Hokit alkoi pyöriä jo uniin, joten kaivoin vintiltä vanhan kengitysoppikirjan (Arvid M. Bergman: Kengitys-oppi. Gummerus 1920), mutta ei siinä mainita kannallisista hokeista mitään.
Päinvastoin, korostetaan kiilamaisia malleja, jotka pysyvät hyvin paikoillaan. Kuvan mallissa kenkään lyöty reikä on vino etureunaa kohti ja naula kotkattu kengän reunan yli. Malleissa on epäilemättä tapahtunut koko ajan pientä kehitystä, mutta jos nuo kannalliset yksinaulaiset on lyöty Kivimiehen installaation mukaisesti kengän päälle, niin niitä on ropissut kasapäin maastoon joten ei ihme, että niin pieneltä alalta löytyi tuollainen määrä.
Jos yksipiikkiset on lyöty etureunaan, niin miten tuo kaksipiikkinen lyötiin? Ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa kuin se lyötiin kenkään ennen kengitystä jolloin sakarat on jääneet alle...? Vai sittenkin sellaisenaan...?
Strömforsin ruukissa emeritusseppä kertoi, että tuollaisella avaimella väännettiin ruuvihokkeja 1940-luvulla.
![Kuva](http://s16.postimage.org/w00ym72nl/hokkinaula.jpg)