..
Ei se välttämättä paikan koosta ole kiinni että mitä löytyy. Mitä pienempi ranta, sitä paremmat mahdollisuudet löytää kaikki sinne kadonnut tavara. Olettaen tietysti ettei joku muu ole siellä jo käynyt aarteita hakemassa Esim hietsu jne, on niin iso paikka että siellä on roskaa aika paljon, ja saa kyllä heilutella että saa sen paikan koluttua päivässä ( aika mahdotonta ).
Yyteriin tekisi mieli mennä kokeilemaan, on vaan jonkinmoisen ajomatkan päässä täältä Lohjalta...
Yyteriin tekisi mieli mennä kokeilemaan, on vaan jonkinmoisen ajomatkan päässä täältä Lohjalta...
Kyllä Taivassalon suunnalla tai oikeastaan Kustavin suunnalla pitäisi löytyä mielenkiintoista paikkaa. Itselle tuli ainakin mieleen Suomen sotaan 1808-1809 liittyvää: musketin ja tykin kuulia, jos sellaiset kiinnostaa. Tiedän minne sotaan liittyviä hylkyjä on uponnut, joten niiden lähistöllä rannoilla uskoisi niitä kuuliakin löytyvän?
kk
Kyllä siellä on tosiaan taisteltu, jonka tiimoilta on uponnut pienelle alalle (minun tiedossani) 3 alusta. Paikka on Laupusissa. En halua tämän tarkemmin sitä tässä kertoa. Kun saat piipparin, voin kyllä lähteä seuraksi kyseiselle paikalle. Pitää vielä tarkistaa kartasta kuinka vapaita rannat ovat sillä kohtaa mökeistä.
kk
Isoja ovat olleet.
Tässäpä vähän tarinaa:
Isoluodon taistelu 30.8.1808
Jo elokuun puolessa välissä kapteeni Selivanoffin johtamia venäläisten laivasto-osastoja alkoi saapua Uudenkaupungin alueelle. Elokuun 26. päivä antoi kuningas käskyn siirtää everstiluutnantti Klas Hjelmsternan päällikkyydessä oleva saaristolaivasto-osasto Uudenkaupungin suunnalle ja tuhota siellä oleva venäläisten laivasto-osasto. Ruotsalaiset saapuivat aamuyöllä 30.8. Lypertöön. Siellä he kuulivat venäläisten parinkymmenen aluksen vahvuisen osaston kulkeneen etelään Ströömiä pitkin. Everstiluutnantti Johan Ludvig Brandt päätti lähteä takaa-ajoon. Takaa-ajajat tavoittivat venäläiset puolen päivän aikoihin Isoluodon kohdalla, jossa nämä takaa-ajajansa havaittuaan asettuivat puolustusasemiin väylälle Isoluodon itäpuolelle.
Isoluodon taistelun alkuvaiheet.
Ruotsalaisilla oli 35 tykkipurtta, venäläisillä oli yhteensä 24 tykkipurtta ja -jollaa. Koska venäläiset olivat sulkeneet väylän, pyrkivät ruotsalaiset saartamaan venäläiset kiertämällä pienemmällä osastolla Isoluodon länsipuolelta venäläisten selustaan. Eteneminen kuitenkin pysäytettiin kapeassa salmessa. Taistelu oli jo koko linjan leveydellä käynnissä kartessietäisyydellä klo 15. Yksi ruotsalaisten alus räjähti lähellä rantaa, ja miehistöä lensi jopa rannalla tapahtumia seuranneiden ihmisten joukkoon. Paikalliset ryhtyivät rannalla olleen upseerin käskystä parhaan kykynsä mukaan auttamaan loukkaantuneita. Merellä taistelu jatkui tykkitulena kuusi tuntia. Vaikka venäläisillä oli alivoima, tekivät he koko ajan voimakasta vastarintaa samalla hitaasti vetäytyen. Ammukset alkoivat loppua, ja klo 19 Selivanoff antoi perääntymiskäskyn. Osassa aluksista oli jopa kahdeksan kuulanreikää ja ne juuri ja juuri pysyivät pinnalla. Takaa-ajo jatkui aina Palvan salmeen asti. Sieltä Brandt palasi samana yönä Kustavin salmen suulle venäläisten jatkaessa kohti Turkua.
Isoluodon taistelun tappiot olivat siihenastisten meritaistelujen suurimmat. Ruotsalaisia kaatui 4 upseeria ja 3 haavoittui. Alipäällystöstä ja miehistöstä kaatui tai haavoittui 218. Kaksi tykkipurtta menetettiin, toinen upposi ja toinen räjähti.
Venäläisten puolella kaatui Buxhoevdenin mukaan 45 miestä ja haavoittui yksi upseeri ja 68 miestä. Kaksi tykkipurtta upposi. Brandt ilmoitti, että venäläiset menettivät yhdeksän alusta. Näistä viisi upposi Isoluodon salmessa. Brandtin ilmoitus vaikuttaa tutkijoiden mielestä luotettavammalta. Tällä perusteella myös miehistötappiot olivat huomattavasti suuremmat kuin ruotsalaisilla.
Taistelun jälkeisenä päivänä ruotsalaiset nostivat venäläisten uponneen päällikköaluksen (joka oli alkujaan ruotsalaisten tykkipursi). Myöhemmin se liitettiin ruotsalaisten osastoon. Samoin upotetuista aluksista saatiin talteen kaksi 24-naulan ja kymmenen 3-naulan tykkiä. Ne uponneet alukset, joita ei kyetty nostamaan, tuhottiin.
Taistelussa menehtyneitä on haudattuna lähelle paikkaa, jossa ruotsalaisten tykkipursi räjähti.
Tässäpä vähän tarinaa:
Isoluodon taistelu 30.8.1808
Jo elokuun puolessa välissä kapteeni Selivanoffin johtamia venäläisten laivasto-osastoja alkoi saapua Uudenkaupungin alueelle. Elokuun 26. päivä antoi kuningas käskyn siirtää everstiluutnantti Klas Hjelmsternan päällikkyydessä oleva saaristolaivasto-osasto Uudenkaupungin suunnalle ja tuhota siellä oleva venäläisten laivasto-osasto. Ruotsalaiset saapuivat aamuyöllä 30.8. Lypertöön. Siellä he kuulivat venäläisten parinkymmenen aluksen vahvuisen osaston kulkeneen etelään Ströömiä pitkin. Everstiluutnantti Johan Ludvig Brandt päätti lähteä takaa-ajoon. Takaa-ajajat tavoittivat venäläiset puolen päivän aikoihin Isoluodon kohdalla, jossa nämä takaa-ajajansa havaittuaan asettuivat puolustusasemiin väylälle Isoluodon itäpuolelle.
Isoluodon taistelun alkuvaiheet.
Ruotsalaisilla oli 35 tykkipurtta, venäläisillä oli yhteensä 24 tykkipurtta ja -jollaa. Koska venäläiset olivat sulkeneet väylän, pyrkivät ruotsalaiset saartamaan venäläiset kiertämällä pienemmällä osastolla Isoluodon länsipuolelta venäläisten selustaan. Eteneminen kuitenkin pysäytettiin kapeassa salmessa. Taistelu oli jo koko linjan leveydellä käynnissä kartessietäisyydellä klo 15. Yksi ruotsalaisten alus räjähti lähellä rantaa, ja miehistöä lensi jopa rannalla tapahtumia seuranneiden ihmisten joukkoon. Paikalliset ryhtyivät rannalla olleen upseerin käskystä parhaan kykynsä mukaan auttamaan loukkaantuneita. Merellä taistelu jatkui tykkitulena kuusi tuntia. Vaikka venäläisillä oli alivoima, tekivät he koko ajan voimakasta vastarintaa samalla hitaasti vetäytyen. Ammukset alkoivat loppua, ja klo 19 Selivanoff antoi perääntymiskäskyn. Osassa aluksista oli jopa kahdeksan kuulanreikää ja ne juuri ja juuri pysyivät pinnalla. Takaa-ajo jatkui aina Palvan salmeen asti. Sieltä Brandt palasi samana yönä Kustavin salmen suulle venäläisten jatkaessa kohti Turkua.
Isoluodon taistelun tappiot olivat siihenastisten meritaistelujen suurimmat. Ruotsalaisia kaatui 4 upseeria ja 3 haavoittui. Alipäällystöstä ja miehistöstä kaatui tai haavoittui 218. Kaksi tykkipurtta menetettiin, toinen upposi ja toinen räjähti.
Venäläisten puolella kaatui Buxhoevdenin mukaan 45 miestä ja haavoittui yksi upseeri ja 68 miestä. Kaksi tykkipurtta upposi. Brandt ilmoitti, että venäläiset menettivät yhdeksän alusta. Näistä viisi upposi Isoluodon salmessa. Brandtin ilmoitus vaikuttaa tutkijoiden mielestä luotettavammalta. Tällä perusteella myös miehistötappiot olivat huomattavasti suuremmat kuin ruotsalaisilla.
Taistelun jälkeisenä päivänä ruotsalaiset nostivat venäläisten uponneen päällikköaluksen (joka oli alkujaan ruotsalaisten tykkipursi). Myöhemmin se liitettiin ruotsalaisten osastoon. Samoin upotetuista aluksista saatiin talteen kaksi 24-naulan ja kymmenen 3-naulan tykkiä. Ne uponneet alukset, joita ei kyetty nostamaan, tuhottiin.
Taistelussa menehtyneitä on haudattuna lähelle paikkaa, jossa ruotsalaisten tykkipursi räjähti.