sitten vielä ”opettaa” 5-senttiset maskiin niin siinä alkaa olemaan suomalainen kolikkomaski kohdillaan.

Jewellery-maski on taasen tehty pelkästään kultaesineitä silmälläpitäen. Hopeat jäävät tuolla järjestään maahan.

Käsittääkseni maahan haudatuissa esineissä fe arvo on aina jotain muuta kuin 1, lisäksi suurimmassa osassa esineitä ilmatestissä fe arvo on 12.

Rauta antaa joskus häiriöheijastuman tuonne fe 1 tasolle ja tästä syystä se kait on pois.

Sulikka kirjoitti:Rauta antaa joskus häiriöheijastuman tuonne fe 1 tasolle ja tästä syystä se kait on pois.

Jep, 01-50 on suurella todennäköisyydellä rautaromua. Toisaalta, viimeksi kun löysin 1800-luvun kuparirahan se antoi lukemaa 01-46.

X-terralla löysin yhdeltä pieneltä metsäalueelta kymmeniä ~20-luvun kolikoita. Kolusin alueen muutaman kerran huolellisesti läpi ja lopulta tuntui että alue oli tyhjä. Löytyneet kolikot oli tunnistettavassa kunnossa ja vuosiluku luettavissa ilman pesuakin.
Nyt kävin vielä E-Tracilla tarkistamassa alueen, ja jopas hämmästyin kun löytyi vielä useita kolikoita. Nämä E-Tracilla löytyneet kolikot olivat kaikki huonokuntoisia kuparikolikoita ~20-luvun tuntumasta. Vuosiluvut eivät olleet luettavissa edes pesun jälkeen.

Etsi millä etsit ja E-Tracilla loput

Oon huomannut, että ilmasto olosuhteet vaikuttaa yllättävän paljon, sekin saattaa vaikuttaa, mutta kyllä tuo peli on tehokkaampi ainakin mitä itsellä on ollut (ace250 sef 9x12 kelalla ja gm3).

Vähän aikaa sitten kävin juuri käännetyllä juurikasmaalla ja virhesignaalia tuli hillittömästi ja ei löytynyt oikein mitään. Sitten menin iltasella uudemman kerran, lämpötila oli laskenut +6 ja ilmeisesti maa kostunut sopivasti - kone asettui huomattavasti paremmin ja löytojä alkoi tulla.