Testivideoita

[JK]

Palstalla on muutamia erilaisia testivideoita rautanauloista ja kolikoista perätysten.
Ihan mielenkiintoistahan niitä on katsoa ja kertovathan ne jotain laitteista ja etenkin niiden säätämisen vaikeudesta.
Kiinnostaisi nähdä testiä myös tilanteesta, jossa kolikko tai relikki on raudan päällä.
Löytääkö sen mikään laite?

[NÄÄTÄ]

Kyllä löytää. On noitakin testejä muistaakseni tällä palstalla esitelty. Paremmilla koneilla voi olla aikamoinenkin naulakasa kolikon alla/päällä, niin vielä löytyy. Youtubesta ainakin löytää esimerkkejä vaikkapa Mikron nrg-laitteen testeistä.

http://www.youtube.com/watch?v=WAyy1DtX ... el&list=UL

[Etsijä82]

Olisiko 20 cent kolikko hyvä testikappale ja pistetään sen päälle aluksi vaikka 4" ruosteinen rautanaula, sitten vastaavasti naulan päälle tuo 20 cent.

[JK]

Eikös testailla aluksi ihan yhdellä kolikolla, kolikko alle ja naula päälle.

[JK]

Kyllä löytää. On noitakin testejä muistaakseni tällä palstalla esitelty. Paremmilla koneilla voi olla aikamoinenkin naulakasa kolikon alla/päällä, niin vielä löytyy. Youtubesta ainakin löytää esimerkkejä vaikkapa Mikron nrg-laitteen testeistä.

http://www.youtube.com/watch?v=WAyy1DtX ... el&list=UL

Hyvä video!
Noin helppoako se onkin kaikilla laitteilla?

[NÄÄTÄ]

Ei varmasti kaikilla. Nuo Bulgaarit ovat aika hakoja tekemään noita laitteita.
Jokainenhan voi pirtissään testata, miten tuo raudan "maskaus" onnistuu.

[Etsijä82]

http://www.youtube.com/watch?v=WAyy1DtX ... el&list=UL

Mitä minä itse näen tuossa videossa, että laitteen disc on pistetty hylkäämään juuri ja juuri tuo rautakappaleen ja kun tuo kolikko koskettaa tuota rautakappaletta, niin kappaleen koko johtavuus muuttuu paremmaksi, jolloin laite ilmaisee oleviaan tuon kolikon.

Jos raudan ja kolikon väliin laitettaisiin ilmatilaa yhtään, niin 100% varmasti laite ei virkkaisi mitään tuosta kolikosta, koska tuon raudan massa on paljon isompi kuin tuon kolikon ja tämä perustuu ihan fysiikan lakeihin, joita ei vielä ole nykytekniikan etsimillä pystytty ohittamaan.

[NÄÄTÄ]

Jos raudan ja kolikon väliin laitettaisiin ilmatilaa yhtään, niin 100% varmasti laite ei virkkaisi mitään tuosta kolikosta, koska tuon raudan massa on paljon isompi kuin tuon kolikon ja tämä perustuu ihan fysiikan lakeihin, joita ei vielä ole nykytekniikan etsimillä pystytty ohittamaan.

Enpä ota kantaa onko mahdotonta, mutta on näitä videoita näkynyt muillakin etsimillä. Aikamoinen hienosäätö saisi olla jos juuri ja juuri raudan massan maskaa, mutta heti, kun lisää pienen kolikon, niin saa hyvän signaalin. Tuossa pari videota.

http://www.youtube.com/watch?v=0lJUprB_ ... playnext=2

http://www.youtube.com/watch?v=IgLLZkmY ... r_embedded#!

[Etsijä82]

Jos raudan ja kolikon väliin laitettaisiin ilmatilaa yhtään, niin 100% varmasti laite ei virkkaisi mitään tuosta kolikosta, koska tuon raudan massa on paljon isompi kuin tuon kolikon ja tämä perustuu ihan fysiikan lakeihin, joita ei vielä ole nykytekniikan etsimillä pystytty ohittamaan.

Enpä ota kantaa onko mahdotonta, mutta on näitä videoita näkynyt muillakin etsimillä. Aikamoinen hienosäätö saisi olla jos juuri ja juuri raudan massan maskaa, mutta heti, kun lisää pienen kolikon, niin saa hyvän signaalin. Tuossa pari videota.

http://www.youtube.com/watch?v=0lJUprB_ ... playnext=2

http://www.youtube.com/watch?v=IgLLZkmY ... r_embedded#!

No ei noissa Vistan videoissa mitään ihmeellistä ole, koska ne on ihan mahdollisia käytännössäkin, mutta mitään "raudan läpi näkevää" etsintä ei ole vielä vastaan kävellyt, joka kykenee huomaamaan isomman raudan alta, paljon sen massaa pienemmän kolikon ja tätä asia on varmaan jokainen itseään kunnioittava valmistaja yrittänyt kehitellä ja huonoa on ollut menestys tähän mennessä.

[NÄÄTÄ]

No, tännehän voisi tehdä testivideoita näkyville, että missä vaiheessa havaitseminen loppuu eri laitteilla, kun kolikko on naulan alla ja päinvastoin. Myös tuota ilmaväliähän olisi mukava kokeilla.
Sitähän voisi vaikka koittaa 2", 4", 6" jne. nauloilla. Ilmaväliähän voisi testata vaikka tyyliin kolikko, 25mm lauta, naula ja lisätä lautojen määrää.
Pitää koittaa jaksaa väsätä videota omilla värkeillä.

[Etsijä82]

Ilmaväliähän voisi testata vaikka tyyliin kolikko, 25mm lauta, naula ja lisätä lautojen määrää.
Pitää koittaa jaksaa väsätä videota omilla värkeillä.

Olen kokeillut noita lautajuttuja ja eikä ne ole omien kokemuksieni mukaan lähellekkään sama asia kuin, jos kolikko haudataan maahan ja pistetään naula sen päälle.

[NÄÄTÄ]

No sehän on selvä, että se on eri juttu, mutta jos meinaa, että jokainen voi kotistudiossa tuon tehdä ja vertailla laitteita, niin ehkä helpompi tapa. Eikä ainakaan maaperän mineralisaatio olisi joka testissä eri.
Pyrittäisiin siis minimoimaan muuttujat.
Siinä kävisi esille kuitenkin se asia, mitä haetaan, eli miten laite erottaa naulojen seasta kolikon.

[teksako]

http://www.youtube.com/watch?v=zDmsTjLmab4

[Keseppa]

http://www.youtube.com/watch?v=zDmsTjLmab4

Näihin pihti/sormus testeihin ei kannata sitte uskoa edes puupennin vertaa. Tuo on tehty puhtaasti harhautus/markkinointi mielessä ja onnistuu useimmilla laitteilla kunhan valitsee sopivat esineet ja asetukset. Tuostaki videosta kävi erittäin hyvin selville että kyseessä ei ollu lopussa enää sormuksen signaali vaan sekasignaali joka oli säädetty tulemaan läpi.

Näistä discriminointi ja palautusnopeus jutuista olen kirjottanu jo vaikka kuinka useasti mutta en tunnu saavan viestiä läpi millään mut yritetään nyt vähä sekottaa soppaa taas.

Ensinäki tuosta discriminaatio sanasta mikä tässä yhteudessä on oikeastaan vähä virheellinen, ainaki sillon jos kelan alla on useampaa materiaalia kuin yhtä. Ellei sit etsimen palautumisnopeus ole niin korkea että se ehtii "tajuamaan" että kohteita on kaksi. Kohteiden koskettaessa toisiaan niin signaalia on tietysti aina sekasignaali. Useimmat etsimet vastaanottaa ns. sekasignaalia eikä kykene erottamaan signaalista eri materiaalit. Se mille kohtaa diskriminaatio asteikkoa signaali asettuu riippuu ihan kohteiden materiaaliista, koosta, poikkileikkaupinnasta, massasta ym. Yks vie signaalia ylöspäin ja toinen alaspäin voimakkuudensa verran.

Päinvastoin kuin yleensä ajatellaan niin rauta antaa positiivista signaalia ja ei rautametallit negatiivista. Kun rautaa seostetaan niin signaali siirtyy hyvinkin nopeasti lähemmäks ei rautametallista. Jopa raudan karkaiseminen ja mikäli hiiltä on vähemmä (teräs) aiheuttaa signaalin siirtymistä kohti eirautametalleja. Videon esimerkissä on valittu runsaasti seostetut pihdit jotka antaa juuri ja juuri rautasignaali (multa löytyy jopa pihtejä jotka antaa eirautasignaalin) mikä on helppo diskriminoida pois. Kun mukaan otetaan massaltaan paljo pienempi mutta muodoltaan voimakasta signaalia (rengas) antava sormus niin kokonaisuuden muodostama signaali siirtyy ei rautametallin puolelle mutta ei kuitenkaan niin pitkälle kuin pelkän sormuksen (kuuluu äänestä). Se että sormus koskettaa pihtejä vielä vahvistaa tätä yhdistettyä signaalia. Jos sormus olis ollu sähköisesti erotettu pihdeistä niin tilanne olis taas ollu toinen. Sillon ei massaltaan pienemmän sormuksen signaali olis välttämättä vääristäny signaalia riittävästi.

Tässä tilanteessa missä eri materiaalia olevat kohteet koskettaa tosiaan niin erottelunopeudella ei ole minkäänlaista vaikutusta tilanteeseen vaan kaikki etsimet lukevat signaalin samanlaiseks sekasignaaliks. Jonkunverran etsimissä tulee eroa siitä miten ne on suunniteltu lukemaan kohteen antamaa signaalia. Signaali on useimmiten sellanen että siinä on mukana sekä rautakomponentti että eirauta komponentti. Käyrä siis heilahtaa esimerkiks aluksi ylös (rauta) ja sen jälkeen taas alas negatiiviselle puolelle (eirauta). Perinteiset etsimet, eli useimmat, jättää tuon alun huomioimatta ja lukee vaan signaalin loppuosan ja kertoo sen perusteella mitä materiaalia kohde mahdollisesti on. E-tracin tapauksessa asia on ratkaistu niin että annetaan signaalin kummatkin heilahdukset kahtena eri lukuna tavoitteena näin tarkempi kohteen tunnistaminen mikä myös useimmiten toimii hyvin.Ongelmaa tulee vain sillon kun kohteita on useampia ja signaalin kesto on niin pitkä että edellinen signaali ei ehdi "sammua" ennen uuden tuloa jolloin uusi signaali jää huomiotta. Toinen malli on XP:n, at pron ja muutaman muun käyttämä. Tässä signaali jaetaan kahtia jolloin on eri diskriminaatiopiiri raudalle ja eirautametallille. Signaalin kahta eri komponettia analysoidaan erillisinä ja sitte vertaillaan jolloin ns. vahvempi voittaa ja se ilmoitetaan ID lukuna. Yksi etu tästä on että signaalin analysointopeutta voidaan helposti kasvattaa jolloin erottelunopeus ja myös tarkkuus paranevat. Lisäksi voidaan kuulokkeisiin lähetettävään äänisignaaliin liittää ns. rautaääni jos signaalin rautaosuus on tarpeeks voimakas. Tästä tulee esim. at pron tone rolling pro moodissa. XP:n laitteissa jos kuulokkeista kuuluu vähänki matalaa rauta ääntä niin kohdetta ei yleensä kannata kaivaa jne. Samaa ominaisuuta kohteen palauttamassa signaalissa käytetään siis eri etsimissä raudan tunnistamiseen. E-tracin malli on tarkempi mutta hitaampi ja muiden on vähemmän tarkka mutta mahdollistaa paremman nopeuden erottelussa. Kumpikin vaatii käyttäjältä opettelua ja perehtymistä ennenkuin ominaisuuksia pystyy kunnolla hyödyntään. Kumpi on parempi on sit makuasia ja riippuu myös etsintä kohteista ja paikoista. Itse en menis sanomaan toista järjestelmää paremmaks.

Nuo erottelunopeusvideot mitä tälläki foorumilla on esitelty jättäisin melko pienelle huomiolle. Niiden kuvastamat tilanteet todellisessa etsintätilanteissa on kohtalaisen marginaalisia. XP:n laitteet on esitelty erittäin nopeina laitteina jotka toimii roskaisissa olosuhteissa muita paremmin ja käytännön etsintätulokset jo vuosien ajalta vahvistavat tämän asian mutta ei se nopeus ole mikään autuaaksi tekevä asia. Se avaa mahdollisuuksia löytää lisää kohteita joiltaki todella hankalilta paikoilta mutta valtaosalla paikoista siitä ei ole sanottavammin apua. Kannattaa myös muistaa että suurempaa nopeutta vastaa aina myös huonompi etsintäsyvyys. Siks esimerkiks deussia käyttävä joka jatkuvasti pitää nopeusasetusta korkeana jättää jälkeensä kohteita toisille hitaammilla laitteilla etsiville. Vastaavasti E-tracia käyttävä etsii jatkuvasti syvältä ja säästää aikaa kunhan oppii tunnistamaan kohteet mahdollisimman tarkkaan ennen kaivamista jolloin mahdollisuus hyvien löytöjen tekemiseen kasvaa. Tällöin myös ns. normaaliroskaisilla paikoilla (rannoilla, puistoissa) hyvien löytöjen määrä voi olla suurempi kun turhat kaivamiset jää pois. E-tracia käyttävä voi etsiä jatkuvasti neljällä eri taajuudella (e-trac käyttää neljää häiröttömintä taajuutta käytettävissä olevista etsintään) jolloin mahdollisuus sekä isojen että pienten kohteiden löytämiseen paranee. Esim. Deus käyttää vaan yhtä taajuutta kerrallaan jolloin käyttäjän on tunnettava etsintäpaikkansa ja valittava käytettävä taajuus maaperän ja kohteiden perusteella.

Kaikilla eri etsimillä on hieman eri lähtökohdat suunnitteluvaiheessa ja eri ominaisuuksia painotetaan näinollen eri tavoilla. Siksi etsinten vertailu on oikeastaan melko turhaa ellei vertailussa selkeästi oteta huomioon näitä painotuksia. Se kaikkien etsinten äiti missä kaikki ominaisuudet on parhaita kaikkiin olosuhteisiin ei ole vielä nähnyt päivänvaloa eikä tuskin koskaan näekkään. Vielä kun heitetään soppaan makuasiat, painava-kevyt, akulla-pattereilla, kotelo vyöllä-rungossa, etupainonen-tasapainoinen-takapainoinen, langaton-langallinen, ym ym. Yhtä kaikkia miellyttävää etsintä ei vaan voi olla olemassa.

Paras neuvo etsintätehokkuuden parantamiseks minkä kenellekkään voi antaa on se että opi tuntemaan etsimesi. Liian usein olen nähny sellasta että kuvitellaan etsimen olevan joku taikavarpu joka automaattisesti osaa kertoa mistä kaivaa ja mistä ei. Etsin on vaan työväline jota pitää oppia käyttämään eri olosuhteissa ja oppia ymmärtämään mitä se haluaa kertoa eri tilanteissa. Itse ajattelen sen niin että jokaisella etsimellä on oma kieli mikä pitää oppia ennekuin voit sanoa tuntevasi etsimen kunnolla ja kuten tiedämme niin uuden kielen oppiminen ei onnistu ihan tuosta vaan. Muööa om ollu se onni matkassa että on ollu mahdollisuus oppia jo useampia kieliä jolloin uuden kielen oppiminen hieman helpottuu. Kuitenkin deussin kieltä olen opiskellu jo pari kautta enkä vieläkään uskalla sanoa olevani täysoppinu mikä on tavallaan mukavaaki

Näitten kielten oppimista voimme helpottaa auttamalla toisiamme jakamalla ohjelmia ja myös selostamalla miten ne vaikuttavat etsimeen. Mieluiten ihan käytännön etsintätilanteissa mutta myös ns. testeillä kunhan ne ei ole kilpailevia luonteeltaan. Nämä etsimet kun eivät ole kilpailuvälineitä.

[teksako]

Ketähän siinä yritetään oikeen harhauttaa,noista seka signaaleistahan voi pitkälti jo päätellä kaivaako vai ei.Tosin pitää paikkansa,että oikeat välineet ja oikeat säädöt pitää olla.