Toisaalta eipä ne ohjeet oikeen taho estää tämmösiä toopeja toimimasta niinku tekevät. Olen itsekkin joutunut peittelemään muiden reikiä
Yhdistyksen perustamisesta.
-
lapland relics man
- Metallinetsijä
- Viestit: 377
- Liittynyt: 15 Marras 2010, 11:29
- Paikkakunta: Lappi.
Juu, ja jäsenkortti jo liittyneille olis kiva... pääsis leuhkimaan...
Xp Deus + MI-6 pinpointer + Fiskars modattu lapio
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Vanhin löytö: Roman brooch n. 40-100 luvulta, Vanhin kolikko: Celtic stater ** BC
Ukkostutka Muurame
http://www.vilukissat.fi
Kun edes pääsisi liittymään yhdistykseen...
Jäsenhakemuksen lähetin 1.12 2011. Samana päivänä maksoin 35 euron liittymismaksun. Jäseneksi hyväksymisestä pitäisi tulla sähköpostilla varmistus, ja myös jäsennumero. Mitään tietoa ei vaan ole kuulunut.
Asialla ei sinänsä ole kiirettä, elämäni ei mitenkään mullistu, olinpa SME:n jäsen tai en. Mutta periaatteellinen kysymys tämä on. Olen maksun maksanut, ja oletan että saan yhdistyksen puolelta vastineen rahoilleni.
Jäsenhakemuksen lähetin 1.12 2011. Samana päivänä maksoin 35 euron liittymismaksun. Jäseneksi hyväksymisestä pitäisi tulla sähköpostilla varmistus, ja myös jäsennumero. Mitään tietoa ei vaan ole kuulunut.
Asialla ei sinänsä ole kiirettä, elämäni ei mitenkään mullistu, olinpa SME:n jäsen tai en. Mutta periaatteellinen kysymys tämä on. Olen maksun maksanut, ja oletan että saan yhdistyksen puolelta vastineen rahoilleni.
Carrett Ace 250
Garrett Pro Pointer
Garrett Pro Pointer
-
MrHubaLuxus
- Viestit: 44
- Liittynyt: 31 Loka 2009, 15:53
- Paikkakunta: Vantaa
Nyt kun tuo yhdistys on pystyssä ja itsekkin olen liittynyt niin onko syntynyt jo esim. yhdiksenalaisia paikallisosastoja tai jotain, kaupunkeihin missä aktiivi harrastajia on enempi? Mietin vaan koska yhdiksen jäsenethän on kuitenkin eri puolelta maata. Itse olisin kiinnostumut kyseisestä toiminnasta täällä vantaan suunnassa.
Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Nopeaa toimintaaKeseppa kirjoitti:Ja kirjattukki sut on joJani.T kirjoitti:Nyt sitä on maksettu ja liitytty yhdistykseen..
44 meitä on tällä hetkellä.
Kyllä me tällä määrällä jo saahaan "vahinkoa" aikaan..
No jospa ei kuitenkaan.GM 4
Kenttälapio
Puutarhalapio
VW Transporter
Paras kolikko: 25p 1868
Vanhin : Hopeinen 1 fyrk , 1575-1592
Kenttälapio
Puutarhalapio
VW Transporter
Paras kolikko: 25p 1868
Vanhin : Hopeinen 1 fyrk , 1575-1592
-
Grave Digger
- Raavas Tonkija
- Viestit: 527
- Liittynyt: 01 Heinä 2009, 22:02
Nyt kun hommasta alkaa olemaan vuosi täynnä, niin mitä olette saanut aikaiseksi? vieläkö kannattaa seurata sivusta toimintaa?sivut pystyssä? "käyntikortit" jaettu? saunatilat ja tuvat vuokrattu, paidat ja pipot? Onko muuta konkreettista tehty kuin tili perustettu ja rahan lahjoittaneelle annettu vuoronumero.
Kell' onni on, se onnen kätkeköön,
kell' aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
kell' aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
Yhdistyksessä on tehty niitä hommia mitä varten se on perustettu. Rakennettu yhteistyötä niiden tahojen kanssa jotka vaikuttavat harrastukseen. Rakennettu/parannettu harrastuksen tunnettuutta ja julkista kuvaa. Kotisivut on lähes valmiit kunhan saadaan lisää käsiä kirjottamaan asioita sinne. Kunhan vuosikokous käsittelee asiaa niin luultavasti sivut julkaistaan kokouksen jälkeen.Grave Digger kirjoitti:Nyt kun hommasta alkaa olemaan vuosi täynnä, niin mitä olette saanut aikaiseksi? vieläkö kannattaa seurata sivusta toimintaa?sivut pystyssä? "käyntikortit" jaettu? saunatilat ja tuvat vuokrattu, paidat ja pipot? Onko muuta konkreettista tehty kuin tili perustettu ja rahan lahjoittaneelle annettu vuoronumero.
Käyntikortteja ei oo missään vaiheessa meinattu jakaa. Jäsenkortti tulee kokouksen jälkeen kun sen lopullisesta sisällöstä päätetään.
Saunatiloja tai tupia ei olla vuokrattu eikä vuokrata. Paitoja, pipoja sun muuta rekvisiittaa hankitaan jos sille tarvetta ilmenee mut sellaset ei ole itseisarvo.
Sun kommentista paistaa sellanen mielipide että yhdistys ois sitä varten että se tuottais vaan jäsenilleen materiaalista hyötyä. Se ei todellakaan ole tarkoitus. Tuu mukaan ens keskiviikkona museoviraston seminaariin ja illalla vuosikokoukseen niin näet mitä varten yhdistys on olemassa. Kumpaankin on vapaa pääsy myös ei jäsenille.
Yhdistys muuten tekee työtä kaikkien harrastajien puolesta, oli jäsen tai ei. Mukaan liittyneet jäsenet ( 45 henkeä tällä hetkellä) siis panoksellaan tukevat ja parantavat harrastusmahdollisuuksia myös ei jäsenien puolesta (arvioltaan n. 2000-3000 henkeä).
-
Tirehtoori
- Kunniajäsen
- Viestit: 1115
- Liittynyt: 08 Touko 2012, 19:51
- Paikkakunta: Seinäjoki
Täytyy sen verran kommentoida tätä yhdistysasiaa kun itse työni puolesta tällaisia hoitelen sivussa.
Yhdistyksen perustamisen hetkellä astuu voimaan yhdistystyksen perustamiskokouksessa (jota hyvin pitkälti ohjaa yhdistysyhtiölaki) määrittelemät asiat siitä miten yhdistys tulee tulevaisuudessa toimimaan ja miten yhdistys jäsenvarojaan käyttää. Yhdistykselle valitaan vuosikokouksessa puheenjohtaja ja hallitus valitaan taasen järjestäytymiskokouksessa yleensä yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan ja hallitukselle olisi suotavaa valita vielä varajäsenet.
Hallituksen tehtävänä on toimia pääsääntöisesti siten kuten vuosikokouksessa on vuosikokouksessa läpikäytävä toimintasuunnitelma laaditty ja hyväksytty. Sitä mitä asioita vuosikokouksessakäsitellään ohjaa myös pari pikku säännöstä. Samalla vuosikokous päättää yhdistyksen puheenjohtajan ei yksittäinen hallitus, joten jokainen halukashan voi vaikka hakea yhdistyksen puheenjohtajaksi niin halutessaan.
Suurimman jutun tekee yhdistyksen hallitus ja pj jotka ovat tilivelvollisia tekemisistään taas seuraavan vuoden vuosikokouksessa (vuosikokoukseen saavat aina osallistua kaikki halukkaat). Vuosikokouksessa taasen päätetään myönnetäänkö hallitukselle vastuuvapaus edellisen tilikauden aikaisista tapauksista. Hallituksella yhdistyksen alkuvaiheessa on hirveän tärkeä rooli siitä miten se saa vähillä jäsenvaroilla saadaan aikaan sellaista toimintaa, että siitä on hyötyä myös niille jotka yhdistykseen liittyvät. Kaikkihan sen tietää, ettei alkuvaiheessa kannata odottaa mitään "isoa kättä" yhdistykseltä jolla ei ole vielä juurikaan pääomaa. Yhdistyksen hallituksen kannattaa alkuvaiheessa käyttää tätä vähäistä pääomaa juuri jäsenten hankintaan mikä tarkoittaa pääasiassa"lajin/harrastuksen" näkyvyyden lisäämistä sillä sieltä saadaan aikaan tehokasta ja jatkuvaa kassavirtaa. Toki rahanhankkimiskeinoja on useita muitakin, mutta tärkein yhdistystoiminnassa on yleensä jäsenmaksut pienilläyhdistyksillä.
Hallitus tekee jatkossa varmasti lujasti töitä puheenjohtajan johdolla, mutta muistakaa että kyseessä on kuitenkin tavallaan vapaaehtoistyö ja jokainen jäsenhän voi tietysti hakea yhdistyksen hallitukseen ja muuhun toimintaan mukaan. Alkuvaiheessa työtaakan jakamisella ja aktiivisilla osallistujilla on erittäin tärkeä merkitys mihin yhdistyksen toiminta laajenee ja ohjautuu jatkossa vaikkakin hallitus ne lopulliset päätökset tekevät.
Itse omaan työnkuvaani kuuluu toimia yhdistyksen alaisuudessa johtajana joka tuottaa eräälle yhdistykselle varoja toiminnan ylläpitämiseksi. Ja sen verran voin sanoa että rahaa tarvitaan paljon silloin kun halutaan jotain todella konkreettista alkaa tarjoamaan jäsenystölle, koska kun jäsenmäärä kasvaa kasvaa siinä samalla toki yhdistyksen rahavaranto, mutta samalla lisääntyy "ruokittavat suut" joihin raha tulisi ohjata.
Yhdistysten pääasiallinen tarkoitushan on lopulta tuottaa jäsenistölleen etua....
Hallituksen kannattaa kuitenkin alusta asti olla tarkkoja siitä, että hallituksen kokoukset kuuluvat ainoastaan hallituksen jäsenille eikä niihoin kuulu ulkopuoliset henkilöt. Tällöin kokoukset pysyvät virallisina. Vuosikokouksessa ei kannata missään nimessä päättää sellaisia asioita jotka eivät vuosikokoukseen kuulu vaan vuosikokouksen tehtävänä on ainoastaan informoida jäsenystöä mitä on tapahtunut ja mitä olisi tarkoitus tulla tapahtumaan. Nämä asiat informoidaan yleensä toimintakertomusten - ja suunnitelmien avulla. Lisäksi se vuosikokus päättää sen PJ:n. Vuosikokouksessa on kaikilla osallistujilla samanarvoinen äänioikeus, joten yhdistys ei voi koskaan olla varmamillaista porukkaa vuosikokoukseen tulee ja jos vuosikokouksen tehtäväksi laitetaan jonkin tärkeän asian päättäminen (joka kuuluisi hallituksen päätettäväksi) on vaarana että päätöksistä ei tule järkeviä. Pitäkää vuosikokousasiat ja hallituksen asiat visusti erillään. Vuosikokouksessahan voi kuitenkin olla vapaata keskustelua virallisen osuuden jälkeen ja vuosikokuksessa voi toki esitellä tapahtuneita ja tulevia asioita laajastikin, mutta kokouksen rakenne kuitenkin kannattaa pitää hyvin virallisena.
Joku laitteli tuossa jo kysymystä joistakin alajaostoista. Jos sellaisia halutaan heti yhdistyksen alle kannattaa rakenne muodostaa siten että yhdistyksellä on kerhoja. Esim. Tampereen metallinetsintä kerho yms... jokaisella kerholla tulisi olla myös kerhon "vetäjä" joka on vastuussa kerhon toiminnasta hallitukselle. Yhdistys voi esimerkiksi alkuvaiheessa sitten sponsoroida jonkin etsintäkerran ruokailun kerhon etsinnöissä. tämä kerhotoiminta lisää luonnollisesti paljon yhdistysten jäsenmäärää senkin vuoksi että kerhon toimintaan voi ainoastaan osallistua yhdistyksen jäsen. Paikallisella tasolla jäsenmäärän kasvatus ja näkyvyys on näin hyvin turvattu. Ainut vain että tarvitaan myös aktiivisia kerhonvetäjiä joilla on intoa myös järjestää kerholle jotakin yhteistä toimintaa.
ugh.. olis paljon kerrottavaa, muttei jaksa enään kirjoittaa... Toivottavasti näistä mun yönsekaisista asioista joku hoksaa jotakin ja ENNENKAIKKEA lukijat ymmärtäisi sen että tämä on varmasti raskas taakka ainakin näin alkuvaiheessanäille vapaaehtoisille jotka tätä yrittää saada käyntiin.
ps. en ole liittynyt kun huomasin tämän koko yhdistyksen vasta äsken
Yhdistyksen perustamisen hetkellä astuu voimaan yhdistystyksen perustamiskokouksessa (jota hyvin pitkälti ohjaa yhdistysyhtiölaki) määrittelemät asiat siitä miten yhdistys tulee tulevaisuudessa toimimaan ja miten yhdistys jäsenvarojaan käyttää. Yhdistykselle valitaan vuosikokouksessa puheenjohtaja ja hallitus valitaan taasen järjestäytymiskokouksessa yleensä yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan ja hallitukselle olisi suotavaa valita vielä varajäsenet.
Hallituksen tehtävänä on toimia pääsääntöisesti siten kuten vuosikokouksessa on vuosikokouksessa läpikäytävä toimintasuunnitelma laaditty ja hyväksytty. Sitä mitä asioita vuosikokouksessakäsitellään ohjaa myös pari pikku säännöstä. Samalla vuosikokous päättää yhdistyksen puheenjohtajan ei yksittäinen hallitus, joten jokainen halukashan voi vaikka hakea yhdistyksen puheenjohtajaksi niin halutessaan.
Suurimman jutun tekee yhdistyksen hallitus ja pj jotka ovat tilivelvollisia tekemisistään taas seuraavan vuoden vuosikokouksessa (vuosikokoukseen saavat aina osallistua kaikki halukkaat). Vuosikokouksessa taasen päätetään myönnetäänkö hallitukselle vastuuvapaus edellisen tilikauden aikaisista tapauksista. Hallituksella yhdistyksen alkuvaiheessa on hirveän tärkeä rooli siitä miten se saa vähillä jäsenvaroilla saadaan aikaan sellaista toimintaa, että siitä on hyötyä myös niille jotka yhdistykseen liittyvät. Kaikkihan sen tietää, ettei alkuvaiheessa kannata odottaa mitään "isoa kättä" yhdistykseltä jolla ei ole vielä juurikaan pääomaa. Yhdistyksen hallituksen kannattaa alkuvaiheessa käyttää tätä vähäistä pääomaa juuri jäsenten hankintaan mikä tarkoittaa pääasiassa"lajin/harrastuksen" näkyvyyden lisäämistä sillä sieltä saadaan aikaan tehokasta ja jatkuvaa kassavirtaa. Toki rahanhankkimiskeinoja on useita muitakin, mutta tärkein yhdistystoiminnassa on yleensä jäsenmaksut pienilläyhdistyksillä.
Hallitus tekee jatkossa varmasti lujasti töitä puheenjohtajan johdolla, mutta muistakaa että kyseessä on kuitenkin tavallaan vapaaehtoistyö ja jokainen jäsenhän voi tietysti hakea yhdistyksen hallitukseen ja muuhun toimintaan mukaan. Alkuvaiheessa työtaakan jakamisella ja aktiivisilla osallistujilla on erittäin tärkeä merkitys mihin yhdistyksen toiminta laajenee ja ohjautuu jatkossa vaikkakin hallitus ne lopulliset päätökset tekevät.
Itse omaan työnkuvaani kuuluu toimia yhdistyksen alaisuudessa johtajana joka tuottaa eräälle yhdistykselle varoja toiminnan ylläpitämiseksi. Ja sen verran voin sanoa että rahaa tarvitaan paljon silloin kun halutaan jotain todella konkreettista alkaa tarjoamaan jäsenystölle, koska kun jäsenmäärä kasvaa kasvaa siinä samalla toki yhdistyksen rahavaranto, mutta samalla lisääntyy "ruokittavat suut" joihin raha tulisi ohjata.
Yhdistysten pääasiallinen tarkoitushan on lopulta tuottaa jäsenistölleen etua....
Hallituksen kannattaa kuitenkin alusta asti olla tarkkoja siitä, että hallituksen kokoukset kuuluvat ainoastaan hallituksen jäsenille eikä niihoin kuulu ulkopuoliset henkilöt. Tällöin kokoukset pysyvät virallisina. Vuosikokouksessa ei kannata missään nimessä päättää sellaisia asioita jotka eivät vuosikokoukseen kuulu vaan vuosikokouksen tehtävänä on ainoastaan informoida jäsenystöä mitä on tapahtunut ja mitä olisi tarkoitus tulla tapahtumaan. Nämä asiat informoidaan yleensä toimintakertomusten - ja suunnitelmien avulla. Lisäksi se vuosikokus päättää sen PJ:n. Vuosikokouksessa on kaikilla osallistujilla samanarvoinen äänioikeus, joten yhdistys ei voi koskaan olla varmamillaista porukkaa vuosikokoukseen tulee ja jos vuosikokouksen tehtäväksi laitetaan jonkin tärkeän asian päättäminen (joka kuuluisi hallituksen päätettäväksi) on vaarana että päätöksistä ei tule järkeviä. Pitäkää vuosikokousasiat ja hallituksen asiat visusti erillään. Vuosikokouksessahan voi kuitenkin olla vapaata keskustelua virallisen osuuden jälkeen ja vuosikokuksessa voi toki esitellä tapahtuneita ja tulevia asioita laajastikin, mutta kokouksen rakenne kuitenkin kannattaa pitää hyvin virallisena.
Joku laitteli tuossa jo kysymystä joistakin alajaostoista. Jos sellaisia halutaan heti yhdistyksen alle kannattaa rakenne muodostaa siten että yhdistyksellä on kerhoja. Esim. Tampereen metallinetsintä kerho yms... jokaisella kerholla tulisi olla myös kerhon "vetäjä" joka on vastuussa kerhon toiminnasta hallitukselle. Yhdistys voi esimerkiksi alkuvaiheessa sitten sponsoroida jonkin etsintäkerran ruokailun kerhon etsinnöissä. tämä kerhotoiminta lisää luonnollisesti paljon yhdistysten jäsenmäärää senkin vuoksi että kerhon toimintaan voi ainoastaan osallistua yhdistyksen jäsen. Paikallisella tasolla jäsenmäärän kasvatus ja näkyvyys on näin hyvin turvattu. Ainut vain että tarvitaan myös aktiivisia kerhonvetäjiä joilla on intoa myös järjestää kerholle jotakin yhteistä toimintaa.
ugh.. olis paljon kerrottavaa, muttei jaksa enään kirjoittaa... Toivottavasti näistä mun yönsekaisista asioista joku hoksaa jotakin ja ENNENKAIKKEA lukijat ymmärtäisi sen että tämä on varmasti raskas taakka ainakin näin alkuvaiheessanäille vapaaehtoisille jotka tätä yrittää saada käyntiin.
ps. en ole liittynyt kun huomasin tämän koko yhdistyksen vasta äsken
Kiitoksia, hyvä kirjoitus.
Yhdistys on kohta vuoden ikäinen ja reilu viikko sitten pidettiin ensimmäinen kunnon vuosikokous. Hommat selkiyty kummasti ja saatiin hyvä hallituksin kasaan. Pikkuhiljaa alkaa myös löytyyn lisää käsiä asioiden hoitamiseen, kiitokset siitä.
Noiden alajaostojen suhteen mulla on vielä vähä varmistettavaa. Jos yhdistyslakia lukee tarkkaan niin rekisteröidyn yhdistyksen alajaostot pitäisi myös olla rekisteröityjä. Kustannussyistä tämä ei ainakaan vielä ole kovin järkevää. Tästä riippumatta kannustetaan kuitenkin paikallisten kerhojen perustamista koska se helpottaa kovasti paikallista toimintaa ja lopulta tämä harrastus on mielekkäintä hyvässä seurassa. Kuten sanoit niin aktiivisia vetäjiä sellaisiin kuitenkin aina tarvitaan.
Tuota asiaa pitää tosiaan selvitellä lisää että varmistuu miten on paras toimia.
Yhdistys on kohta vuoden ikäinen ja reilu viikko sitten pidettiin ensimmäinen kunnon vuosikokous. Hommat selkiyty kummasti ja saatiin hyvä hallituksin kasaan. Pikkuhiljaa alkaa myös löytyyn lisää käsiä asioiden hoitamiseen, kiitokset siitä.
Noiden alajaostojen suhteen mulla on vielä vähä varmistettavaa. Jos yhdistyslakia lukee tarkkaan niin rekisteröidyn yhdistyksen alajaostot pitäisi myös olla rekisteröityjä. Kustannussyistä tämä ei ainakaan vielä ole kovin järkevää. Tästä riippumatta kannustetaan kuitenkin paikallisten kerhojen perustamista koska se helpottaa kovasti paikallista toimintaa ja lopulta tämä harrastus on mielekkäintä hyvässä seurassa. Kuten sanoit niin aktiivisia vetäjiä sellaisiin kuitenkin aina tarvitaan.
Tuota asiaa pitää tosiaan selvitellä lisää että varmistuu miten on paras toimia.
-
Tirehtoori
- Kunniajäsen
- Viestit: 1115
- Liittynyt: 08 Touko 2012, 19:51
- Paikkakunta: Seinäjoki
Ja tästä muodostuu hyvin nopeaa liittomuoto jota ette todellakaan halua (en ole kuullut liitosta jolla on alle 5000 jäsentä). Ehdottomasti kerhoperiaatteella niin pääsee helepommalla. Jos alajaosto on rekisteröitynyt täytyy siitä tehdä myös viralliset tilinpäätökset ja kirjanpito. Siinäpäs vasta menoerää yhdistykselle olisi.Keseppa kirjoitti: Noiden alajaostojen suhteen mulla on vielä vähä varmistettavaa. Jos yhdistyslakia lukee tarkkaan niin rekisteröidyn yhdistyksen alajaostot pitäisi myös olla rekisteröityjä.
Kerhojen toimintaa ohjaa yhdistys ja kerhot toimii näin yhdistyksen alla. Kerhotoiminta tulee vetäjineen olla vapaaehtoista.
Tuosta kerho hommasta on joidenkin henkilöiden kanssa ollut puhetta.
Jossain on halukkuutta kerhotoiminnalle, jossain jopa tarvetta ja jossain päin se koetaan täysin tarpeettomaksi.
Nimenomaan kerho, ilman mitään pyrograattisia (täähän on yhtä vaikea kuin A-sana) velvoitteita.
Kerhon vetäjät olisivat myös alueellisia yhdyshenkilöitä SME:n ja mahdollisesti myös viranomaisten suuntaan.
Mielestäni minkäänlaisen taloudellisen hyödyn tarjoaminen tai tavoitteleminen yhdistyksen suunnasta on turhaa. Mahdolliset sapuskat tai muut hyödyt esim. miiteissä, voisi yrittää hoitaa paikallisena sponsorointina, ei yhdistyksen puolesta.
Jossain on halukkuutta kerhotoiminnalle, jossain jopa tarvetta ja jossain päin se koetaan täysin tarpeettomaksi.
Nimenomaan kerho, ilman mitään pyrograattisia (täähän on yhtä vaikea kuin A-sana) velvoitteita.
Kerhon vetäjät olisivat myös alueellisia yhdyshenkilöitä SME:n ja mahdollisesti myös viranomaisten suuntaan.
Mielestäni minkäänlaisen taloudellisen hyödyn tarjoaminen tai tavoitteleminen yhdistyksen suunnasta on turhaa. Mahdolliset sapuskat tai muut hyödyt esim. miiteissä, voisi yrittää hoitaa paikallisena sponsorointina, ei yhdistyksen puolesta.
Tuolla pääkaupunkiseudulla on jo jonkinasteista kerhoutumista tapahtunu. Asianosaiset vois itse kertoa siitä lisää. Tampereenseudulle ja Oulunseudulle myös olen odottanut että löytyis mielenkiintoa kerhon alottamiseen. Varsinkin Tampereella on jo yhteistoimintaa eli kaivattais vaan se aktiivinen vetäjä ja sopimista pelisäännöistä.
Ei tuollasen kerhon tarvi olla mitenkään ison. Pari kolme henkilöä muodostaa jo kerhon ja kun sellasen alottaa niin lisää jäseniä löytyy pikkuhiljaa. Byrokratiaa kannattaa tosiaan välttää. Riittää kun asioista sovitaan keskenään eli kuka on vetäjä, mikä on kerhon tarkoitus ja miten tavotteisiin pyritään.
Jos jollaki on mielenkiintoa alkaa vetäjäks ja kaipaa neuvoja niin minuun yhteyttä. Autan mielelläni tässä asiassa.
Ei tuollasen kerhon tarvi olla mitenkään ison. Pari kolme henkilöä muodostaa jo kerhon ja kun sellasen alottaa niin lisää jäseniä löytyy pikkuhiljaa. Byrokratiaa kannattaa tosiaan välttää. Riittää kun asioista sovitaan keskenään eli kuka on vetäjä, mikä on kerhon tarkoitus ja miten tavotteisiin pyritään.
Jos jollaki on mielenkiintoa alkaa vetäjäks ja kaipaa neuvoja niin minuun yhteyttä. Autan mielelläni tässä asiassa.
-
Tirehtoori
- Kunniajäsen
- Viestit: 1115
- Liittynyt: 08 Touko 2012, 19:51
- Paikkakunta: Seinäjoki
Jatkan vielä näin kun olen herännyt ja alkomahoolin taso on hiukan laskenut verestäni 
Yhdistyksen rahan/varainhankinta kei oja joita yhdistys voi käyttää. En tiedä mitä te olette yhdistyksessä miettineet, mutta laitanpahan vähän LYHYESTI ajatusta jos niistä on vaikka hallitukselle jotakin apua:
Järjestötoiminnan kannalta on tärkeää, että tuki on järjestöille mahdollisimman ennakoitavaa ja jatkuvaa kuten jäsenmaksut ja pitkäaikaiset rahoitukset kannatusmuodossa. Jos järjestötoiminnan avustus rakennetaan projektien ja määräaikaisten rahoitusten varaan, on vaarana ajautuminen toiminnan lyhyeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kannatusjäseniähän/rahoitusta yhdistys voisi yrittää luoda yhteistyöllä museoviraston kanssa. Ehdottaen esimerkiksi museovirastolle projektia joka hoidetaan koordinoidusti yhdistyksen puolelta. Museoviraston rahoitus tulisituolloin suunnata melkeinpä kokonaisuudessaa suoranaisesti projektin kuluihin. Tällä yhdistys saisi nopesti kokemusta ja näkyvyyttä, sekä vahvan ja osaavan yhteistyökumppanin
Opetusministeriö tukee veikkausvaroilla museo ja perinnejärjestöjä sekä useita valtakunnallisia ja kunnallisia kulttuuritapahtumia ja muuta taide‐ ja kulttuuritoimintaa. Opetusministeriön rahoitustakin kannattaa kysyä sillä summat ovat usein kuitenkin tuhansissa euroissa ja hakemisellahan ei häviä mitään. Tämä tietysti onnistuisi paremmin jos yhdistys tekisi vahvasti yhteistyötä esim. museoviraston kanssa ja se olisi helposti todistettavissa/osoitettavissa.
Kunat antavat yleihyödyllisille yhdistyksille vuosittain tukea. Kuntien yleishyödyllisille järjestöille myöntämät harkinnanvaraiset avustukset ovat rahamääräisesti suhteellisen pieniä, mutta niillä on merkitystä etenkin pienimuotoisen, vapaaehtoisvoimin harjoitettavan järjestö‐toiminnan kannalta.
Säätiöiden jakamat avustukset. Patentti ja rekisterihallituksella on yli 2000 säätiötä joiden tarkoitus on jakaa avustusta ja tukea erilaisia yhteisöjä riippuen yhteisojen projekteista. Säätiöiltä saattaa saada hyviäkin avustuksia kun kohde mihin rahat käytetään on hyvin suunniteltu ja esitelty.
Jäsenmaksu on järjestöjen perinteisin oman varainhankinnan keino. Jäsenmaksuja kerätään omilta jäseniltä ja muilta sääntöjen mukaisilta jäseniltä. Jäsenmaksutuotot ei läheskään aina riitä kattamaan yhdistyksen kuluja kokonaisuudessaan. Yhdistys voi verovapaasti onneki kerätä tuottoja myös muilla keinoilla kuten myyjäisillä, arpajaisilla yms. Rahoitusta voi parantaa myös keräämällä yhdistykselle sponsoreita vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti. Erilaisten kampanjoiden osuuttakaan ei kannata sivuuttaa rahoituksia mietittäessä.
Arpajaislain (1047/2001) keskeinen periaate on että arpajaiset saa toimeenpanna vain rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on kotipaikka Suomessa saatuaan toimintaa varten luvan. Keskeisenä luvan myöntämisen perusteena on, että arpajaiset toimeenpannaan varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. (lähde: arpajaislaki)
Lain tarkoituksena on mahdollistaa yleihyödyllisten yhdistysten verovapaan tuoton kerääminen arpajaisten avulla.
Minä henkilökohtaisesti TUNTEMATTA yhdistyksen toimintaa lähtisin hakemaan vahvaa yhteistyökumppania rahoituksen ja yhteistyön muodossa museovirastosta. Myös näkyvyyden lisääntyminen edesauttaa sponsorien, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta yhdistystä kohtaan. Asiat eivät ole helppoja ja aikaa niihin tuhrautuu yllättävän paljon joten edelleenkin painotan vapaaehtoisten jaksamiseksi vapaata ja vapaaehtoista ilmapiiriä.
Yhdistyksen rahan/varainhankinta kei oja joita yhdistys voi käyttää. En tiedä mitä te olette yhdistyksessä miettineet, mutta laitanpahan vähän LYHYESTI ajatusta jos niistä on vaikka hallitukselle jotakin apua:
Järjestötoiminnan kannalta on tärkeää, että tuki on järjestöille mahdollisimman ennakoitavaa ja jatkuvaa kuten jäsenmaksut ja pitkäaikaiset rahoitukset kannatusmuodossa. Jos järjestötoiminnan avustus rakennetaan projektien ja määräaikaisten rahoitusten varaan, on vaarana ajautuminen toiminnan lyhyeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kannatusjäseniähän/rahoitusta yhdistys voisi yrittää luoda yhteistyöllä museoviraston kanssa. Ehdottaen esimerkiksi museovirastolle projektia joka hoidetaan koordinoidusti yhdistyksen puolelta. Museoviraston rahoitus tulisituolloin suunnata melkeinpä kokonaisuudessaa suoranaisesti projektin kuluihin. Tällä yhdistys saisi nopesti kokemusta ja näkyvyyttä, sekä vahvan ja osaavan yhteistyökumppanin
Opetusministeriö tukee veikkausvaroilla museo ja perinnejärjestöjä sekä useita valtakunnallisia ja kunnallisia kulttuuritapahtumia ja muuta taide‐ ja kulttuuritoimintaa. Opetusministeriön rahoitustakin kannattaa kysyä sillä summat ovat usein kuitenkin tuhansissa euroissa ja hakemisellahan ei häviä mitään. Tämä tietysti onnistuisi paremmin jos yhdistys tekisi vahvasti yhteistyötä esim. museoviraston kanssa ja se olisi helposti todistettavissa/osoitettavissa.
Kunat antavat yleihyödyllisille yhdistyksille vuosittain tukea. Kuntien yleishyödyllisille järjestöille myöntämät harkinnanvaraiset avustukset ovat rahamääräisesti suhteellisen pieniä, mutta niillä on merkitystä etenkin pienimuotoisen, vapaaehtoisvoimin harjoitettavan järjestö‐toiminnan kannalta.
Säätiöiden jakamat avustukset. Patentti ja rekisterihallituksella on yli 2000 säätiötä joiden tarkoitus on jakaa avustusta ja tukea erilaisia yhteisöjä riippuen yhteisojen projekteista. Säätiöiltä saattaa saada hyviäkin avustuksia kun kohde mihin rahat käytetään on hyvin suunniteltu ja esitelty.
Jäsenmaksu on järjestöjen perinteisin oman varainhankinnan keino. Jäsenmaksuja kerätään omilta jäseniltä ja muilta sääntöjen mukaisilta jäseniltä. Jäsenmaksutuotot ei läheskään aina riitä kattamaan yhdistyksen kuluja kokonaisuudessaan. Yhdistys voi verovapaasti onneki kerätä tuottoja myös muilla keinoilla kuten myyjäisillä, arpajaisilla yms. Rahoitusta voi parantaa myös keräämällä yhdistykselle sponsoreita vastikkeellisesti ja vastikkeettomasti. Erilaisten kampanjoiden osuuttakaan ei kannata sivuuttaa rahoituksia mietittäessä.
Arpajaislain (1047/2001) keskeinen periaate on että arpajaiset saa toimeenpanna vain rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on kotipaikka Suomessa saatuaan toimintaa varten luvan. Keskeisenä luvan myöntämisen perusteena on, että arpajaiset toimeenpannaan varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. (lähde: arpajaislaki)
Lain tarkoituksena on mahdollistaa yleihyödyllisten yhdistysten verovapaan tuoton kerääminen arpajaisten avulla.
Minä henkilökohtaisesti TUNTEMATTA yhdistyksen toimintaa lähtisin hakemaan vahvaa yhteistyökumppania rahoituksen ja yhteistyön muodossa museovirastosta. Myös näkyvyyden lisääntyminen edesauttaa sponsorien, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta yhdistystä kohtaan. Asiat eivät ole helppoja ja aikaa niihin tuhrautuu yllättävän paljon joten edelleenkin painotan vapaaehtoisten jaksamiseksi vapaata ja vapaaehtoista ilmapiiriä.
-
Tirehtoori
- Kunniajäsen
- Viestit: 1115
- Liittynyt: 08 Touko 2012, 19:51
- Paikkakunta: Seinäjoki
Juurikin näin. Muistakaa kuitenkin se että yhdistys ohjaa kerhon toimintaa eikä kerhot yhdistyksen. Koska kerhot "kantavat" yhdistyksen nimeä on kerhoiilla suuri vastuu pitää yhdistyksen imagoa yllä. Kerhot ovat loistavia magneetteja uusien jäsenten hankintaanKeseppa kirjoitti:Tuolla pääkaupunkiseudulla on jo jonkinasteista kerhoutumista tapahtunu. Asianosaiset vois itse kertoa siitä lisää. Tampereenseudulle ja Oulunseudulle myös olen odottanut että löytyis mielenkiintoa kerhon alottamiseen. Varsinkin Tampereella on jo yhteistoimintaa eli kaivattais vaan se aktiivinen vetäjä ja sopimista pelisäännöistä.
Ei tuollasen kerhon tarvi olla mitenkään ison. Pari kolme henkilöä muodostaa jo kerhon ja kun sellasen alottaa niin lisää jäseniä löytyy pikkuhiljaa. Byrokratiaa kannattaa tosiaan välttää. Riittää kun asioista sovitaan keskenään eli kuka on vetäjä, mikä on kerhon tarkoitus ja miten tavotteisiin pyritään.
Jos jollaki on mielenkiintoa alkaa vetäjäks ja kaipaa neuvoja niin minuun yhteyttä. Autan mielelläni tässä asiassa.
Riippuen toki kerhon tavoista toimia ja henkilöistä jotka kerhotoimintaa pyörittävät.Elähän kehtaa naurattaa...Keseppa kirjoitti:Mielelläni sen tekisin mut mun energiat menee ihan yhdistyksen kehittämiseen. Muutenki parempi että se ois joku muu. Mun mielestä sinä olisit oikeen sopiva siihen hommaanJani.T kirjoitti:Keseppa alakaa tähän Oulunpään kerhotoiminnan vetäjäksi ?
Minä olen kyllä heti mukana.
Meikäläinen on vielä niin "märkäkorva" näissä asioissa että ei varmaan tulis mitään.
Jos vain olisi innokkaita ryhtymään tuohon kerhotoimintaan niin katotaan mitä saatais aikaan.?.
GM 4
Kenttälapio
Puutarhalapio
VW Transporter
Paras kolikko: 25p 1868
Vanhin : Hopeinen 1 fyrk , 1575-1592
Kenttälapio
Puutarhalapio
VW Transporter
Paras kolikko: 25p 1868
Vanhin : Hopeinen 1 fyrk , 1575-1592
