Eka oikea etsintäreissu takana. Meni vielä tosin pitkälti harjoittelun piikkiin. Kohteeksi valitsin vanhempieni kotitalon läheisyydessä olevan pellon, jonka laidalla isoisäni isä piti kyläsepän pajaa 1800 luvun lopulla ja 1900 luvun alkuvuosina. Omaa lisähaastettaan toivat ympärillä pörräävät 4v ja 6v kakarani.
Pajan paikka löytyi helposti, vaikka se olikin hiukan eri paikassa kuin mitä luultu. Rautaa nimittäin löytyi.. ja paljon. Äkkiä tuli huomattua se, että epämuotoiset ja kookkaammat rautakappaleet antaa vaikka kuinka lupaavia signaaleja. Maan alta kaiveltiin veljeni ja kakaroitteni kanssa jokusen kilon verran mitä erilaisempia mutkalla olevia rautalevyn ja palkin kappaleita tai rautavaloksesta jääneitä kikkareita. Jäterautaa. Umpiruosteessa tottakait. Rautanaula on toki helppo ohittaa, mutta isompi ja epämuotoisempi kappale heittää näytölle korkeitakin lukemia. Lukema kuitenkin tavallaan vaeltelee, eikä anna yleensä selkeää numeroa, joten ankaran kaivelun jälkeen opin jo lopulta tunnistamaan tuollaisen rautakikkareen signaalin AT Prollani. Varmaan tuon rautaromun seassa on hyviäkin kohteita, mutta pitänee palata tuota rautakasaa setvimään jahka kokemus on hieman karttunut. Turhan haastavaa aloittelijalle.
Naapurin äijäkin kävi operaatiota ihmettelemässä.
Seuraava riesa samalla pellolla oli sitten juuttaan repäisykorkit. Kauppa-auto oli aikoinaan pysähtynyt samaisen pellon reunaa kulkevan tien varteen viime vuosituhannella ja pellosta nousi noita korkin per**leitä kouratolkulla. Ihan peltoon jääneen pajan kulmilla vieläpä. Näitäkin opin lopulta mielestäni tunnistamaan, mutta jokunen piti silti ihan varmuuden vuoksi ylös kaivaa. Myös makkaran päissä käytetyt suljinniitit antoivat pinnasta turhan lupaavia signaaleja. Niitä sattui onneksi vain pari kohdalle.
Koko pelto (tai lähinnä se osa, jota ehdin muutaman tunnin piipparoida) oli varsin tuhdisti raudoitettu edesmenneen pajan ansiosta. Kyntäessä rauta oli levinnyt laajemmalle ja ilmeisesti pajan rautajämäistä tuhkaa tms. polttojätettä oli mätetty pitkin peltoa.
Ainoita "oikeita" löytöjä oli lopulta hevosvaljaista pudonnut messinkinen solki, jonka rautakieli oli aikanaan ruostunut pois ja vuoden 1976 viisipenninen, johon oli osuttu ilmakiväärillä melkein keskelle. Viisipenninen löytyi pikaisella huitaisulla vanhempieni pihamaalta. Itse asiassa muistelen kakarana muutamaa viisipennistä veljen kanssa ampuneeni kilpaa joskus 20v sitten, kun nuo viisipenniset poistui käytöstä.
Pitää tuota peltoa tsekata joku toinenkin kerta jahka kokemus karttuu. Ensin pitänee kuitenkin käydä onnea koittamassa eräässä koivikossa. Se oli joskus peltona ja sinne kuulemma tätini hukkasi nuorena tyttönä hopeasormuksensa heinätöissä. Voisi tätini ilahtua, jos saisi takaisin n. 50v sitten kadottamansa sormuksen.
Syrjäänin peltoseikkailu
- Kätkäläinen
- Kunniajäsen
- Viestit: 1830
- Liittynyt: 19 Touko 2011, 15:53
- Paikkakunta: Pälkäne
Siitä se alkaa Joskus löytyy hienojakin löytöjä "kaivan kumminkin varmuudeks kuopista" Olen löytäny kaksi kertaa hopearahan samasta kuopasta isomman raudan kanssa,ehkä se hopea teki kumminkin singnaalista jotenkin poikkeavan vaikka rautaa aloin kaivaa? Molemmilla kerroilla kolikko löytyi kasasta kuopanviereltä kun tarkastin sen, ennen kuin peitin kuopan
- Öhkömönkijä
- Kunniajäsen
- Viestit: 1378
- Liittynyt: 26 Syys 2010, 19:37
- Paikkakunta: Seinäjoki sekä Teuva
Onnittelut ensimmäisestä oikeasta piippailureissusta. Veikkaan, että tavaraa on laajemmallakin alueella ko. pellolla, kuin pajan kohdalla. Kynnön mukana helposti kun leviävät. Samoin roskaisuus voi vähentyä, joka tekee etsimisestä hieman helpompaa ja ehkä miellyttävämpää. Alumiinikorkit ovat todella pahoja tunnistaa. Itse kaivan ne kaikki, eikä omalla etsimelläni paljoa autakaan tanssia kohteen ympärillä - lapio maahan ja korkki taskuun. Aikaa myöten niitä löytöjäkin sitten tulee kun korkkejakin tarpeeksi keräilee... Hyvä signaali onkin jo melkein kuin hyvä löytö...
Kulunut GM3,
ACE250 ja puhki kaluttu Pro-Pointer
__________________________
Vanhin löytö: Ketjunkantaja
The öre: IR 2ÖR vm. 1573
Parhaimpia: Kultasormus vm. 1905 11,3g (750), vm. -32 5g (969) ja -45 7g (750), Naamahopea, sekä Arabian WC pönttö.
ACE250 ja puhki kaluttu Pro-Pointer
__________________________
Vanhin löytö: Ketjunkantaja
The öre: IR 2ÖR vm. 1573
Parhaimpia: Kultasormus vm. 1905 11,3g (750), vm. -32 5g (969) ja -45 7g (750), Naamahopea, sekä Arabian WC pönttö.
Mullakin on muutama hyvä vanha niitty tutkimuksen alla. Pintamaa on ollut vain ihan täynnä pullonkorkkia ja repäisykorkkia. Varmaan 100 olen jo kerännyt noita pirulaisia. Tämä on hyvää esityötä, koska tiedän, että noissa on hyviä kamiksia "piilossa" syvemmällä.
Golden Mask 4W Pro + Garrett ProPointer
(Entisiä vehkeitä: ACE250, Blisstool LTC48 ja 64 v1, AT Pro, XP Deus)
(Entisiä vehkeitä: ACE250, Blisstool LTC48 ja 64 v1, AT Pro, XP Deus)
Kiitos kannustuksesta!
Ensi kerralla pistän kuviakin mukaan. Nyt en viitsinyt käytännössä olemattoman saaliini takia, joskin maisemakuva olisi voinut olla paikallaan. Tuo pajan paikka on nimittäin ollut todella kumpuisella ja mäkisellä vaara-Karjalan pellolla. Näillä seuduilla useampikin isäntä on ajanut traktorin kyljelleen. Ja vieläpä ihan selvin päin.
Seuraavan reissun teen jahka saan tilaamani pinpointterin postista. Turhan iso osa ajasta kului kohteen seulomiseen kuopasta tai multapaakusta. Juuri sain tietää, että pinpointerin toimitus viivästyy.
Ehkä ensi viikolla...
Ensi kerralla pistän kuviakin mukaan. Nyt en viitsinyt käytännössä olemattoman saaliini takia, joskin maisemakuva olisi voinut olla paikallaan. Tuo pajan paikka on nimittäin ollut todella kumpuisella ja mäkisellä vaara-Karjalan pellolla. Näillä seuduilla useampikin isäntä on ajanut traktorin kyljelleen. Ja vieläpä ihan selvin päin.
Seuraavan reissun teen jahka saan tilaamani pinpointterin postista. Turhan iso osa ajasta kului kohteen seulomiseen kuopasta tai multapaakusta. Juuri sain tietää, että pinpointerin toimitus viivästyy.
Ehkä ensi viikolla...
Tuosta multa paakusta se on helppo löytää kun laittaa etsimen maahan siten, että kelan pohjapuoli ylöspäin ja puolittaa aina sen paakun ja heiluttaa käsin sitä siinä kelan edessä.Syrjääni kirjoitti: Turhan iso osa ajasta kului kohteen seulomiseen kuopasta tai multapaakusta. Juuri sain tietää, että pinpointerin toimitus viivästyy.
Ehkä ensi viikolla...
Garrett ace 250
Näin periaatteessa. Ja tätä metodia toki rupesinkin käyttämään. Käytännössä homma oli kuitenkin hankalaa, kun maa oli roskainen ja signaalin aiheuttajat olivat usein mullan värisiä ruostepaakkuja. Repäisykorkit toki huomasi helposti.Tuosta multa paakusta se on helppo löytää kun laittaa etsimen maahan siten, että kelan pohjapuoli ylöspäin ja puolittaa aina sen paakun ja heiluttaa käsin sitä siinä kelan edessä.