Kolikoiden arvon määräytyminen ja keräily

Keskustelua kaikesta muusta aarteenetsintään liittyvästä ja vaikka säästä kuin jo otsikoiduista aihepiireistä. Täällä voit kertoa vaikka muista harrastuksistasi.
Avatar
patti
Kunniajäsen
Viestit: 3089
Liittynyt: 01 Heinä 2010, 20:37
Paikkakunta: Tampere

Kolikoiden arvon määräytyminen ja keräily

Viesti Kirjoittaja patti »

Jussijeen parhaat löydöt ketjussa http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... 6441#56441 karhu72 kirjoitti:
karhu72 kirjoitti: En lähtisi puhdismaan/kiillottamaan missään nimessä tuota klippinkiä, arvo putoaa reilusti. Kiillottaminen tuossa rahassa laskeen sen arvoa jopa useita kymmeniä euroja ellei jopa satasia. No mikäs siinä tietysti jos on valmis heittämään rahat kaivoon niin siinä tapauksessa.
Tästä heräsi kysymys että jos kolikko myydään tuossa kunnossa eli puhdistamattomana vaikkapa 200 euron hintaan niin mitä sen ostanut keräilijä tekee savisella kolikolla? Puhdistamaan ei kannata ryhtyä, koska arvo laskee mutta mitä keräilijä taas saa kolikosta jonka yksityiskohdat ovat saven peitossa? :roll: Vai onko tässä jotain mitä minä maalainen ei-numismaatikko en tajua? :? Voisiko karhu72 valaista tätä asiaa?

t. patti
Fisher F5
Excalibur 2
GM3

- Gold found is four times as sweet as gold bought 8)
Avatar
Mc_Mursu
Kunniajäsen
Viestit: 1594
Liittynyt: 19 Tammi 2008, 14:45
Paikkakunta: Vantaa, Korso

Viesti Kirjoittaja Mc_Mursu »

Mutuilua:
Tärkeintä lienee, että kolikosta ei näy selvästi, että se on puhdistettu tai sitä on ns. yritetty puhdistaa. Hankausnaarmut, luonnoton kiilto ja muut vastaavat ei näytä hyvältä.

Kaunis tasainen patina lienee se paras tilanne, josta keräilijät ovat kiinnostuneita. Saven poistaminen varovaisesti tuskin vaikuttaa keräilyarvoon ainakaan hyväkuntoisen kolikon kohdalla. Jussijeen upea klippinki ei minunkaan mielestä tarvisi voimakasta puhdistusta. Näyttää ainakin kuvissa hyvältä tuollaisenaan.
Garrett AT Pro + 4.5" Super Sniper
Garrett Pro-Pointer
Lesche 85 & MursuScoop 2.0
Avatar
karhu72
Metallinetsijä
Viestit: 491
Liittynyt: 23 Heinä 2008, 02:25
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja karhu72 »

Mc_Mursu kirjoitti:Mutuilua:
Kaunis tasainen patina lienee se paras tilanne, josta keräilijät ovat kiinnostuneita. Saven poistaminen varovaisesti tuskin vaikuttaa keräilyarvoon ainakaan hyväkuntoisen kolikon kohdalla. Jussijeen upea klippinki ei minunkaan mielestä tarvisi voimakasta puhdistusta. Näyttää ainakin kuvissa hyvältä tuollaisenaan.
Juuri näin, savi kannattaa poistaa varovasti vedellä ja pumpulipuikolla. Jos vaikuttaa että savi ei tahdo irrota, kolikko 2-3 viikosi oliiviöljyyn. hankaamista kannattaa välttää. Tämä Jussijeen kolikko näyttäisi olevan hyväkuntoinen jonka väärällä puhdistuksella ja kiillotuksella pilataan.

Alla linkki Suomen numismaatisen yhdistyksen ohjeistukseen puhdistuksesta.
http://www.snynumis.fi/artikkelit/2010/ ... istus.html

Suurin osa kolikkolöydöistä on sen verran huonokuntoisia joten
niillä ei yleensä ole merkittävää arvoa kuin itse löytäjälleen. Poikkeuksiakin meidän metallinetsijöiden onneksi löytyy.
XP Deus
___________________________
Saksalaisen 900-1000-luvun rahan fragmentti.
Tallinna 1400-luku
Kustaa Vaasa klipping 1521.
Gotland, Søren Norby, skilling (Christian II, 1518 - 1523), Lyöty Kuusistonlinnassa

http://www.numismaatikko.fi
Avatar
Maverick
Raavas Tonkija
Viestit: 988
Liittynyt: 02 Heinä 2009, 14:08
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Maverick »

Onko jotain metalleja joille oliiviöljy ei sovi? Putsailin yhtä 1900 -luvun kolikkoa jossa oli kaunis vihreä patina tuolla öljyllä ni nyt kuukautta myöhemmin se on ihan rupeentunut. Tosin huuhtelin sen ensin vedellä mutta eikös öljyn pitäsi syrjäyttää kosteus? Raha oli penny eli jotain kupariseosta vissiin.
Vitae pars historia est.
Avatar
karhu72
Metallinetsijä
Viestit: 491
Liittynyt: 23 Heinä 2008, 02:25
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja karhu72 »

Maverick kirjoitti:Onko jotain metalleja joille oliiviöljy ei sovi? Putsailin yhtä 1900 -luvun kolikkoa jossa oli kaunis vihreä patina tuolla öljyllä ni nyt kuukautta myöhemmin se on ihan rupeentunut. Tosin huuhtelin sen ensin vedellä mutta eikös öljyn pitäsi syrjäyttää kosteus? Raha oli penny eli jotain kupariseosta vissiin.
Oliiviöljy on hieman hapanta, että tämänkin käytössä saa olla tarkkana, itse käytän oliiviöljyä roomalaisten(maalöytö) kolikoiden kanssa. Täytyisi tietää tarkasti onko kolikon pinnassa hometta, likaa(savea tms) tai syöpymää ja valita sen mukaan paras tapa puhdistaa raha. Itse käytän kuitenkin vain vesipesua kolikoihin joihin on kehittynyt kaunis luonnollinen patina. Tällöin voin olla varma etten vahingoita rahaa.

Kolikoihin tulee ilman vaikutuksesta kolikkoa suojaava oksidikerros se luo varsinkin hopearahoille kauniin ilmeen, jota ei kannata poistaa, Jos poistaa kolikkoa suojaavan oksidikerroksen varsinkin kiillottamalla tai kemiallisesti on vain ajan kysymys koska patina palaa. Jokainen pöytähopeiden omistaja on varmaan huomannut asian, hopeita saa puhdistaa jatkuvasti.

Museoissa olleet huippukuntoiset hopea ja kupari rahahoista on aina se puoli joka on näkyvillä saanut patinan kiitos ilmansaasteiden, kun taas toinen puoli kiiltää kuin naantalin aurinko. Maaperässä hapan maa syö kolikkoa enemmin joilloin syöpynyt pinta kuluu pestessä pois,varsinkin kuparikolikoissa.


Joka kerta kun peset/puhdistat patinan tapahtuu kemiallista "höyläämistä" rahan pinnasta poistuu aina pieni kerros. Pitää siis muista patina suojaa rahaa, lika ja karsta kannattaa poistaa.

Tän takia en suosittele muutaa kuin vesipesua :!:
XP Deus
___________________________
Saksalaisen 900-1000-luvun rahan fragmentti.
Tallinna 1400-luku
Kustaa Vaasa klipping 1521.
Gotland, Søren Norby, skilling (Christian II, 1518 - 1523), Lyöty Kuusistonlinnassa

http://www.numismaatikko.fi
Avatar
karhu72
Metallinetsijä
Viestit: 491
Liittynyt: 23 Heinä 2008, 02:25
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja karhu72 »

HunsVotti kirjoitti:Aiheuttaako tuo museoiden tekemä korservointi numismaattisessa mielessä arvon alenemisen?
:arrow: Konservoinnissa tehdään ennalta ehkäisevää konservointia tai keskeytetään tuhoutumisprosessi erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla.

Tämä ei vaikuta numismaattiseen arvoon.
XP Deus
___________________________
Saksalaisen 900-1000-luvun rahan fragmentti.
Tallinna 1400-luku
Kustaa Vaasa klipping 1521.
Gotland, Søren Norby, skilling (Christian II, 1518 - 1523), Lyöty Kuusistonlinnassa

http://www.numismaatikko.fi
Vastaa Viestiin