Putkilukko

[Keseppa]

Tässä kuvia projektista mikä mulla on parhaillaan menossa. Lukko ei ole minun vaan yhden kauppiaan ja se oli niin ruosteen peitossa että hän halusi sen siistimmäks niin että yksityiskohdat näkyy. Niitä tässä lukossa riittää.

Työ on vielä keskeneräinen mutta otin kuvia omistajaa varten työn edistymisestä niin ajattelin laittaa tännekki. Tarkoitus on vielä valmistaa myös avain tuohon nyt kun sain sen tiirikoitua auki.

[P.Aholainen]

Kumpaa käytät elektrolyysiä vai happoa?

[Keseppa]

Happoa tässä tapauksessa. Näin vanhoja on huono putsata elektrolyysillä kun vaarana on että se rikkoo tuon raudan lamelloituneen rakenteen. On aika huonoja kokemuksia siitä. Jos katsoo tarkkaan niin kuvastaki näkee että esim. salvan kaaressa on pitkittäisraitoja. Nuo halkeamat saattavat revetä jos käyttää sähköä ja myös jos käyttää liian tujua happoa. Lukko on arvioitu olevan 1600 luvulta mutta voi olla myös vanhempi. Tyypiltään venäläistä mallia mutta voi olla yhtä hyvin kotimaassa tehty.

[ilsaarin]

Prosessit kiinnostaisivat kovasti. Tänään tuli kaivettua rutkasti harjoitusmateriaalia.

[Keseppa]

Elektrolyysistä en mielellään kerro paljoakaan. Syynä on se että se on tietyiltä osin aika vaarallista kemiaa. Varsinkin jätteeksi jäävä liuos sisältää useimmiten sellasia osia jotka vaativat erikois käsittelyn. Mulla jätteen jälkikäsittely on sovittuna erään yrityksen kautta mutta useimmilla ei ole tätä mahdollisuutta. Netistä toki löytyy paljonki vinkkejä elektrolyysin tekemiseen mut itse jätän väliin vastuukysymyksiin vedoten. Viranomaiset on jo kerran käyneet mun oven takana johtuen antamistani neuvoista. Toista kertaa en halua heitä tänne.

Sitruunahappo kylvetys on taas huomattavasti turvallisempi tapa sekä tekijälle, ympäristölle että puhdistettavalle kappaleelle. Tarvekalut on ämpäri, vettä, sitruunahappoa (possujen lisäravinnetta K-maataloudesta), teräsharja ja aikaa. Desi happojauhetta/1 litra vettä on jo väkevä liuos. Useimmiten vähempiki riittää. Aikaa menee ruosteen määrästä riippuen muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen. Turvallista se on esineelle senkin takia kun happo ei juurikaan syö rautaa vaan pelkästään ruostetta. Muutaman tunnin välein kannattaa nostaa esine ylös kylvystä ja harjata se puhtaaks irtoruosteesta. Se nopeuttaa prosessia kuten myös korkeampi lämpötila.

Kumihanskat on tietysti suositeltavia. Jos ei muuten niin välttääksesi käsien haisemisen ruosteelle. Kylpy kannattaa myös pitää ulkona sillä sieltä nousee pieniä määriä pahalle haisevaa kaasua (mätää kananmunaa) mikä ei tietysti ole terveellistäkään. Määrä ei kuitenkaan ole suurta eli ei oo heti tappavaa.

[Joness]

Hieno lukko!
...Tuosta ruosteen poistosta. Laitoin tuota sitruunahappoa 300g about viiteen litraan vettä, jossa oli lillumassa ShKAS kk vyön palasia, niin ekan vuorokauden jälkeen näytti ruoste irronneen kohtuu hyvin mutta annoin muhia lisää toisen vuorokauden niin meinasi päästä pitkä pätkä piip kun kaikki osaset oli vihertävässä mömmössä toisissaan kiinni, homma hoitui kotia kun laitoin vastapainoksi osaset kidesoodaan. Miksi tuollaista mömmöä alkoi yhtä äkkiä kertymään osien pinnalle?

[Keseppa]

Metallissa oli seosaineena kuparia mikä alko syöpymään sieltä ja se muodostaa pinnalle melkosen tahnan. Yleensä sen saa harjattua pois teräs/messinkiharjalla mutta jos ehtii olla liian kauan harjausten välissä niin siitä voi tulla aika sitkeetä. Kidesooda on just oikea aine tuon kerroksen liottamiseen mutta rauta pitää huuhdella sen jälkeen hyvin ja öljytä ettei ruostuminen kiihdy. Joskus harjaaminen on vaikeeta niin sillon tuo kidesooda on kans hyvä keino. Pikanen elektrolyysi ajaa kans aman asian.

Aina näissä kemiallisissa reaktioissa metallien kans vihreä/sinivihreä tarkoittaa kuparia.

Mulla on tuon lukon kans ongelmaa kuparin kans myös. Kuparia on käytetty liitosaineena rautakappaleiden välillä ja ehkä jopa pinnotteena osassa lukkoa. Ruosteen poisto ilman liian kuparin poistoa on vähä haasteellista.

[JK]

En ole enää käyttänyt teräsharjaa mielenkiintoisempien esineiden kanssa.
Karkea harja tai herkemmille kappaleille maalipensseli on riittännyt.
Päivittäinen harjaus pehmenneelle ruosteelle, huuhtelu ja uudestaan likoamaan.

Joskus joissain rajusti ruostuneissa esim. kirveenterissä on kova, noin 1mm ruostekerros johon happo ei tahdo purra. Silloin olen naputellut tuon kovan kerroksen pois jollain kovamuovisella kappaleella, esim harjan selkäpuolella. Vasara tahtoo jättää jälkiä esineeseen.

[Keseppa]

Minä käytän yleensä messinkiharjaa. Teräsharjalla on tosiaan mahdollista saada aikaseks näkyviä naarmuja varsinkin kovin urteiseen rautaan.

Juuri tuota todella kovaa ruostetta on tässäki lukossa jäljellä. Yks keino on naputella pienellä vasaralla (kultasepän vasara) messinki/kupari tuurnalla. Lyönnit vaan ruosteklimppiin eikä rautaan. Napsahtelee usein aika kivasti irti. Lukon tapauksessa tuo ei oikeen toiminu niin siinä käytän toista menetelmää (rauta on niin uurteista että ruoste on todela tiukassa). Noiden kuvien ottamisen aikana oli menossa kuivausvaihe. Kuivaan lukon kuumailmapuhaltimella ja annan vielä asettua muutman tunnin (esine tietysti hyvin pestynä). Tämä aiheuttaa ruosteen kutistumista ja siks se alkaa irtoileen/rakoileen. Kun sitte laittaa esineen takas happokylpyyn niin happo tehoaa paljo paremmin.

[Joness]

Kiitoksia vastauksista. Paitsi että meni nyt ehkä tuo meikän kysely vähän ko. aiheen ohi. Heti otti kuivumisen jäkeen osaset pinta ruosteen ittensä, mutta eipä noita osia tarvii ja saakkaan uuden veroisiksi. Palasia oli noin reilut 200 kpl, joten kohtuu rambovyönhän noista saa kasattua .
Teräsharjaa en ole käyttäny aikoihin harvinaisempiin löytöihin.

[Joness]

Minun silmissä tuo lukko ei ole kyllä pahasti hapertunut. Mitäpä jos hetken uittaisit elektrolyysissä? Voin olla väärässä, mutta meikäläisen mielipide.

[Keseppa]

Kuvasta ei hirveen hyvin nää mutta rauta on eriytyny jo erillisiks lamelleiks. Ei siis varsinaisesti hapertunu. Painaahan tuo jopa toista kiloa . Mulla on ollu ongelmia elektrolyysissä tollasten kans koska se pyrkii laajentamaan noita rakoja lamelleiden välissä. Tuohan on tehty ns. järvimalmista joka ei oo ollu mitenkään puhdasta ja vaan taottu tuohon muotoon. Eri rautakerrokset ei oo tehdessäkään hitsautunu toisiinsa vaan muodostavat erillisiä kerroksia. Tuosta erottaa myös rautaesineen iän. Uudemmat rautaesineet on valmistettu kunnolla sulana käyneestä raudasta jolloin se on homogenisempaa.

Ei haittaa vaikka poikkeaa vähä aiheesta. Postasin tuon lukon tänne vaan esimerkiks tunnistamisen helpottamiseks jos joku vaikka sattuu löytään osia tällasesta. Samallahan tässä sit käy vähä läpi puhdistustapoja

[Joness]

Niin just! En tullut ajatelleeksi että eihän tuo rauta ole tosiaan "nykyisen" veroista. Kaikkea sitä oppii.

[Jussi]

Hieno on lukko! Laitetaan tämä linkki vielä lisäksi ketjuun: http://www.historicallocks.com/en/site/ ... h-Century/

[Keseppa]

Kiitti Jussi hyvästä linkistä. Tuon linkin mukaan Suomalainen "asiantuntija" tais olla pahasti väärässä alkuperän suhteen. Meille väitettiin että tuo on venäläistyylinen mutta kyllä tuo muistuttaa erittäin paljon noita linkin ruotsalaisia lukkoja. Pitääpä lähettää linkki eteenpäin. On se kyllä mielenkiintoista miten täältä foorumilta löytyy tietoa

[Kultaseppä]

Allekirjoitan Keseppan näkemykset. Elektrolyyteistä vielä pieni varoituksen sana vasta-alkajille, että älkää ihmeessä tehkö sellaista sisällä ilman kunnollista vetokaappia...!!!

Varsinkin kuparimetallien ja mm. titaanin etsauksesta syntyvät kaasut ovat jos eivät nyt välittömän hengenvaarallisia, niin pahemman luokan syöpää aiheuttavia yhdisteitä, eli jonain päivänä saattaa silmä pudota altaaseen, enkä laske leikkiä...