aarremaanalla.com

jarpat kirjoitti:Juupajuu... mielestäni melko selkeästi kyselin, että pääsiskö pelloille tai keneltä pitää kysyä ja kaupunki vastaa:
" Hei
se osa alueesta mikä ei ole vuokrattu xxxxxxx tilalle, meidän tulee ehtiä selvittämään onko se vuokrattu jollekkin muulle taholle esim. viljelyyn.
ystävällisin terveisin
xxxxxxx xxxxxxx"

ööö... eli...?

Selkeää tai ei, mun mielestä kirjallinen lähestyminen on aina paljon tehottomampi keino kuin kasvotusten tai puhelimitse kysyminen. Kirjallisessa kysymisessä menetät mahdollisuuden keskustella asiasta ja vastata heti lisäkysymyksiin tai tarkentaa asiaa. Itse olen vain kerran kysynyt lupaa kirjallisena ja vastausta en saanut, puhelimitse ja kasvotusten lupa on tullut aina heti.

Serafiina kirjoitti: Aloin nyt vaan pohtimaan tätä, mikä on varmin, selvin ja laillisin tapa hoitaa luvat, jos on kaksi tahoa tarjolla.

Luvan olen kysynyt maanomistajalta ja vuokralaisen kanssa sitten olen sopinut milloin pellolle saa mennä, enkä ole edes vihjannut että häneltä vielä erikseen haluan luvan. Tämä on ollut toimiva systeemi.

Pekka Muikku kirjoitti: Luvan olen kysynyt maanomistajalta ja vuokralaisen kanssa sitten olen sopinut milloin pellolle saa mennä, enkä ole edes vihjannut että häneltä vielä erikseen haluan luvan. Tämä on ollut toimiva systeemi.

Näin olen myös menetellyt. Yhtä tapausta lukuunottamatta lupa on tullut maanomistajalta aina heti ja sitten on valmiin luvan kanssa helppo sopia vuokraajan kanssa sopiva ajankohta.
Ja aina kasvokkain maanomistajan kanssa, vuokraajalle olen sitten yleensä vain soitellut.

Mä ehkä vielä kysyn ja varmistan, että tarkoittiko tuo kaupungin viesti sitä, että he yhä tutkivat omistajuutta, vai että mun pitäis anoa kenties täsmällisempää kohdetta, jos nuo pellot on vuokrattu sinne tänne. Joka tapauksessa- vaikka kaupunki antaisikin luvan, niin en koe että mulla on niille pelloille mitään asiaa ilman sopimusta vuokraajan (viljelijän) kanssa. Sano laki mitä tahansa, mun oikeustaju menee näin. Ongelma on vaan se, että tilat on niin isoja, että en tiedä mistä se "haltija" löytyy. Sitäkin vähän niinku stadilta tiedustelin ja olen vastauksesta yhä ymmälläni...

iron maden kirjoitti:ViestiKirjoittaja JosipZugasvili » Pe Elo 28, 2015 12:37 pm
(Sitten tuolla väitettiin, että löytö on maanomistajan omaisuutta. No ei varmasti ole.)

(JosipZugasvili » La Elo 29, 2015 10:43 am
Maanomistajan voi toki olettaa löydön omistajaksi ja joskus se on päivänselvää. Jokainen täysjärkinen myös luovuttaa esim maanomistajan isoisän kihlasormuksen maanomistajalle.)


Mitä se josip sekoilee noin ! Huomaat kai itsekkin mitä tuli sanottua!!
Näitä juttuja ei nyt ihan mutu tuntumalla kommentoida! Lukekaa ja oppikaa niin, ette itse sorru väärien tietojen levittämisiin!

Tuossa ja varsinkin osittain lainatussa jälkimmäisessä spekuloidaan lain ja maalaisjärjen suhdetta. Laki ei (tietenkään) anna maanomistajalle automaattista omistussuhdetta löytötavaraan. Olisi se nyt varsin erikoista, jos vaikka sienimetsään pudottamasi ja jonkun löytämä lompakko kuuluisi lähtökohtaisesti maanomistajalle. Hukkaamisen ajankohta ja esineen laatu ei vaikuta tähän asiaan, paitsi että riittävän vanha esine kuuluu muinaismuistolain piiriin.

Maalaisjärjen perusteella tietenkin voi antaa talonväelle sen mikä talonväelle selkeästi kuuluu. Mutta tuossakin on sellainen juttu, että mikäli esine on riittävän arvokas ja sen haltija on jo kuollut, niin löytäjän tehtävänä ei ole toimia pesänjakajana.

Bruin kirjoitti:Kyllähän pelloista löytyy vaikka mitä, mutta metsistä löytyy myös, varsinkin jos se metsä on ollut ennen peltoa.
Metsiin ei tarvi lupia kysellä, kunhan pysyy poissa suojelluilta alueilta ja pihapiireistä. Monttuja ei saa jättää metsäänkään, kaikki montut mitä kaivetaan niin myös peitetään, isoja puunjuuria ei saa katkoa.

Tutkit vanhoja karttoja ja vertaat niitä nykypäivän karttoihin niin pääset hiukan jyvälle missä kannattaa etsiä metallia.
Vanhojen torppien pihapiirit ovat myös joskus anteliaita, tarkoitan siis semmoisia asumuksia mitä ei enää ole, vaan paikalla on esim. metsää. Metsät yllättää monesti positiivisesti nm. kokemusta on.

Moi. Onko noin ? Eikö metsiin toisten maille tarvitse lupia montun kaivuuseen vaikka kuinka peittelisi jälkensä.

velho kirjoitti:

Bruin kirjoitti:Kyllähän pelloista löytyy vaikka mitä, mutta metsistä löytyy myös, varsinkin jos se metsä on ollut ennen peltoa.
Metsiin ei tarvi lupia kysellä, kunhan pysyy poissa suojelluilta alueilta ja pihapiireistä. Monttuja ei saa jättää metsäänkään, kaikki montut mitä kaivetaan niin myös peitetään, isoja puunjuuria ei saa katkoa.

Tutkit vanhoja karttoja ja vertaat niitä nykypäivän karttoihin niin pääset hiukan jyvälle missä kannattaa etsiä metallia.
Vanhojen torppien pihapiirit ovat myös joskus anteliaita, tarkoitan siis semmoisia asumuksia mitä ei enää ole, vaan paikalla on esim. metsää. Metsät yllättää monesti positiivisesti nm. kokemusta on.

Moi. Onko noin ? Eikö metsiin toisten maille tarvitse lupia montun kaivuuseen vaikka kuinka peittelisi jälkensä.

Tuosta asiasta on taisteltu, eikä yksiselitteistä vastausta oikein ole kun laissa sanotaan että ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa ja kuopan kaivaminen tuskin on vähäistä suurempi haitta, kunhan ei isoja juuria katko ja peittää jälkensä. Itse en metsiin kysele lupia mutta parempihan se aina on jos on lupa.

Terve,

Nyt näyttäisi, että aihe on siirtynyt lupa-asioihin, mutta haluaisin otsikon mukaisesti kysäistä pelloista.

Mistä sellaisen " hyvä paikka " pellon tunnistaa tai sitten vaikka metsän ?
Itse voin käydä Kymijoen rannoilla, mutta mistä sieltä kannattaisi aloittaa vai ihan vaan historiankirjoja lueskelemalla paikkoja haetaan ?

rokkapj kirjoitti:Terve,

Nyt näyttäisi, että aihe on siirtynyt lupa-asioihin, mutta haluaisin otsikon mukaisesti kysäistä pelloista.

Mistä sellaisen " hyvä paikka " pellon tunnistaa tai sitten vaikka metsän ?
Itse voin käydä Kymijoen rannoilla, mutta mistä sieltä kannattaisi aloittaa vai ihan vaan historiankirjoja lueskelemalla paikkoja haetaan ?

Rannat joissa on ollut vanhaa asutusta on lähes poikkeuksetta hyviä paikkoja.

Katsele vanhoja karttoja vaikka täältä http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137170.KA

Kizmo, kiitti. Se on sit kohteena Iitti ( stemmas melko hyvin )

-miksu- kirjoitti:

velho kirjoitti:

Bruin kirjoitti:
Tuosta asiasta on taisteltu, eikä yksiselitteistä vastausta oikein ole kun laissa sanotaan että ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa ja kuopan kaivaminen tuskin on vähäistä suurempi haitta, kunhan ei isoja juuria katko ja peittää jälkensä. Itse en metsiin kysele lupia mutta parempihan se aina on jos on lupa.

Tulkaapa tonkimaan luvatta Pohjois-Karjalaan, niin saatte tuliset lähdöt !
Ainakin täälpäin kunnolliset harrastajat, kysyy aina luvat metsiin, peltoihin ja varsinkin vanhoihin pihapiireihin. Reilu peli ja maanomistajalle näytetään mitä on löytynyt . Kuvataan löydöt ja jos maanomistaja haluaa ne itselleen, niin he saapikin ne kuvauksen jälkeen! Toki ne museovirastolle kelpaavat, lähetetään museovirastolle !

Ei sinä iron maiden voi kieltä minun hake sieltä metästä aarteet.Jos on laiska mene mettä, voi tulla sinne auttama?

kollikko kirjoitti:Ei sinä iron maiden voi kieltä minun hake sieltä metästä aarteet.Jos on laiska mene mettä, voi tulla sinne auttama?

Samaa mieltä, kai ne jokamiehenoikeudet ovat voimassa myös Pohjois-Karjalassa.
Vai "ammutaanko" siellä heti kaikki marjastajat ja sienestäjätkin, ja samoilijat siinä sivussa.
Minun puolukkaani et vie per.....! Ja tuhat hehtaaria metsää ympärillä Aika sairasta touhua sanon minä.

iron maden kirjoitti:
Tulkaapa tonkimaan luvatta Pohjois-Karjalaan, niin saatte tuliset lähdöt !
Ainakin täälpäin kunnolliset harrastajat, kysyy aina luvat metsiin

Sinäkö ne tuliset lähdöt annat ? Jokamiehenoikeudet olisi syytä opetella tämän "iron madenin" eikä turhaan leikkiä piippailupoliisia, se on naurettavaa ja vähän säälittävääkin.

Kaksi viimeistä kommentoijaa ei hyvin luultavasti, kelpuutettaisi ainakaan Suomen metallinetsijät ryyhyn!
Suomen Metallinetsijät Ry:n eettiset säännöt

1. Kunnioitan julkista ja yksityistä maata sekä omaisuutta.
2. En etsi lupaa kysymättä muilla kuin erikseen vapaaksi tietämilläni alueilla.
3. En aiheuta vahinkoa omaisuudelle tai rakennuksille.
4. Toimitan löytämäni roskat asianmukaiseen paikkaan, sekä peitän kaikki kaivantoni.
5. Löytöjen suhteen toimin sen mukaan, mitä Suomen muinaismuistolaki ja laki löytötavaroista määräävät sekä otan huomioon viranomaisten muut suositukset ja määräykset.
6. En kaiva Museoviraston rauhoittamilla alueilla.
7. Harrastaessani metallinetsintää ymmärrän toimivani SME ry:n edustajana ja toimin hyvien tapojen mukaisesti. En häiritse muita etsinnälläni.

Metallinetsintää ohjaa joukko sääntöjä, joista osa on kirjattu Suomen Lakiin, mutta toinen osa taas muodostuu enemmänkin hyväksi havaituista menettelytavoista.

iron maden kirjoitti:Kaksi viimeistä kommentoijaa ei hyvin luultavasti, kelpuutettaisi ainakaan Suomen metallinetsijät ryyhyn!
Suomen Metallinetsijät Ry:n eettiset säännöt

1. Kunnioitan julkista ja yksityistä maata sekä omaisuutta.
2. En etsi lupaa kysymättä muilla kuin erikseen vapaaksi tietämilläni alueilla.
3. En aiheuta vahinkoa omaisuudelle tai rakennuksille.
4. Toimitan löytämäni roskat asianmukaiseen paikkaan, sekä peitän kaikki kaivantoni.
5. Löytöjen suhteen toimin sen mukaan, mitä Suomen muinaismuistolaki ja laki löytötavaroista määräävät sekä otan huomioon viranomaisten muut suositukset ja määräykset.
6. En kaiva Museoviraston rauhoittamilla alueilla.
7. Harrastaessani metallinetsintää ymmärrän toimivani SME ry:n edustajana ja toimin hyvien tapojen mukaisesti. En häiritse muita etsinnälläni.

Metallinetsintää ohjaa joukko sääntöjä, joista osa on kirjattu Suomen Lakiin, mutta toinen osa taas muodostuu enemmänkin hyväksi havaituista menettelytavoista.

Ihankos totta? Jos piippailee metsässä jokamiehenoikeudella ja siistii kaikki jälkensä niin mitähän noista eettisistä säännöistä silloin rikotaan? Joku sme:stä voisi kyllä myös astua esiin ja kertoa eikö jäseneksi kelpaa muut kuin ne jotka syrjäisiin metsiinkin aina kysyvät piippailuluvan. Odotetaan vastausta sieltäkin.

Hiilikuitu kirjoitti:

iron maden kirjoitti:Kaksi viimeistä kommentoijaa ei hyvin luultavasti, kelpuutettaisi ainakaan Suomen metallinetsijät ryyhyn!
Suomen Metallinetsijät Ry:n eettiset säännöt

1. Kunnioitan julkista ja yksityistä maata sekä omaisuutta.
2. En etsi lupaa kysymättä muilla kuin erikseen vapaaksi tietämilläni alueilla.
3. En aiheuta vahinkoa omaisuudelle tai rakennuksille.
4. Toimitan löytämäni roskat asianmukaiseen paikkaan, sekä peitän kaikki kaivantoni.
5. Löytöjen suhteen toimin sen mukaan, mitä Suomen muinaismuistolaki ja laki löytötavaroista määräävät sekä otan huomioon viranomaisten muut suositukset ja määräykset.
6. En kaiva Museoviraston rauhoittamilla alueilla.
7. Harrastaessani metallinetsintää ymmärrän toimivani SME ry:n edustajana ja toimin hyvien tapojen mukaisesti. En häiritse muita etsinnälläni.

Metallinetsintää ohjaa joukko sääntöjä, joista osa on kirjattu Suomen Lakiin, mutta toinen osa taas muodostuu enemmänkin hyväksi havaituista menettelytavoista.

Ihankos totta? Jos piippailee metsässä jokamiehenoikeudella ja siistii kaikki jälkensä niin mitähän noista eettisistä säännöistä silloin rikotaan? Joku sme:stä voisi kyllä myös astua esiin ja kertoa eikö jäseneksi kelpaa muut kuin ne jotka syrjäisiin metsiinkin aina kysyvät piippailuluvan. Odotetaan vastausta sieltäkin.

Kohtaa yksi ja kaksi. Mitä tuo vapaa alue sitten ikinä tarkoittaakaan käytännössä niin en osaa sanoa. Käsittääkseni maa kuuluu aina jollekin.

Kerron vain omakohtaisen menettelyni!
Kysyn aina luvat ja mm senkin takia että minua ei yhdistetä ns 'hämäräpiippareihin' joista etevimmät käy tonkimassa öisin, otsalamppujen valossa ja painelevat pakoon, jonkun ihmisen lähestyessä oli yö tai päivä!
Kun olet kysynyt luvan niin se koko seutu tietää, että siellä se metallinetsijä menee!
Täälpäin tuntemattomista etsijöistä ihan otetaan selvää, seudun asukkaiden toimesta ja esitetään aina kyssäri: Oletko kysynyt maanomistajan lupaa.

Museoviraston metallinetsintäohje on laadittu vain museoviraston toimesta ja heidän tahtoa ajatellen! Ne unohtivat maanomistajan (tottakai)
Mie toimin niin että yli 100 vuotiaat kamat tarjoillaan museovirastolle ja ne muut mitä löytyy on maanomistajan omaisuutta ja jos hän ei niitä halua, niin sitten vasta minun!
En enää saarnaa, sillä tehkää te mitä haluatte ja miten tahdotte!

Taurus kirjoitti:

Kohtaa yksi ja kaksi. Mitä tuo vapaa alue sitten ikinä tarkoittaakaan käytännössä niin en osaa sanoa. Käsittääkseni maa kuuluu aina jollekin.

Ilmeisesti vapaa maa tarkoittaa valtion maita. Saisivat kyllä tarkentaa ohjeita ja monet tahotkin!

Taurus kirjoitti:
Kohtaa yksi ja kaksi. Mitä tuo vapaa alue sitten ikinä tarkoittaakaan käytännössä niin en osaa sanoa. Käsittääkseni maa kuuluu aina jollekin.

Ei mene läpi.
Vapaaksi tietämilläni alueilla = lupavapailla = esimerkiksi metsät.
Kohta yksi maan ja omaisuuden kunnioittaminen = ei aiheuteta vahinkoa piippailulla. ei tarkoita että pitäisi lupa kysyä jokaiseen korven kolkkaan.

Jokamiehenoikeutta ei ole Suomen laissa määritelty, mutta kuoppien kaivaminen tuskin kuuluu oikeuksien piiriin. Kaikenlainen vahingon tekeminen toisen maalla on kiellettyä ja tiukan tulkinnan mukaan kuopan kaivaminen on sellaista. Kysy siis lupa maanomistajalta ennen kaivamisen aloittamista.

Jos älyätte ja kehtaatte niin tän foorumin säännöissä tuo lukee!

iron maden kirjoitti:
Jos älyätte ja kehtaatte niin tän foorumin säännöissä tuo lukee!

Jos iron maden nyt älyäisi, että tuo lause on yksittäisen ihmisen mielipide asiasta, ei yhtään sen enempää. Sillä on täysin yhtä paljon merkitysta kuin sinun tai minun mielipiteellä.

Laki, valta normit,jokamiehenoikeus ja hyvät tavat, siinäpä melkoinen pähkinä joillekkin piippareille.
Oikeudet kyllä tuntuvat olevan jollain tavalla hallussa mutta velvollisuudet ja ainakin hyvät tavat tuntuvat olevan hakusessa.
Mieleen tulee muutama kysymys.

Kuinka läheltä "naapurin rappusia" voi löytää tavaraa ilmoittamatta löydöistään maanomistajalle ja missä kulkee hallinnan raja?

Pähkinä
Hallinnan loukkaus
Rikoslaki 28 Luku 11 §
1 Joka luvattomasti ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa
olevaa irtainta omaisuutta..

Kuinka moni piipareista omistaa maata yli haja-asutus alueen tonttirajan? Uskoisin että jokainen joka omistaa maata enemmän kuin sen mitä on kynsien alla on kiinnostunut siitä millä asioilla siellä liikutaan ja mitä sieltä kaivetaan, toiset enemmän toiset vähemmän.Tuntuu siltä että toisten "tonteilla" voidaan tehdä löytöjä ja olla sitä mieltä ettei löytö kuulu maanomistajalle vaan löytäjälle.

Kuinka moni jättää "romun" piippaamalleen alueelle ja vie sieltä ainoastaan "arvotavaran"? Kallis piippari antaa rautasingnaalin.Veikkaan että tähän sortuu aika moni harrastaja ainakin roskaisilla alueilla.Maanomistaja saa siis pitää romunsa mutta ei arvotavaraa.
Vedotessaan jokamiehenoikeuksiin piippailija jättää välillä huomioimatta sen ettei jokamiehenoikeuksissa puhuta oikeudesta otta arvotavaraa toisten tonteilta.

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat:
liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta;
oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin;
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia;
onkia ja pilkkiä sekä
veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

Et saa:
aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille;
häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia;
häiritä poroja ja riistaeläimiä;
kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta;
tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta;
häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla;
roskata ympäristöä;
ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Sääntöjä on monia ja tulkintoja sitäkin enemmän.
Vaalikaamme hyviä tapoja vaikka se välillä aiheuttaisi päänvaivaa.
Reipas mutta nöyrä esiintyminen lupaa kysyessä voi sulattaa maanomistajan kivisen sydämmen ja avata mahdollisuudet vaikka mihin.

Pääasia että ite viihtyy..
https://www.youtube.com/watch?v=VSWGy-heYS0

[quote="Jasser"]Laki, valta normit,jokamiehenoikeus ja hyvät tavat, siinäpä melkoinen pähkinä joillekkin piippareille.
Vaalikaamme hyviä tapoja vaikka se välillä aiheuttaisi päänvaivaa.
Reipas mutta nöyrä esiintyminen lupaa kysyessä voi sulattaa maanomistajan kivisen sydämmen ja avata mahdollisuudet vaikka mihin.

Noin me mennään ja ollaampahan esimerkkeinä muille! Ei maanomistajat mitään mörköjä oo ja rohkeesti lupia kyseleen sieltä hämärähiipparoinneista! Mie olen saanut luvat aina kun olen kysynyt. Simppeliä ja yhtä helppoa kun kusella käynti!...miksi se on joillekkin niin hiton vaikeaa?

Peltojen kohdalla se on usein simppeliä mutta täytyy myöntää että "keskellä ei mitään" olevien metsien kanssa en ole jaksanut juuri lupia kysellä. Osin siksi että kilometrin rantakaistale jossa on ehkä joskus ollut jotain voi olla pilkottu kymmeneen eri siivuun ja kaikilla eri omistaja ja yhteystiedot. Jos joku tulee rutisemaan niin kaivelen onkimatoja. Mukana kulkee tietysti roskapussi ja se on sitten esineen laadusta kiinni meneekö se roskapussiin vai laukkuun. Ja kaivuujäljet naamioidaan kuin oltaisiin kaivelemassa puistossa.

iron maden kirjoitti: Täälpäin tuntemattomista etsijöistä ihan otetaan selvää, seudun asukkaiden toimesta ja esitetään aina kyssäri: Oletko kysynyt maanomistajan lupaa.

Aika monta kertaa on minuakin lähestytty piippaillessa ja kyselty vaikka minkälaista. "Niitä pyssyjäkö etsit?"(selvisi että sille paikalle oli kuulema kätketty aseita aikoinaan, en tiennyt siitä), "kairaatko maanäytteitä", "löytyykö mitään?", "mitä esiskelet?" jne. mutta IKINÄ ei kukaan ole kysynyt, että olenko kysynyt maanomistajan lupaa. Joskus sitten keskustelun lomassa on juteltu siitä, tarvitanko tällaiseen harrastukseen jotain tiettyjä lupia esim. piipparin hankintaan ja etsintään. Enkä usko että Pohjois-Karjala olisi niin paljon erilaista seutua tämän suhteen, että siellä aina tullaan kysymään onko maanomistajilta hankittu lupa. Enkä usko että kovin moni muukaan on kohdannut missään tuollaista kyselyä. Sen tiedän että piippailijat voivat mennä kysymään joskus joiltain peltopiippailijoilta, mutta en ole koskaan kuullut että metsässä piippailevalta olisi kysytty. Ja miksi olisikaan?

iron maden kirjoitti: En enää saarnaa, sillä tehkää te mitä haluatte ja miten tahdotte!