Aloittelijan muistilistaa ja kysymyksiä

[platinakuula]

Olen kiinnostunut metallinetsinnästä ja lukenut palstaa tiedon jyvästen toivossa. Olen yrittänyt alle koostaa muistilistaa miten metallinetsinnässä tulisi toimia. Voisitteko korjata mahdollisia virheitä? Olen merkinnyt editoidut kohdat vihreällä värillä.


Missä:

1. Ei saa rikkoa kotirauhaa
2. Metallinpaljastimen käyttöä ei ole suoranaisesti kielletty kiinteillä muinaisjäänteillä, mutta kaivamista ja ympäristön muuttamista (esim. esineen ottamista) ei saa siellä tehdä ilman museoviraston lupaa (muinaismuistolaki(295/1963))
3. Voi käyttää metallinpaljastinta ja kaivaa pelloilla vain maanomistajan ja vuokranhaltijan luvalla, sillä pelloilla liikkumisoikeuksia on rajoitettu. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa. http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 5601&lan=f
4. Voi käyttää metallinpaljastinta metsissä jokamiehen oikeudella, eikä kaivamiseen tarvita maanomistajan lupaa, mutta toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti alkuperäisestä tai aiheuttaa vahinkoa.
5. Voi käyttää metallinpaljastinta ja kaivaa yleisillä paikoilla kuten rannoilla ilman erillistä lupaa
6. Voi käyttää metallinpaljastinta luonnonsuojelualueilla, mutta kaivaa ei siellä saa ilman erillistä lupaa

Saaliinjako:

1. Löydetyt tavarat ovat löytötavaroita tai muinaismuistoja ja löytäjällä on oikeus niihin. Kuitenkin jos maanomistajalta tarvitaan lupa olisi hyvä jo pelkästään väärinkäsitysten välttämiseksi sopia saaliinjaosta tai siitä että sitä ei jaeta.
2. Yli 100 vuotta vanhasta irtaimesta muinaisjäänteestä on otettava yhteyttä ensisijaisesti maakuntamuseoon, esim. sähköpostilla jossa löydetyn esineen kuva liitetiedostona. Jos museo tai museovirasto ei halua lunastaa esinettä, niin löytäjä saa pitää esineen. Jos esine lunastetaan, on löytäjälle maksettava siitä kohtuullinen korvaus, jonka muinaistieteellinen toimikunta määrää ottaen huomioon esineen laadun. Milloin esine on jalometallia, on korvauksen vastattava vähintään esineen metalliarvoa korotettuna kahdellakymmenelläviidellä sadalta. Muinaistieteellinen toimikunta voi, jos katsoo syytä olevan, suorittaa löytäjälle erityisen löytöpalkkion.
3. Löytötavaralain (778/1988) mukaan löytäjä saa pitää alle 100 vuotta vanhan esineen jos sen arvo on vähemmän kuin 20 euroa tai jos sillä ei ole ilmeistä tunnearvoa (esim. kaiverrus)
4. Löytötavaralain mukaan periaatteessa kaikki alle 100 vuotta vanhat ja arvoltaan yli 20 euroa esineet on toimitettava Poliisin löytötavaratoimistoon, ja löytäjä on oikeutettu saamaan löytöpalkkion tai lunastamaan esineen 3kk kuluttua säilytyskuluja vastaan. 6kk päästä omistajuus siirtyy valtiolle.
5. Kultahippujen ym. malmien hyödyntämistä varten tarvitaan uudessa kaivoslaissa kaivoslupa tai kullanhuuhdontalupa. http://www.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110621
6. Räjähde on merkittävä maastoon ja ilmoitettava siitä poliisille. Räjähteeseen ei kannata koskea enempää sillä lämpö, tärinä ja magneettikentän (esim. panssarimiinat) vaihtelut voivat räjäyttää sen.

Huom! Merkitse esineen löytöpaikka ja aika aina muistiin

Huom! Kaikessa kaivamisessa pitää huomioida kuoppien oikeaoppinen täyttäminen, eli päällyskerros takaisin päälle.

Huom! Muinaisjäänteistä saan tietoa http://fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto ja http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... fault.aspx

Huom! Metallinetsijän olisi ainakin hyvä olla tietoinen kaivoslakiin kirjatusta etsintätyön rajoitteista ja malminäytteenottoprotokollasta. Kaivoslakihan ei koske metalliesineidenn etsintää, mutta on olemassa vaara että joku tulkitsee tahattomasti tai tahallaan malminetsintätyöksi esim. metsässä tai asutuksen lähellä tehdyn metalliesineiden etsinnän.

Etsintätyö uudessa kaivoslaissa:

Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö).

Etsintätyötä ei saa maan pinnalla tehdä:

1. hautaustoimilaissa (457/2003) tarkoitetulla hautausmaalla eikä yksityiseen hautaan kuuluvalla alueella eikä 50 metriä näitä lähempänä;
2. puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai sellaisella Rajavartiolaitoksen hallitsemalla alueella, jossa liikkumista on rajoitettu tai se on kielletty, taikka 100 metriä lähempänä tällaista aluetta;
3. alueella, jolla liikkumista on rajoitettu tai jolle sivullisilta on pääsy kielletty;
4. yleisessä käytössä olevalla liikenne- ja kulkuväylällä;
5. 150 metriä lähempänä asumiseen tai työntekoon tarkoitettua rakennusta tai muuta näihin rinnastettavaa tilaa ja niihin liittyvää, yksityistä piha-aluetta taikka tällaisen rakennuksen paikkaa, jota varten on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakentamiseen tarvittava lupa ja rakentaminen on aloitettu;
6. puutarhatalouden käytössä olevalla alueella;
7. 50 metriä lähempänä yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli 35 000 voltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa;
8. muulla 1–7 kohtaa vastaavalla erityiseen käyttöön otetulla alueella.

Etsintätyötä saa kuitenkin tehdä 2 momentin 2–8 kohdassa tarkoitetulla alueella asiassa toimivaltaisen viranomaisen tai laitoksen taikka asianomaisen oikeudenhaltijan suostumuksella.

8 §
Ilmoitus etsintätyöhön liittyvästä näytteenotosta

Etsintätyöstä vastaavan on ennen 7 §:ssä tarkoitetun näytteenoton aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus etsintätyön kohteena olevaan alueeseen (etsintäalue) kuuluvan kiinteistön omistajalle ja haltijalle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Ilmoituksessa on esitettävä etsintätyöstä vastaavan yhteystiedot, etsintäalueen tiedot ja näytteenottoa koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää tiedot käytettävistä välineistä ja menetelmistä, näytteenoton aikataulusta ja tutkimuksen kohteena olevasta kaivosmineraalista.

Tarkempia säännöksiä ilmoitusmenettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Kysymyksiä:

1. Jos pelto julistetaan suojelluksi museoviranomaisten toimesta, minkälaiset korvaukset maanomistaja saa siitä että ei voi viljellä peltoa? Onko suojelluksi julistaminen maanomistajan kannalta katastrofi?
2. Missä vanhoja kolikkoja kannattaa yleensä myydä? Ovatko nettihuutokaupat esim. huuto.net ja ebay oikeita paikkoja? Eikö noiden örejen kohdalla jokin ruotsalainen paikallinen huutokauppa olisi parempi?
3. Huomattavan arvokkaan esineen kyseen ollessa on mainittu Hagelstamin huutokauppa ja ilmeisesti tuo ainakin lähialueen historiaan liittyvän esineen kannalta olisi kannattavampi paikka kuin jokin nettihuutokauppa?
4. Menevätkö korut parhaiten kultasepille ja romukullan ostajille?
5. Ilmeisesti kolikot, korut ym. tulkitaan sijoituskohteiksi ja niistä on maksettava luovutusvoittoveroa (vain jos henkilöllä erilaisia luovutuksia on verovuonna yhteensä yli 1000€)?
6. Miten olette yleensä tuon saalinjaon järjestäneet maanomistajan kesken?
7. Oletteko kiikuttaneet alle 100 vuotta vanhat yli 20 euron arvoiset esineet löytötavaratoimistoon vai oletteko pyytäneet luvan säilyttää niitä itsellä (ilmeisesti tuollainen lupa voidaan myöntää)?

[Pekka Muikku]

[*] Voi käyttää metallinpaljastinta ja kaivaa pelloilla vain maanomistajan ja vuokranhaltijan luvalla

Olen kuullut tästä myös toimivana käytäntönä, että kysytään ensin maanomistajalta lupa ja sitten vuokralaisen kanssa sovitaan milloin pellolle saa mennä

[*] Voi käyttää metallinpaljastinta metsissä jokamiehen oikeudella, mutta kaivamiseen tarvitaan maanomistajan lupa

Näinkös se onkin? Olen luullut, että metsissä saa metallinpaljastinta käyttää ja myös pieniä kuoppia kaivaa, kunhan kuopat ja jälkensä peittää. Entäs jos metsänomistaja on valtio? Keneltä silloin lupa kysytään?

[Maverick]

Aika ajatuksella laadittu lista. Yksityiskohtainen ja kattava.

Taitaa olla lapsenkengissä tuo metallinetsinlöytöihin liittyvä liiketoiminta Suomenmaassa... Museoiden tekemiä lunastuksia lukuunottamatta esineet jää varmaan pääosin löytäjien kokoelmaan.

Itse lähestyin joskus ympäristö.fi sivuston kautta valtion metsistä vastaavia tahoja kysyäkseni metallinetsinnän luvanvaraisuudesta valtion mailla. Vastaus oli että etsiä saa kunhan toiminta ei aiheuta jokamiehenoikeuden "vähäistä suurempaa haittaa" maastolle eikä puustolle. Eli kuopat peittäen pitäisi homman olla ok.

Jos pilkkua viilaa, niin jokamiehenoikeudessa sallitaan samanmoinen toiminta myös niityillä ja pelloilla viljelyskauden ulkopuolella, omistussuhteesta riippumatta. Mutta koska jotkut pellot voidaan kylvää jo syksyllä, on aina paras olla lupa omistajalta. Muutenkin tuon oikeuden liian tarkka hyödyntäminen saattaa olla oiva tapa päästä negatiiviseen valoon, joten epävarmassa paikassa on aina hyvä selvittää maanomistaja ja pyytää lupa henkilökohtaisesti.

[Pekka Muikku]

Itse lähestyin joskus ympäristö.fi sivuston kautta valtion metsistä vastaavia tahoja kysyäkseni metallinetsinnän luvanvaraisuudesta valtion mailla. Vastaus oli että etsiä saa kunhan toiminta ei aiheuta jokamiehenoikeuden "vähäistä suurempaa haittaa" maastolle eikä puustolle. Eli kuopat peittäen pitäisi homman olla ok.

Tämä ilmeisesti siis pätee kaikissa metsissä omistussuhteesta riippumatta?

[Maverick]

Näin se jokamiehen oikeuden mukaan menee. Se ei erottele valtion metsää yksityisestä.

Itselle on kyllä hieman epäselvä tuon jokamiehenoikeuden asema. Sehän ei ole laki, ei vissiin edes asetus, vaan vain eräänlainen ainutlaatuinen "de facto" käyttäytymisohjeisto, joka jokaisen Suomen kansalaisen ja valtion alueella oleskelevan oletetaan tuntevan ja sitä noudattavan. Mutta kai se on pätevä, kun kerran fiskaalilta taholtakin siihen viitattiin.

[Toro]

Pähkäilin tuossa koulun/kinkeripaikan pihoja. Ajatus meni noin, että jos joku hukkaa esim. avaimensa/sormuksensa jonkun kohtuu julkisen rakennuksen pihaan, niin kaipa hän saa sen sieltä etsiä. Jos taas kutsuu etsimisvoimiksi apuneuvoa käyttävän kaverin, niin mitenkä se tarvistsisi siihen erillisluvan? Kunhan vaan ei kuoki koko pihaa ruvelle, niin eiköhän tuo liene sallittua? Vai mitenkä on koulun kenttien ja tanssipaikkojen pihoista etsiminen?? (Potkupalloseuran pelinurmeen en menis kuitenkaan kuoppia kaivamaan, kun on muutenkin niin pikkutarkkoja ne siitä nurmestaan) ((, en edes yöllä kävisi)).

[patti]

Itse lähestyin joskus ympäristö.fi sivuston kautta valtion metsistä vastaavia tahoja kysyäkseni metallinetsinnän luvanvaraisuudesta valtion mailla. Vastaus oli että etsiä saa kunhan toiminta ei aiheuta jokamiehenoikeuden "vähäistä suurempaa haittaa" maastolle eikä puustolle. Eli kuopat peittäen pitäisi homman olla ok.

Rikoslaki 19.12.1889/39 28. luku 11 pykälä:

Joka luvattomasti
...

2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
...

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

Tuo Maverickin mainitsema vähäinen haitta tulee siis tuolta rikoslaista. Olkaa varovaisia, ettei haitasta tule suurempi, tulee muuten linnaa

t. patti

[villimies]

Hmm... Missähän raja kulkee. Kuinka monta kuoppaa saa kaivaa/aari että haitta on vielä vähäinen. Tai minkäkokoisella lapiolla
pähkäilee villimies

[patti]

Hmm... Missähän raja kulkee. Kuinka monta kuoppaa saa kaivaa/aari että haitta on vielä vähäinen. Tai minkäkokoisella lapiolla
pähkäilee villimies

Tuo onkin piipparoinnin suuria mysteereitä mutta kun kaivaa niin, että kukaan ei huomaa että paikalla on kaiveltu niin haitta ei varmasti ole yli tuon vähäisen haitan. Jos maaperään jää kaivamisesta selvät jäljet esim. maaperän koostumuksen/kuivuuden takia niin siirry seuraavaan kohteeseen ja jätä tämä paikka rauhaan.

t. patti

[ZyrTech]

Ei kai kuoppien määrällä ole niinkään väliä jos ne saadaan peitetyksi ja jäljet siistityksi. Sit jos aletaan enemmän isompia juuria katkomaan ja taimia repimään tai muullatavoin kasvustoa tuhoamaan, niin ollaan rajan toisella puolella.

[ilkkap]

Kysymyksiä kohta a.

Näin ei ole Suomessa käynyt eikä tule käymään.

[patti]

Kysymyksiä kohta a.

Näin ei ole Suomessa käynyt eikä tule käymään.

Tarkoittanet, että maanviljelystä ei rauhoitus estä.

Jatkokysymys: millaiset korvaukset maanomistaja saa, jos muuten rakennuskelpoinen tontti julistetaan osittain/kokonaan rauhoitusalueeksi ja näin ollen sille ei saa rakentaa. Esim. perikunnan kannalta tuollainen rauhoitus voi olla katastrofi perinnön arvon kadotessa pahimmillaan kokonaan.

t. patti

[ilkkap]

Kysymyksiä kohta a.

Näin ei ole Suomessa käynyt eikä tule käymään.

Tarkoittanet, että maanviljelystä ei rauhoitus estä.

Jatkokysymys: millaiset korvaukset maanomistaja saa, jos muuten rakennuskelpoinen tontti julistetaan osittain/kokonaan rauhoitusalueeksi ja näin ollen sille ei saa rakentaa. Esim. perikunnan kannalta tuollainen rauhoitus voi olla katastrofi perinnön arvon kadotessa pahimmillaan kokonaan.

t. patti

Ymmärtääkseni korvauksia ei makseta vaan paikka tutkitaan ja sitten rakennetaan.
Kaivaukset maksaa rakentava firma. Mutta jos on yksityishenkilö en tiedä kuka maksaa.

[JK]

Joku, joskus, jossain on vastannut minulle kysyessäni tuota haitta-asteen määritystä, että lapiolla ei saa pahimmillaankaan aikaan kuin vähäistä haittaa.

[Pekka Muikku]

Saaliinjako:
[*] Maanomistajan kanssa on sovittava etukäteen miten saalis jaetaan

Tästä kohdasta tuli mieleen, että monikos teistä toimii näin? Itse olen täysi noviisi tässä harrastuksessa, mutta en ole ajatellut ottavani oma-aloitteisesti saaliinjakoa puheeksi, kun kysyn lupaa piipparoimiseen. Minulle sopii hyvin se, että pyydän luvan, korjaan jälkeni ja pidän löytöni(paitsi jos museo haluaa lunastaa).
Nyt on kokemusta vasta kahdesta peltoluvan kysymisestä ja molemmat tältä viikolta. Ensimmäisen todella mielenkiintoisen kohteen kohdalla vastaus oli odotetun neutraali "joo, kyllä sä voit sinne mennä". Toinen olikin aika jännä; heti aluksi "tottakai, hyvä vaan kun meet sinne" ja kertoi kysymättä toisestakin pellostaan, joka kannattaisi tutkia(=lupa). Lopuksi vielä tuumasi, että "hienoa kun sulla on tuommonen harrastus".
Ja saalis on löytäjän, mutta ajattelin kyllä jotain pellon omistajalle viedä, sikäli kun sieltä jotain mukavaa nousee.

[Leijona]

Minulle on sattunut kohdalle pääasiassa sellaisia isäntiä, että täytyy melkein pistää painiksi, että ota nyt edes jotain löytöjä vastaan
Tietystikin sellaiset esineet, joissa näkyy suvun nimi tai vastaavaa, on yleensä sitten kelvannut. Olen kyllä näyttänyt esineet maanomistajalle ja vienyt jotakin muistksi kun olen ensin kuvannut löydöt.
Yleensä tosiaan ovat kyllä kiinnostuneitä tästä harrastuksesta, mutta pitävät löytöjä löytäjän palkkana rehkimisestä ja sehän sopii minulle

[ZyrTech]

Itse kyllä jättäisin pellon kokonaan väliin jos omistaja haluaa löydöt itselleen, tai ainakin laittaisin paremmat löydöt omaan taskuun. Kyllä tähän harrastukseen kuuluu aika olennaisena osana myös keräily. Kyllä söisi vähän miestä ja ideaa lähteä pellolle kaivelemaan kuoppia toisen iloksi. Saahan pellon omistaja sentään vähän roskia pellolta pois.

[ilkkap]

Saaliinjako:
[*] Maanomistajan kanssa on sovittava etukäteen miten saalis jaetaan

Tästä kohdasta tuli mieleen, että monikos teistä toimii näin? Itse olen täysi noviisi tässä harrastuksessa, mutta en ole ajatellut ottavani oma-aloitteisesti saaliinjakoa puheeksi, kun kysyn lupaa piipparoimiseen. Minulle sopii hyvin se, että pyydän luvan, korjaan jälkeni ja pidän löytöni(paitsi jos museo haluaa lunastaa).
Nyt on kokemusta vasta kahdesta peltoluvan kysymisestä ja molemmat tältä viikolta. Ensimmäisen todella mielenkiintoisen kohteen kohdalla vastaus oli odotetun neutraali "joo, kyllä sä voit sinne mennä". Toinen olikin aika jännä; heti aluksi "tottakai, hyvä vaan kun meet sinne" ja kertoi kysymättä toisestakin pellostaan, joka kannattaisi tutkia(=lupa). Lopuksi vielä tuumasi, että "hienoa kun sulla on tuommonen harrastus".
Ja saalis on löytäjän, mutta ajattelin kyllä jotain pellon omistajalle viedä, sikäli kun sieltä jotain mukavaa nousee.

Juuri näin.
Tästä on aiemminkin keskusteltu täällä, löytääkö jokun linkin?

[appenzell]

Itse kyllä jättäisin pellon kokonaan väliin jos omistaja haluaa löydöt itselleen, tai ainakin laittaisin paremmat löydöt omaan taskuun. Kyllä tähän harrastukseen kuuluu aika olennaisena osana myös keräily. Kyllä söisi vähän miestä ja ideaa lähteä pellolle kaivelemaan kuoppia toisen iloksi. Saahan pellon omistaja sentään vähän roskia pellolta pois.

Meillä on vanhakartanossa peltoja, Espoossa. Ilman muuta sain luvan käydä siellä, mutta nykyisen isännän "tyttöystävä" ilmoitti että löydöt jäävät taloon. Pitää odottaa että perintö jaetaan, ja sitten vasta aion mennä sinne (tai sitten vaan odotan että he ovat reissussa ja menen salaa). Näin tässä suvussa

[platinakuula]

Editoin tuota alkuperäistä tekstiä ja merkkasin muutokset vihreällä. Kommentteja?

[patti]

Itse kyllä jättäisin pellon kokonaan väliin jos omistaja haluaa löydöt itselleen, tai ainakin laittaisin paremmat löydöt omaan taskuun. Kyllä tähän harrastukseen kuuluu aika olennaisena osana myös keräily. Kyllä söisi vähän miestä ja ideaa lähteä pellolle kaivelemaan kuoppia toisen iloksi. Saahan pellon omistaja sentään vähän roskia pellolta pois.

Meillä on vanhakartanossa peltoja, Espoossa. Ilman muuta sain luvan käydä siellä, mutta nykyisen isännän "tyttöystävä" ilmoitti että löydöt jäävät taloon. Pitää odottaa että perintö jaetaan, ja sitten vasta aion mennä sinne (tai sitten vaan odotan että he ovat reissussa ja menen salaa). Näin tässä suvussa

Jos maanomistaja ilmoittaa haluavansa kaikki löydöt itselleen, niin voitte sanoa, että se tekee sitten 50 €/tunti etsintäpalkkiota. Tuossa tapauksessahan kyse on etsintätyöstä.

t. patti