Kyllä se tosiaan on sellainen merovinkiriipus. Hyvä löytö, ja hyvin tunnistettu . Näitä on ehkä pari kappaletta palstallakin ollut. Muuttaako alueen historiaa, eli tuliko alunperin rautakaudesta tyhjältä alueelta?
Löytyykö noista riipuksista lisätietoa jostakin? Käyttötarkoituksesta ja ajoituksesta ym. Nehän ovat todella omalaatuisen näköisiä. Ja taas nähdään, ettei rautakautisen esineen todellakaan tarvitse olla paksu, raskas ja valettu. Ovatko mahdollisesti olleet eräänlaisia kulkusia, eli kilisseet?
Tunnistu jo pellolla, kun kaveri (Karhu72) löysi tuossa reilu kuukausi sitten samanlaisen n. 5km. päästä. Tuolla "linkkejä tunnistamisen avuksi" on linkki Suomen rautakautiset kellot ja kulkuset...
Merovingit kehitteli ilmeisesti muutakin omalaatuista, olisko se ollut eri kulttuurien vaikutuksen takia?
Ja kyllä, muutama kylä (~1500->) ollut lähistöllä, mutta ei mitään rautakauteen viittaavaa!!
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Leijonan innoittamana kupuraa mä oon alkanut odottamaan nousevaksi, mutta kelpaahan tuollaisetkin...
Ja muoto ei kyllä yhtään tuo mieleen mitään rautakautista, joten kyllä näiden ohuidenkin lärpsyköiden kanssa kannattaa tarkkana olla! Tämä kellokin on kuin joku propeli jostain tuulettimesta 1900 luvulta.
Tämä kello on siis aivan Nakkilan "keskustasta", Satakunnasta ja paikka kyllä yllätti!!!
Tuli vielä sellanen mieleen, kun lopetin kuopimisen heti, tuon kelloriipuksen jälkeen, että taitaa mennä irtolöydöksi..? Tämähän tietää sitä, että syksyksi on hyvää mestaa aloittaa!!
iipe kirjoitti:Tuli vielä sellanen mieleen, kun lopetin kuopimisen heti, tuon kelloriipuksen jälkeen, että taitaa mennä irtolöydöksi..? Tämähän tietää sitä, että syksyksi on hyvää mestaa aloittaa!!
Irtolöydöksi menee jos\kun arkeologi ei silmämääräisesti katsomalla havaitse mitään erikoista ympäristössä tai arkistojensa kätköissä löytöpaikkaan liittyen. Eli suurella todennäköisyydellä pääset jatkamaan syksyllä.
Voit tietenkin vielä erikseen kysyä, sopiiko jos vielä nostat pari esinettä ajoittamaan tuota löytöä tarkemmin tai osoittaaksesi onko alueella esim asuinpaikka vai jääkö pelkäksi irtolöydöksi.
Kelloriipus meni lahjana museolle ja paikan rauhoittamisesta ei puhettakaan...
Epäili myös sellaista, että mahtaako kyseisen härpäkkeen teko/käyttö ajoitus olla ihan kohdillaan. Nakkilasta kun ei kyseiseltä ajanjaksolta ole oikein mitään muuta ja nyt jo kaksi löytynyt tälläistä.
iipe kirjoitti:Kelloriipus meni lahjana museolle ja paikan rauhoittamisesta ei puhettakaan...
Epäili myös sellaista, että mahtaako kyseisen härpäkkeen teko/käyttö ajoitus olla ihan kohdillaan. Nakkilasta kun ei kyseiseltä ajanjaksolta ole oikein mitään muuta ja nyt jo kaksi löytynyt tälläistä.
Jos näitä onkin ollut käytössä myös myöhempänä...
Kieltämättä käynyt minullakin mielessä, että näinköhän nuo todella ovat kelloriipuksia/Merovinkiaikaisia. Ei ole kyllä mitään parempaakaan ehdotusta tullut mieleen. Ajoitus perustuu ilmeisesti yhteen ainoaan löytöön ja sekin on kai aika epämääräisestä löytöyhteydestä.
Jos tuo on kello, niin en usko sen soivan ainakaan heleästi, koska reunat on leikattu suikaleiksi ja värähtelyä ei synny. Jos jollain on laatikkokaupalla kilikelloja tai kellarissa painosorvi, niin asiaa voisi ehkä havainnollistaa kokeilla...?
iipe kirjoitti:Kelloriipus meni lahjana museolle ja paikan rauhoittamisesta ei puhettakaan...
Epäili myös sellaista, että mahtaako kyseisen härpäkkeen teko/käyttö ajoitus olla ihan kohdillaan. Nakkilasta kun ei kyseiseltä ajanjaksolta ole oikein mitään muuta ja nyt jo kaksi löytynyt tälläistä.
Jos näitä onkin ollut käytössä myös myöhempänä...
Kieltämättä käynyt minullakin mielessä, että näinköhän nuo todella ovat kelloriipuksia/Merovinkiaikaisia. Ei ole kyllä mitään parempaakaan ehdotusta tullut mieleen. Ajoitus perustuu ilmeisesti yhteen ainoaan löytöön ja sekin on kai aika epämääräisestä löytöyhteydestä.
Minäkin olen aina epäillyt tuollaisen määritystä.
Muutama muukin mielestäni selkeästi väärään mennyt arvio noissa museomme aarteissa on, mutta olkoon
Itse olen ihan varma siitä ettei kyseessä ole merovinki aikasesta kellosta. Paha vaan mennä väittään tukijan kirjotuksia vastaan kun ei vielä ole todisteita siitä. Reilun parin vuoden takaiset kuvat on hukassa tai tuhoutuneet tietokoneen mukana. Kaverillani joka tekee antiikkikauppaa oli reilun pari vuotta sitte esine jossa oli tällasia kelloja. Se meni kaupaksi eikä ostajaa enää muisteta. Kyseessä oli 1800 luvun lopun tai 1900 luvun alun morsiuskruunu. Siinää oli tällasia kelloja ja muitaki kiiltävästä pellistä leikattuja koristeita. Runko oli tehty rautalangasta mistä lähti varsia joissa koristeet roikku. Vastaavia kruunuja on kuulema käytetty maalaishäissä ainaki 1700 luvulta lähtien mutta yleisintä se on ollu 1800 luvun lopulla. Tapa on kulkeutunu meille ruotsista missä vielä nykyäänki morsiammet monesti käyttää jonkinlaista kruunua.
Mun mielestä myös löydettyjen kellojen tekotapa sekä materiaali viittaa siihen etteivät ne voi olle meronvikiaikasia. Ne on malko tasapaksuista kuparipeltiä jota on leikattu selvästi eikä valettua esimerkiksi pronssia kuten vois olettaa.
Tämä on siis vaan mun omiin kokemuskiin perustuva mielipide enkä tosiaan halua vähätellä tutkimusta mihin arviot kelloista perustuu.
Vedin yhteen palstalta löytämäni samanlaiset kelloriipukset, vaikka näihin jo viitattiinkin. Jos ovat merovingiaikaisia, ovatko siis saman tekijän tai ainakin samasta pajasta kaikki? Minkä ikäistä muuta esineistöä löytöjen yhteydessä on pinnalle noussut?
Tri Tuonela kirjoitti:Vedin yhteen palstalta löytämäni samanlaiset kelloriipukset, vaikka näihin jo viitattiinkin. Jos ovat merovingiaikaisia, ovatko siis saman tekijän tai ainakin samasta pajasta kaikki? Minkä ikäistä muuta esineistöä löytöjen yhteydessä on pinnalle noussut?
Nuo viimeisne linkin kuvat avaavat hiukan paremmin reunaliuskojen merkitystä. Kyse voisi olla siitä, että metallilevyyn on lyöty tuo kantaosa olakkeineen esimerkiksi puumuottiin, mutta tekniikka ei ole riittänyt esineen koko reunan nostoon (syväveto).
Tekijä ei ole ehkä hallinnut valamista, eikä metallin supistamista, jota esineen korkeus edellyttäisi ja on päätynyt liuskemaiseen rakenteeseen, vaikka valetun kellon tyyppistä värähtelyä ei voi ainakaan teoriassa syntyä. On silti mahdollista, että jos nuo liuskat vasaroi tiukkaan nippuun kuten linkin kuvista voi päätellä, voi siitä jonkinlainen kilinä lähteä. Vai riittikö, että kello oli vain kellon näköinen...?
Aika erikoista, jos merovingiajalla olisi liikkunut sellaisia määriä pronssi/messinkilevyä, että valmistus olisi ollut miltään kantilta järkevää tai edes mahdollista.
Kiitos! Selitys ei sulje esim. Kesepan helykruunua pois. Tuntuisi silti oudolta jos noita olisi tehty yksinomaan morsiuskruunuja varten, mutta niitä silti löytyisi Satakunta-Häme-Uusimaa -akselilta pitkin peltoja ja mantuja näin taajaan. Joku ensisijaisempi käyttötarkoitus on siksi todennäköinen ja kuten aiemmin on todettu, ei merovinkiaikainen kelloriipus vaikuta siltä todennäköisimmältä. Muuitakaan selirtsvaihtoehtoja ei voi kuitenkaan sulkea pois ennenkuin joku esittää esim. kuvan kanssa varman havainnon.