Suomen harvinaisin raha

[raiban]

http://www.nba.fi/fi/rahakammio_harvinaisuus
Tässä olisi sitten haasteita piipparoinnissa.Turkkulaiset ovat tietenkin etulyöntiasemassa

[Schaza]

Jokusen kerran käynyt keskustelua aiheesta, että kuinka paljon kaikki lahoava aines esim. metsissä lisää maapeiton paksuutta. Onhan tuossa 500 vuodessakin jo yhtäkkiä jokunen puu kaatunut sen aikaisen maa-aineksen lisäksi, ja nurmea joka syksy laonnut maatumaan.

Tästä olisi mielenkiintoista selvittää jonkinlainen kaava, joka kertoisi suurinpiirtein paljonko maa-ainesta tulee tällätavoin lisää vaikkapa yhdellä 100-vuotisjaksolla.

Pitäisikö tässä ostaa talo jostain jossa on peruskalliota metsän siimeksessä, ja pultata jonkinlainen mitta-asteikko kallioon. Saisi jotain itua asiaan yhden elinajan jaksolla.

Ja siihen kun sitten joku 2500-luvun piipparoitsija iskisi.

[ihis81]

Samaa kyselin joskus täällä jossain aiheessa.

Tuo maa-aineksen muodostuminen on hyvin paljon paikasta kiinni...

Mutta olisi kiva tietää kyllä joku keskiarvo suurinpiirtein vaikka jossain sekametsässä/100 vuotta

[appenzell]

Saaristossa oli tullut n. 20-30 cm kerros humusta/maata n. 700-800 v. aikana. Paikkana pähkinälehto jossa kuitenkin paljon lehtiä tippuu maahan joka vuosi.

[JK]

Hyvä kysymys!
Luulisi olevan selvä juttu arkeologeille, joten vastauskin saataneen.

[Keseppa]

Hyvä kysymys jota varmaan jokainen meistä on miettiny jossain vaiheessa. Ongelmana on vaan se että selkeää vastausta ei ole olemassakaan

Kysyin tätä myös arkeologilta kesällä kaivauksilla ja sain noin 15 min kestäneen luennon eri asioista mitkä vaikuttaa tähän mutta lopputuloksena on etten tiedä paljoakaan enempää asiasta.

Se voi olla välillä 0-30 cm sadassa vuodessa jos ei oteta huomioon satunnaisia normaalista poikkeavia tilanteita. Se mikä vaikuttaa eniten on kasvillisuus paikalla eli paljonko se tuottaa maatuvaa materiaalia. Lisäksi tuuli myös paikoitellen liikuttaa maa-ainesta melko paljo.

Itse olen tullut siihen tulokseen että esim kolikko ei uppoa maahan, paitsi ehkä hiekkaan. Usein puhutaan että ne uppoaisivat esim. roudan vaikutuksesta mutta sen aiheuttamat liikkeet niin pieneen esineeseen kuin kolikko on aika nimellistä. Yksi asia mikä varmasti vaikuttaa paljon, varsinkin metsässä, on ihmisen ja suurten eläinten astuminen juuri esineen kohdalle. Esine painuu syvemmälle mutta kasvillisuus kasvaa takas ylös.

Tämä ois aihe mistä vois ihan tehdä tutkimusta.

[NÄÄTÄ]

Mielestäni tuo humuskerros ei paljoa paksuunnu ajan saatossa. Jos se on esim. 20 cm, siitä osa elää ja kasvaa, osa kuolee ja maatuu, jota taas elävät käyttävät ravinnoksi. Tämä näkyy sammalmetsikössä parhaiten. Kukaan ei ole tavannut esim. 2 metrin sammal-/multakerrosta metsässä vai onko?
Neulasethan taas tukahduttavat kasvua tehokkaasti. Monesti männikkökankaalla onkin neulasten alla heti hiekka.
Mielenkiintoinen aihe pohtia.

[villimies]

Juu. 10 000 vuotta vanhat asumisen jäljetkin löytyvät heti humuskerroksen alta. Paikasta riippuen se yleensä on n. 20...50 cm.
T: villimies

[ilkkap]

Olen löytänyt noin satakunta tuhatvuotista esinettä lounais-suomesta. Humuskerros metsässä on noin 10 senttiä eikä kasva paksummaksi.
Esineet noin 0-10 senttiä humuskerroksen alla.

Tuo appenzellin tieto on erikoistapaus ja vaatisi varmaan lisätutkimuksia. Tuuli saaristossa saattaa kyllä aiheuttaa moisia tapauksia.

[Kätkäläinen]

Aika usein löytyy suhteellisen tuoreita kruunukorkkeja ja rahoja yllättävän syvältä pitelemättömästä maasta, varsinkin metsämaastossa samalleisessa mustikkakohdassa tai muuten kuohkeassa maassa raha tai korkki "uppoaa" ? todella nopeasti määrättyyn pisteeseen. Paikka mistä löysin kupurat ja muut tavarat on suurimmaksi osaksi kuohkeata multaa, loppukesästä valtava heinikkö ja jokunen koivu, mäen löydöt on n800-1975 vuosilta löytö syvyydet n5-35cm.

[Jedward]

Tähän keskusteluun voin kommentoida, että olen löytänyt yli 2000-vuotta vanhoja esineitä (tiheähköstä lehtometsästä keskieuroopasta, maaperä moreenia/hiekkaa) ohuen humuskerroksen alta, jopa jo aivan maanpinnan tuntumastakin.

[kolmijalka]

Hmm, noviisin pikaisia päätelmiä ... Metallinetsimen tunkeutumiskyky on riittävä kun se kykenee 25-30cm etsintäsyvyyteen. Tuollainen lantti antanee riittävän ilmaisun perusmaassa (nurmikko>multakerros>soraa) noille em. syvyyksillä, vai kuinka?

[teksako]

Olen samaa mieltä 25-30 cm riittää aivan hyvin.

[NÄÄTÄ]

Hmm, noviisin pikaisia päätelmiä ... Metallinetsimen tunkeutumiskyky on riittävä kun se kykenee 25-30cm etsintäsyvyyteen. Tuollainen lantti antanee riittävän ilmaisun perusmaassa (nurmikko>multakerros>soraa) noille em. syvyyksillä, vai kuinka?

Se on jo ihan hyvän luokan etsin, joka löytää noin syvältä kolikon.

[Schaza]

Ohoh, paljon hyviä vastauksia parin päivän poissaolon aikana. Jotenkin mietteissäni olin ajatellut että uuden humuksen muodostuminen olisi jokseenkin vakioarvoista, en ottanut lainkaan huomioon tuulen, sateiden ja kaiken muun vaikutusta.

Periaatteessa tuokin on sellainen asia, jossa kaikki riippuu kaikesta eikä mitään vakioarvoa tietenkään voi määrittää. Muuttujia kaavassa on yhtä paljon kun luonnossa satunnaisuutta.

Aloin tätä mietteissäni hiljattain kaavailemaan, kun mieleen tuli tapaus kloppien kalareissusta, jossa velipoika löysi 1600-luvun Ruottalaisen kolikon kiven päältä vihreän sammaleen seasta. Tämäkin jo todistaa, että jos nojaa oikeaan kohtaan maastoa, voi satoja vuosia vanha kolikko paistatella melkein näkyvillä.

Ja tämä tapaus on ihan tosi. Tapahtui Heinolassa (P-Häme) joskus 90-luvun puolenvälin tienuvilla, kohtuullisen vilkkaan ulkoilupolun ja järvenrannan välisellä kapealla kaistaleella, vieläpä hyvin lähellä asuintaloja. Tuo kivenmurikka ei mitä ilmeisimmin ollut ihmiskontaktia hetkeen aikaan osakseen saanut sitä vertaa että sammalpeite olisi hiukan revennyt.

Harmi kyllä, paikan välittömässä läheisyydessä on Museoviraston listaamia kohteita, joten piipparointi alueella olisi lähes rikollista toimintaa. Niemennokassa kuitenkin vanhoja raunioita, ja kaupungin historian tietäen paikalla (suurin piirtein) joskus 1600-luvulla kulkenut maksullinen lautta/lossi Kymenvirran ylitse.

[arpati]

Asiasta toiseen - oliko toi kolikon "A" jossain sormuksessa jollakulla ja jota mietittiin että minkä ammattikunnan tms. sormus mahtoi olla? En siis ole varma oliko samanlainen mutta sinneppäin kait... Tai sitten muisti teki tepposet. Topiccia en kyllä muista



Tuolta ekan viestin linkistä siis...

http://www.nba.fi/fi/rahakammio_harvinaisuus