Työtäni varten tarvitsisin saada pikaisesti tietää millaisilla laivoilla kuljetettiin malmia Itämerellä esim Ruotsista Suomeen 1700-luvulla. Ihan alustyyppi riittää tosin jos teillä on tiedossa nettisivu jossa kuvia niin vielä parempi homma!
Kiitos jo etukäteen
Malmin kuljetus meriteitse 1700-luvulla
-
Kultaseppä
- Raavas Tonkija
- Viestit: 997
- Liittynyt: 02 Loka 2011, 12:12
- Paikkakunta: Itä-Uusimaa – Kymenlaakso
Alustyyppejä oli useanlaisia, itäisen Suomenlahden kaukaisimmassa Strömforsin ruukissa käytettiin 1700-luvulla kaljaaseja ja 1800-luvulla suurempia aluksia, kuten brikantiineja, skoffeja, skuutteja, kuunareita ja prikejä jotka seilasivat raudan lisäksi monenlaista tavaraa täkäläisille kartanoille ja kauppiasporvareille. Aluksien kantavuus vaihteli 22 lästistä aina 130 lästiin.
Strömforsin ruukin suurin alus ja ilmeisesti yksi aikansa suurimpia rahtialuksia Itämerellä oli priki Snäckan, jonka pituus oli yli 40 m ja kantavuus 112 lästiä, eli jos en ihan metsään muista, niin jotain 300 tonnin luokkaa. Strömforsin ruukkiin tuotiin Ruotsista valurautaharkkoja, meltorautaa ja hiiliterästä, mutta ei malmia sillä täällä ei ollut masuunia. Harkot lastattiin luonnollisesti pilssiin paarlastiksi.
1800-luvun alussa suuri 122 lästin kuunari Fredrik kuljetti etupäässä rautaa, työkaluja, alasimia ym., mutta mukaan mahtui monenlaista muutakin, kuten lautatavaraa, mausteita, viiniä, suolattua lohta ym. 23.8.1825 lastiin kuului 1943 kpl valurautaharkkoa ja kerran laskeskelin, että satsi painoi ainakin 50 tn.
Alustyypeistä saa kuvia ainakin Museovoiraston meriarkeologian osastolta ja merikeskus Vellamon kirjastosta Kotkasta. Nettitarjontaan ei valitettavasti ole ollut aikaa perehtyä.
Strömforsin ruukin suurin alus ja ilmeisesti yksi aikansa suurimpia rahtialuksia Itämerellä oli priki Snäckan, jonka pituus oli yli 40 m ja kantavuus 112 lästiä, eli jos en ihan metsään muista, niin jotain 300 tonnin luokkaa. Strömforsin ruukkiin tuotiin Ruotsista valurautaharkkoja, meltorautaa ja hiiliterästä, mutta ei malmia sillä täällä ei ollut masuunia. Harkot lastattiin luonnollisesti pilssiin paarlastiksi.
1800-luvun alussa suuri 122 lästin kuunari Fredrik kuljetti etupäässä rautaa, työkaluja, alasimia ym., mutta mukaan mahtui monenlaista muutakin, kuten lautatavaraa, mausteita, viiniä, suolattua lohta ym. 23.8.1825 lastiin kuului 1943 kpl valurautaharkkoa ja kerran laskeskelin, että satsi painoi ainakin 50 tn.
Alustyypeistä saa kuvia ainakin Museovoiraston meriarkeologian osastolta ja merikeskus Vellamon kirjastosta Kotkasta. Nettitarjontaan ei valitettavasti ole ollut aikaa perehtyä.
-
Leijona
- Kunniajäsen/Mestari/Vuoden foorumilainen
- Viestit: 10562
- Liittynyt: 04 Helmi 2009, 22:01
- Paikkakunta: Etelä-Karjala
Tosi hienoappenzell kirjoitti:Kuutista tuli tällainen:
mydesign.lappset.com ja hakekaa Q04451
Eli esteetön kaksimastoinen laiva ja satama
Toivottavasti en vahingossa tilannut tuota, mutta jos niin kävi, niin seilataan tuolla sitten porukalla, kun tulet taas käymään
XP DĒUS. Varakoneena XP GoldMAXX Power V4+WS1+ muuta tarvittavaa.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Vanhin esinelöytö Suomesta: Vyönsoljen katkelma 550-800 jKr Nappisolki v. 600 jKr. Vanhin kolikko Suomesta: Dirhem Viikinkiajalta v.942-950 jKr.
Näin tehdäänLeijona kirjoitti:Tosi hienoappenzell kirjoitti:Kuutista tuli tällainen:
mydesign.lappset.com ja hakekaa Q04451
Eli esteetön kaksimastoinen laiva ja satama
Toivottavasti en vahingossa tilannut tuota, mutta jos niin kävi, niin seilataan tuolla sitten porukalla, kun tulet taas käymään
Itse asiassa käyn huomenna aamulla kääntymässä Imatralla ja sitten Lappeenrannan kautta illaksi kotiin. Teidän seuduille sovittu tapaaminen kevääksi.