Olen tässä funtsinut että olisko järkeä alkaa kerätä eri laitteiden käyttäjiltä jonkinlaista yleispätevää herkkyystestiä vaikka tänne...?
Ideana olisi,että mahdollisimman monesta eri laitteesta käyttäjät tekis tietyillä referenssiesineillä, ja samoissa olosuhteissa ilmaveivityylisen herkkyystestin ja laittaisi tulokset tänne. Olis kiva seurata aikaa myöten ku tulee uusia merkkejäkin\keloja markkinoille, että onko kehitystä havaittavissa. Alkuasetuksena vois olla vaikka että testi tehtäis ulkona, mahdollisimman häiriöttömissä olosuhteissa ja kelan ulko(normaali) -puolelta, laitteen herkimmällä mahdollisella moodilla. Listaan voisi laittaa kelakoon, millä tehty jos\kun joillakin kuitenki on muitakin ku standardi keloja.. Referenssiesineinä nyt ainakin kaljapullon korkki, pulltabi, 1€, 2€ ja 5centin kolikot?..esim.. Pitäis vielä olla joku suht standardi hopea ja kultasormus, ja ehkä pieni kultainen korvanappi? Painothan noissa jalometalleissa on se ongelmallisin tarkkuuden tae..
Mitäs ootte hemmot mieltä moisesta? Sit ku alkaa oleen listaa enempi, niin joku ku sais siitä tehtyä siistin yhteenvedon jollaki exelillä niin vot!
Ihan hyvä idea! Tälläistä oikeastaan tarvittaisiinkin, siis jotain vertailusysteemiä missä eri laitteiden suorituskykyä voisi vertailla. Jos idea saa enemmän kannatusta niin voin väsätä nettiin tietokannan mihin näitä tuloksia voi laittaa ja vertailla vaikka keskiarvon mukaan. Tosin mukaan tarvittaisiin ilmaveivien kanssa ainakin palautumisnopeus ja kenttätesti, eli syvyys kun maata on päällä. Lisäksi tarvittaisiin yhteinen epävirallisen virallinen standardi-testitapa, jonka mukaan nämä testit tehdään.
No hyvä jos on jo joku, kuka tekis "virallisen " taulukon. Nuo maatestit olis mielestäni parempi suorittaa vaikka yhteispiipparointien yhteydessä ku maaperä vaikuttaa oleellisesti tuloksiin. Noita testejähän vois sitten verrata "viralliseen" ilmaveivitaulukkoon, että meneekö yksiin.. Ulkona jollain puisella tms alustalla, josta ei tule häiriötä ja vaakatasossa väh 50 cm maasta? Mittanauha kehiin ja käsipelillä tarkkana huispien. Nuo vakio eurokolikot pullon korkki ja pulltabi, ilman repäisyosaa (pelkkä rinkula). Nuo kolikot esim 5 senttiä 50 senttiä 1€ ja 2€. Oisko tuossa runko..? Joku isompi rautaesine olis kova sana, mutta pitäis olla joku vakio kalu, mikä kaikilta löytyy.. Noista kulta ja hopea "standardeista" kuulisin ehdotuksia..
..Nuo palautumisetkin olis ehkä parempi tehdä siellä yhteispiipparointien yhteydessä, niin olis helpompi pitää vakiona..
Eii... Hommasta pitää tehdä helppo kuin lehmän kakka, muuten saadaan unohtaa koko homma. Oma idea on, että narun avulla tsekataan ilmaveivin pituus, maahan on haudattu viiden sentin välein syvyydeltä 2 euron kolikko alkaen 15 sentistä. Lautaan on pantu rautanauloja, jonka keskellä on 2 euronen. Hommasta ei muuten tule mitään ellei jokainen voi tehdä testejä itse, kotona tai jossain, mahdollisimman helposti.
No minusta mitään nauloja ja monttuja ei nimenomaan tarvi kun normaalina ilmaveivinä heiluttaa kuka miten haluaa kelansa edessä maksimimatkan mittanauhalla mitaten. Laite poissa sisätiloista ja sähkömagneettisista häiriöistä vaakatasossa esim puupenkillä.. Kelan etupuolelta jaetureunasta mitattu matka referenssikohteeseen. Laitteessa säädöt miten kukin parhaaksi katsoo, saadakseen maksimietäisyyden. Helppoo ku heinän teko ja homma suht vakiokamaa kaikissa olosuhteissa. Nuo upotukset, häiriömetallit ja nopeudet ei mielestäni tuu kyseeseen ollenkaan jos haluaa kaikille samat olosuhteet. ..Mutta eipä tälle ajatukselle oo muutenkaan näköjään innostusta löytynyt, joten parempi varmaan unohtaa koko homma ja tehdä vaan kaveripiirissä omia testejä...
Itse teen aika paljo tällasia testejä kun testailen uusia etsimiä. Pitää myös aina muistaa että etsimet on suunnattu aina vähä eri käyttötarkotuksiin. Siks tunnistuskohteiden valinta ja tetipaikan valinta vaikuttaa paljo siihen minkälaisen tuloksen saa. Sitte vielä on jotkut monipuolisemmat etsimet joita voi säätää niin että ne soveltuvat erityyppisiin tilanteisiin. Yksiselitteistä vertaavaa testiä on siis todella vaikea laatia.
Ilmatestit eivät myös anna kovinkaan arvokasta tietoa laitteiden kyvystä. Toiset toimii ilmatesteissä erittäin hyvin ja toiset taas huonommin mutta kun mennään maastoon niin sillä huonommalla saattaa sit kuitenkin löytyä paremmin. Ykis ääripää on sitte vielä PI laitteet jotka ei pärjää ilmatesteissä ollenkaan. Esimerkiksi mun Infinium ei pärjää millekkään toiselle mulla olevalle laitteelle ilmassa mutta sit kuitenkin maassa pesee ne kaikki.
Aivan liian paljon myös paneudutaan syvyyteen kun mun kokemusken mukaan se jolla on nopein palautus etsimessään löytää yleensä eniten tavaraa. Siksi esimerkiksi AT Pro on nopein Garretin tekemä laite koskaan, moninkertaisesti, ja myös ACE 350 on huomattavasti nopeampi kuin ACE 250. Syvyydessä esimerkiksi AT Pro ei poikkea paljoa ACE 250 etsimestä isolla kelalla.
Kaikissa vähänki uudemmissa etsimissä alkaa olemaan tuo etsintäsyvyys sitä luokkaa että lisääminen alkaa oleen fysikaalisesti mahdotonta. Edes lisätehon lähettäminen maahan ei auta paljoa kun se vaimenee kuitenkin tiettyyn syvyyteen mennessä. Paremmalla herkkyydellä ja signaalierottelulla voidaan vielä hakea pieniä eroja mutta ei sekään paljoa auta. Hyvänä esimerkkinä on Deus joka lähettää paljo heikompaa signaalia maahan kuin muuta mutta tarkan signaalinerottelun ansiosta se kuitenkin etsii yhtä syvältä kuin muut. Ei se ole mikään syvyyshirmu mutta tuon herkkyyden ansiosta se selviää sit myös erittäin hankalissa olosuhteissa muita paremmin.
Ilmatestien tekeminen ja tulosten vertaileminen on ihan mukavaa talvipuhdetta mutta niitä tuloksia ei pidä tujottaa liian paljo. Esimerkiksi yhden laitteen eri keloja voi vertailla ilmatesteillä mutta sillonki tulokset on vaan suuntaa antavia. Eri kokoset kelat tunnistaa eri kokosia kohteita eri tavalla ja esimerkiksi reagoivat maahäiriöihin eri tavalla eli tuloksia ei voi sillonkaan soveltaa todelliseen etsintää. Esimerkiksi mulla on tullu vatsaan tilanne että pieni kela on tunnistanu pienen ohuen hopeakolikon kauempaa kuin iso kela mutta isolla kuparikolikolla tilanne on päinvastainen.
Tulihan taas tekstiä. Näistä asioista juttelen kyllä mielellään lisääki
No näin olen itsekkin ymmärtänyt, että lähinnä viitteellisiä olisi noi ilmaveivit. Mutta silti olis kiva nähdä tuommosta vertailua myöskin, koska kuitenkin itse vertaillut Ace250 ja At Goldia tuolla systeemillä, niin maastotesteissä mennyt aika yksiin löytöhavaintojen perusteella. Eli hopeat ja kuparit\raudat menee syvyyksissä aika tasoihin (Goldilla 20-30 prossan etu syvyydessä..), mutta kulta onki sitten ihan eri juttu. Käytännössä varmaan etu Goldille noissa muissa arvoissa isompi(nopeus, palautuminen yms..).
Kävin Acella yhden rannan läpi aika tarkkaan ja löytyi 6 hopeasormusta ja kun viikon päästä kävin saman rannan Goldilla niin löyty vielä 2 hopeista ja yksi kultainen Acen jäljiltä.. Aika tarkkaan seuloin molemmilla kerroilla ja oli roskanen pohja, joten vedin johtopäätöksenä että Gold on vaan tarkempi laite ja kulta selittyy taas tuosta herkkyydestä?.. Oli meinaan aika syvällä vielä se pieni kultasormus, eli ei oo vaan Ace sitä havainnut. Ilmatestillä olis juuri kiva vertailla mm eri laitteiden herkkyyksiä eri metalleille keskenään. Luulen että tuommoseen tarkotukseen vois olla ihan paikallaan..
Vertailuja ja testejä pitää aina olla, ja puolueettomia tottakai. Ajattelin efen idesta lähteä rakentamaan kunnollista, käyttäjien ylläpitämää metallinetsimien vertailu/testailusivua, johon me kaikki saadaan ynnätä etsimiemme tuloksia. Ehkä joskus saadaan kattava vertailulista metallinetsimistä eri kategorioin, riippuu tietysti meistä mutta itselläni on idea minkä voi toteutta suhkot helposti. Tietysti jos yhdistys tekee samanlaista sydeemiä niin minä jätän homman niille.
