Eräällä toisella foorumilla heräsi keskustelu metallinpaljastinharrastajista ja muinaismuistolaki asiasta. Onkin erittäin suotavaa että kaikki sivuston jäsenet ja muutkin vierailijat käyvät lukemassa keskusteluntyngän jotta riittävä painoarvo muinaismuistojen kunnioittamiseen ja museovirastoa kohtaan tulee selväksi. Toivon asiallista keskustelua jatkettavan tämän otsikon alle aarremaanalla.com sivustolla.
Ja tässä linkki keskusteluun:
http://majatalo.org/phpBB2/viewtopic.ph ... f058414e9a
Erittäin Tärkeää tietoa muinaismuistolakia koskien!
Erittäin Tärkeää tietoa muinaismuistolakia koskien!
C. Scope Newforce R1, Garrett Ace 250
Olipas siellä noussut jo tulinen keskustelu aiheesta arkeologit vastaan metallinetsijät! No, graduvaiheen opiskelijat ovat missä tahansa aineessa aina kovin ehdottomia ja tiukkoja aiheensa peruspykälistä. Se vaihe opiskeluissa vaan vaatii suhtautumaan juttuihin tuolla tavalla. Perustukset pitää olla hyvät ja hallussa, jne..
Vaan olihan arvon opiskelija-arkeologilla pointtinsa. Muinaismuistojen tunnistaminen voi olla maallikolle tai jopa arkeologillekin todella vaikeaa - varsinkin jos niiden päälle on ajan saatossa kertynyt tasainen kerros pintamaata. Kalmiston tai muun kätkön löytö lapiolla, kivien siirtely jne. saattaa aiheuttaa arkeologisessa mielessä mittaamatonta tuhoa löydökselle, ja mistä sen voi tietää, milloin hieman siirtämäsi kivi muuttuu tavallisesta murikasta muinaismuiston osaksi?
Mutta mielestäni graduaan hiova arkeologi unohti erään seikan - ja tämä ehkä vaivaa kaikkia arkeologeja: he tavoittelevat ihanteellista löytyä, joka olisi säilynyt koskemattomana kunnes itse pääsevät sutinsa kanssa paikan päälle! Harvoinpa arkeologeille tarjoutuu tilaisuus päästä tutkimaan löydöstä, joka ei olisi jotenkin muinaismuistolle sopimattomalla tavalla kaivettu esiin. Useinhan löydökset havaitaan esim. rakennustöiden yhteydessä maata kaivinkoneella kaivettaessa, tai peltoa kynnettäessä. Siinä on isot voimat työssään, ja aikataulut, joiden puitteissa arkeologien täytyy antaa joku pikainen, pintapuolinen arvio löydöksen merkittävyydestä. Tämähän tietenkin kismittää arkeologeja - ja varmaan myös se, ettei arkeologialle juurikaan heru määrärahoja sitä mukaa miten nopeasti Suomessa rakennetaan umpeen vanhoja kulttuurimaisemia.
Mielestäni arkeologien pitäisi siis nähdä metallinetsijät vähän kuin vainukoirina, jotka innokkaasti nuuskuttavat ympäriinsä maastossa vielä kun siellä voi mennä, ja pientä nirhaisua vastaan tuottavat heille uusia, lupaavia tutkimuskohteita. Eihän ne kohteet maasta itsestään esiin nouse kuitenkaan! Metallinetsijän lapio voi siis olla kaikkein hellävaraisin instrumentti arkeologian ammattilaisten välineiden jälkeen, ja siksi arkeologien olisikin suotavaa keskittyä jakamaan tietoutta metallinetsijöille muinaismuistojen tunnistamiseksi ja oikeiden menettelytapojen löytämiseksi, eikä suinkaan yrittää kieltää heitä kaivamasta maata vedoten löydöksen täydelliseen koskemattomuuteen.
Täydellisen koskematonta löydöstä tuskin arkeologi pääsee ihastelemaan muuten kuin aitaamalla maasta alueen sattuman tai tarkan esitutkimuksen opastamana, ja kaivamalla pullasutinsa kanssa itse sen hopea-aarteen esiin. Sillä aikaa arkeologien tulisi antaa metallinetsijöille toimintarauha ja riittävä tietämys tavoista, joilla toimitaan kun löydetään jotain historiallisesti merkittävää.
Vaan olihan arvon opiskelija-arkeologilla pointtinsa. Muinaismuistojen tunnistaminen voi olla maallikolle tai jopa arkeologillekin todella vaikeaa - varsinkin jos niiden päälle on ajan saatossa kertynyt tasainen kerros pintamaata. Kalmiston tai muun kätkön löytö lapiolla, kivien siirtely jne. saattaa aiheuttaa arkeologisessa mielessä mittaamatonta tuhoa löydökselle, ja mistä sen voi tietää, milloin hieman siirtämäsi kivi muuttuu tavallisesta murikasta muinaismuiston osaksi?
Mutta mielestäni graduaan hiova arkeologi unohti erään seikan - ja tämä ehkä vaivaa kaikkia arkeologeja: he tavoittelevat ihanteellista löytyä, joka olisi säilynyt koskemattomana kunnes itse pääsevät sutinsa kanssa paikan päälle! Harvoinpa arkeologeille tarjoutuu tilaisuus päästä tutkimaan löydöstä, joka ei olisi jotenkin muinaismuistolle sopimattomalla tavalla kaivettu esiin. Useinhan löydökset havaitaan esim. rakennustöiden yhteydessä maata kaivinkoneella kaivettaessa, tai peltoa kynnettäessä. Siinä on isot voimat työssään, ja aikataulut, joiden puitteissa arkeologien täytyy antaa joku pikainen, pintapuolinen arvio löydöksen merkittävyydestä. Tämähän tietenkin kismittää arkeologeja - ja varmaan myös se, ettei arkeologialle juurikaan heru määrärahoja sitä mukaa miten nopeasti Suomessa rakennetaan umpeen vanhoja kulttuurimaisemia.
Mielestäni arkeologien pitäisi siis nähdä metallinetsijät vähän kuin vainukoirina, jotka innokkaasti nuuskuttavat ympäriinsä maastossa vielä kun siellä voi mennä, ja pientä nirhaisua vastaan tuottavat heille uusia, lupaavia tutkimuskohteita. Eihän ne kohteet maasta itsestään esiin nouse kuitenkaan! Metallinetsijän lapio voi siis olla kaikkein hellävaraisin instrumentti arkeologian ammattilaisten välineiden jälkeen, ja siksi arkeologien olisikin suotavaa keskittyä jakamaan tietoutta metallinetsijöille muinaismuistojen tunnistamiseksi ja oikeiden menettelytapojen löytämiseksi, eikä suinkaan yrittää kieltää heitä kaivamasta maata vedoten löydöksen täydelliseen koskemattomuuteen.
Täydellisen koskematonta löydöstä tuskin arkeologi pääsee ihastelemaan muuten kuin aitaamalla maasta alueen sattuman tai tarkan esitutkimuksen opastamana, ja kaivamalla pullasutinsa kanssa itse sen hopea-aarteen esiin. Sillä aikaa arkeologien tulisi antaa metallinetsijöille toimintarauha ja riittävä tietämys tavoista, joilla toimitaan kun löydetään jotain historiallisesti merkittävää.
muistan vähän samantyyppisen tapauksen eräällä toisella foorumilla jossa joku arkeologian opiskelija oli kauhuissaan metallinetsinnästä mutta loppujenlopuksi hän muutti mielipidettään siihen että se on ihan hyvä että ihmiset tekevät sen ensimmäisen löydön kunhan eivät pitemmälle mene sorkkimaan, koska muuten ne löydöt olisivat jääneet kokonaan löytämättä ja mädäntyneet sinne maan sisään.
Garrett GTP 1350, GC-1023
Kyllä niiden väärinkäytösten mahdollisuus on Suomessa hyvin pieni. Harrastajatkin tuntuvat olevan enimmäkseen aikusia, ja sen verran historiantietoisia etteivät mene mitään muinaismuistoja tahallaan tuhoamaan.
Jos selvästi vanhempaa tavaraa maasta löytyy, niin uskon että lähes poikkeuksetta siitä kerrotaan eteenpäin oikeille tahoille. Tämä siksikin että Suomessa näin vanhoilla löydöillä ei ole kaupallista arvoa koska antiikkiliikkeet eivät ota tälläistä tavaraa vastaan, vaan pikemminkin ilmoittavat siitä eteenpäin. Myös muita myyntikanavia seuraillaan harrastajien toimesta ja jos siellä joku myisi tälläistä tavaraa niin ihan varmasti joku taho sen huomaisi ja ilmoittaisi eteenpäin. Maastavienti taas menisi jo niin selvästi rikollisen toiminnan puolelle, ja kiinnijäämisen riski on nykyaikana varmastikin siksi suuri, että epäilen että kukaan normaalijärjellä varustettu ihminen siihen ryhtyisi.
Vanhemmat löydöt kannattaa todellakin ilmoittaa museovirastolle varmuuden vuoksi, ja mikäli virasto ei sitä lunasta, tavara on laillisesti löytäjän. Museovirastolta kannattaa myös pyytää jokin dokumentti että tavara on ilmoitettu heille. Tällöin tavaralla on myös kaupallista arvoa ja sitä voi halutessaan pitää esillä vaikka asunnossaan.
Löydöistä ja löytöpaikosta kannattanee myös pitää jotakin lokia, jos myöhemmin ilmenee että esine liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Huonoin mahdollinen tilanne lienee sellainen että tavara kaivetaan maasta, ja sitä pidetään vuosikymmeniä piilossa jossain komeron nurkassa ilmitulon pelossa. Myöhemmin se sitten mahdollisesti katoaa jossain vaiheessa taas uudestaan tai heitetään jopa pois koska sillä ei ole mitään käyttöä ja sen piilotteleminen aiheuttaa vain stressiä.
Vaikka museovirasto lunastaisikin esineen, saisi siitä kuitenkin pienen korvauksen, ja sitä voisi käydä vaikka jossain museossa myöhemmin ihailemassa ja tuntea ylpeyttä että "minä löysin tuon".
Hyvä ja tarpeellinen ketju tämä!
Jos selvästi vanhempaa tavaraa maasta löytyy, niin uskon että lähes poikkeuksetta siitä kerrotaan eteenpäin oikeille tahoille. Tämä siksikin että Suomessa näin vanhoilla löydöillä ei ole kaupallista arvoa koska antiikkiliikkeet eivät ota tälläistä tavaraa vastaan, vaan pikemminkin ilmoittavat siitä eteenpäin. Myös muita myyntikanavia seuraillaan harrastajien toimesta ja jos siellä joku myisi tälläistä tavaraa niin ihan varmasti joku taho sen huomaisi ja ilmoittaisi eteenpäin. Maastavienti taas menisi jo niin selvästi rikollisen toiminnan puolelle, ja kiinnijäämisen riski on nykyaikana varmastikin siksi suuri, että epäilen että kukaan normaalijärjellä varustettu ihminen siihen ryhtyisi.
Vanhemmat löydöt kannattaa todellakin ilmoittaa museovirastolle varmuuden vuoksi, ja mikäli virasto ei sitä lunasta, tavara on laillisesti löytäjän. Museovirastolta kannattaa myös pyytää jokin dokumentti että tavara on ilmoitettu heille. Tällöin tavaralla on myös kaupallista arvoa ja sitä voi halutessaan pitää esillä vaikka asunnossaan.
Löydöistä ja löytöpaikosta kannattanee myös pitää jotakin lokia, jos myöhemmin ilmenee että esine liittyy johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Huonoin mahdollinen tilanne lienee sellainen että tavara kaivetaan maasta, ja sitä pidetään vuosikymmeniä piilossa jossain komeron nurkassa ilmitulon pelossa. Myöhemmin se sitten mahdollisesti katoaa jossain vaiheessa taas uudestaan tai heitetään jopa pois koska sillä ei ole mitään käyttöä ja sen piilotteleminen aiheuttaa vain stressiä.
Vaikka museovirasto lunastaisikin esineen, saisi siitä kuitenkin pienen korvauksen, ja sitä voisi käydä vaikka jossain museossa myöhemmin ihailemassa ja tuntea ylpeyttä että "minä löysin tuon".
Hyvä ja tarpeellinen ketju tämä!
Uskoisin jokaisen harrastelian kunnioittavan "maalaisjärjellä" asioita ihan luontaisesti minkä suuruiseen kaivaukseen oikeasti pienellä lapiolla edes ryhtyy.
Mielestäni "pintalöydöistä" asiassa kyse ja kaivinkoneet saavat olla tallissa
....toistaiseksi.
Kyllä retkeiliäkin voi maan pintakerrosta hieman kaivaa esim. nuotiota varten kunhan maisemoi paikan entiselleen täysin.
Suomessa oikeus kulkea maastossa ja tarkkailla sitä ihan millä tahansa teknisellä laitteellakin, kuten kiikari, taskulamppu, metallinetsin jne.
100 vuotta taitaa olla se raja esineissä tai ainenkin kolikoissa joka toimitetttava museon lähempään tutkintaa. Esineistä ei tietenkään voisi tavis ikää määrittääkkään, mutta se ratkeaakin museon kautta myös, joka itsellekin antoisaa tietoa tietenkin.
Museo lunastaa mahdollisen löydän "oikeaan käypään hintaan" ja kunniaahan ei mitata rahassa...
Mielestäni "pintalöydöistä" asiassa kyse ja kaivinkoneet saavat olla tallissa
....toistaiseksi.Kyllä retkeiliäkin voi maan pintakerrosta hieman kaivaa esim. nuotiota varten kunhan maisemoi paikan entiselleen täysin.
Suomessa oikeus kulkea maastossa ja tarkkailla sitä ihan millä tahansa teknisellä laitteellakin, kuten kiikari, taskulamppu, metallinetsin jne.
100 vuotta taitaa olla se raja esineissä tai ainenkin kolikoissa joka toimitetttava museon lähempään tutkintaa. Esineistä ei tietenkään voisi tavis ikää määrittääkkään, mutta se ratkeaakin museon kautta myös, joka itsellekin antoisaa tietoa tietenkin.
Museo lunastaa mahdollisen löydän "oikeaan käypään hintaan" ja kunniaahan ei mitata rahassa...
ohjeistusta
Otin noin viikko sitten yhteytta museovirastoon www.aarremaanalla.com sivuistosta, ja sen yli-intendentin pitaisi vastata, luvattiiin sieltapain. Toivoin etta jos saisin jonkun tarkan tiedotteen tms. jossa tulisi yksityiskohtaiset ohjeet liittyen vanhoihin esineisiin ja muinaismuistolakiin.
C. Scope Newforce R1, Garrett Ace 250
museovirasto asiaa
Museoviraston intendentti vastasi ystavallisesti sahkopostiini. Museoviraston sivuille on tulevaisuudessa tulossa ilmeisesti osio metallinpaljastinharrastajille jossa kasitellaan muinaismuistoihin liittyvia asioita.
Postissa han ilmaisi myos olevansa pahoillaan harrastajista jotka ovat torkeasti menneet muinaismuistoalueille kaivelemaan esineiden toivossa.
Alkaa siis hyvat harrastajat menko pilaamaan historiallisesti arvokkaita kohteita.
Postissa han ilmaisi myos olevansa pahoillaan harrastajista jotka ovat torkeasti menneet muinaismuistoalueille kaivelemaan esineiden toivossa.
Alkaa siis hyvat harrastajat menko pilaamaan historiallisesti arvokkaita kohteita.
C. Scope Newforce R1, Garrett Ace 250
Kyllapa siella sanansailaa heilutettiin.
Hannun pointti ja jonkun muunkin esille tuoma asia siita etta loydot tai aarteet tosiaan tuskin kavelevat musevirastoon ilmoittautumaan, etta taalla olisin. Ja vaikka meita metallinetsijia olisi 10x maara nykyiseen nahden taalla Suomen niemella niin vaikea mun on uskoa etta me oikeisiin aarteisiin tormataa, valitettavasti.
Kylla ne meidan loydot on tosiaan lahinna pelto, metsa ja pihapiiri kamaa eli alueilta missa on moyritty jo muutenkin satoja vuosia ennen meidan piippailuja.
Ja lisaksi tuo 100v raja on kylla mielestani laissa itsessaaan muinaismuisto.
Esim. Eraassa tosi tapauksessa metallinetsija loysi kaksi plootua pihapiirista(siis tassa heti joudun osittain vetamana takaisin aikaisempia sanomisiani loytojen laadusta) . Ilmoitti asiasta musevirastoon ja vastaus oli suurinpiirtein etta pida vaan meilla naita piisaa . Siis totuushan on etta museovirastolla ei ole rahaa, aikaa jne. kayda lapi kaikkia paikkoja missa jotain on loydetty. He keskittyvat kohteisiin missa pitaa kiireisesti tehda tutkimuksia ja paikkoihin missa joku tie meinaa tulla paalle vanhan kivikautisen asuinalueen tai alueisiin milla on oikeasti kulttuurihistoriallista merkitysta.
Toki olen sita mielta etta olisi edesvastuutonta menna etsimaan alueelle mika on selvasti muinasimuistolain mukaan rauhoitettu.
Mutta uskon etta esim. Englannissa lainsaataja on juuri palkitsemisella saanut aikaiseksi ilmapiirin jossa suurin osa loydoista tulee ihmisten ilmoille eika joudu yksityisten ihmisten vinttikammareihin. Tosin varmasti poikkeuksia aina loytyy.
Ja taas Ruotsissa on menty ihan metsaan kun etsiminen on kielletty.
t.pekka
Hannun pointti ja jonkun muunkin esille tuoma asia siita etta loydot tai aarteet tosiaan tuskin kavelevat musevirastoon ilmoittautumaan, etta taalla olisin. Ja vaikka meita metallinetsijia olisi 10x maara nykyiseen nahden taalla Suomen niemella niin vaikea mun on uskoa etta me oikeisiin aarteisiin tormataa, valitettavasti.
Kylla ne meidan loydot on tosiaan lahinna pelto, metsa ja pihapiiri kamaa eli alueilta missa on moyritty jo muutenkin satoja vuosia ennen meidan piippailuja.
Ja lisaksi tuo 100v raja on kylla mielestani laissa itsessaaan muinaismuisto.
Esim. Eraassa tosi tapauksessa metallinetsija loysi kaksi plootua pihapiirista(siis tassa heti joudun osittain vetamana takaisin aikaisempia sanomisiani loytojen laadusta) . Ilmoitti asiasta musevirastoon ja vastaus oli suurinpiirtein etta pida vaan meilla naita piisaa . Siis totuushan on etta museovirastolla ei ole rahaa, aikaa jne. kayda lapi kaikkia paikkoja missa jotain on loydetty. He keskittyvat kohteisiin missa pitaa kiireisesti tehda tutkimuksia ja paikkoihin missa joku tie meinaa tulla paalle vanhan kivikautisen asuinalueen tai alueisiin milla on oikeasti kulttuurihistoriallista merkitysta.
Toki olen sita mielta etta olisi edesvastuutonta menna etsimaan alueelle mika on selvasti muinasimuistolain mukaan rauhoitettu.
Mutta uskon etta esim. Englannissa lainsaataja on juuri palkitsemisella saanut aikaiseksi ilmapiirin jossa suurin osa loydoista tulee ihmisten ilmoille eika joudu yksityisten ihmisten vinttikammareihin. Tosin varmasti poikkeuksia aina loytyy.
Ja taas Ruotsissa on menty ihan metsaan kun etsiminen on kielletty.
t.pekka
olen itsekin kuullut muutamia kertoja ettei ole museovirastolle yli 100v vanhat esineet kelvanneetkaan kun on kyseisiä esineitä ollut jo museot täynnä. ja mietityttää että jos löydän kolikon vuodelta 1906 niin kannattaako sitä ylipäätään ilmoittaa (no laki tietenkin sanoo että pitäisi) mutta olen kuitenkin aika varma ettei se virastoa kiinnosta
väärinkäytöksistä tuli mieleen että tein itse tuossa keravan arkeologisista löydöistä ja kiinteistä muinaismuistoista kartan, ajattelin ensin julkaista sen jossain että etsijät näkisivät mistä ei saisi etsiä, mutta sitten tuli mieleen että joku voi käyttää sitä juuri päinvastoin, eli missä ne alueet ovat mistä on jotain löydetty ja käydä nighthawkkaamassa sieltä aarteet pois, en nyt tiedä kumpi on parempi niin jätin kartan kovalevylleni makaamaan.
väärinkäytöksistä tuli mieleen että tein itse tuossa keravan arkeologisista löydöistä ja kiinteistä muinaismuistoista kartan, ajattelin ensin julkaista sen jossain että etsijät näkisivät mistä ei saisi etsiä, mutta sitten tuli mieleen että joku voi käyttää sitä juuri päinvastoin, eli missä ne alueet ovat mistä on jotain löydetty ja käydä nighthawkkaamassa sieltä aarteet pois, en nyt tiedä kumpi on parempi niin jätin kartan kovalevylleni makaamaan.
Garrett GTP 1350, GC-1023
Museon ja museoviraston kiinnostus kansalaisten ilmoittamia löytöjä kohtaan on aika valikoivaa. Esimerkiksi täällä eräässä lammen pohjassa aivan rannan tuntumassa makaa yksipuinen ruuhi, josta olen minäkin kertonut museon arkeologille. Arkeologi vastasi suunnilleen tyyliin "niitähän on vielä käytetty jopa tämän vuosisadan puolella, joten ei se kiinnosta...". Minun mielestäni aika käsittämätöntä. Eipä sitä ruuhta voi nostaa turvaan itsekään, koska se pitäisi pystyä tuomaan siihen lammen veteen upotettuna, jotta se säilyisi. Kuiville nostaminen tuhoaisi sen varsin pian.
Toisaalta, arkeologi kiinnostui erään saaren ja mantereen välissä olevasta "pohjapadosta" tai kalapadoksi se kai luokitellaan. Mökkimme oli siinä mantereen puolella ja lapsena usein ihmettelin, että miksi siinä keskellä salmea on semmoinen "aita". Reilu vuosi sitten kävin museossa kertomassa siitä arkeologille ja osoittamassa tarkan paikan kartalta. Sanoi käyvänsä katsomassa keväällä, mutta en ole kysellyt jälkeenpäin, että kävikö katsomassa. Pitänee ottaa yhteyttä uudelleen, koska kuitenkin kiinnostaisi itseäni tietää, että mikä se pato on ja mahdollisesti sen ikä. Kiinnostavaksi sen padon tekee sekin, että siinä viereisessä saaressa on ollut jo kivikaudella asutusta ja kautta aikain sen jälkeen.
Toisaalta, arkeologi kiinnostui erään saaren ja mantereen välissä olevasta "pohjapadosta" tai kalapadoksi se kai luokitellaan. Mökkimme oli siinä mantereen puolella ja lapsena usein ihmettelin, että miksi siinä keskellä salmea on semmoinen "aita". Reilu vuosi sitten kävin museossa kertomassa siitä arkeologille ja osoittamassa tarkan paikan kartalta. Sanoi käyvänsä katsomassa keväällä, mutta en ole kysellyt jälkeenpäin, että kävikö katsomassa. Pitänee ottaa yhteyttä uudelleen, koska kuitenkin kiinnostaisi itseäni tietää, että mikä se pato on ja mahdollisesti sen ikä. Kiinnostavaksi sen padon tekee sekin, että siinä viereisessä saaressa on ollut jo kivikaudella asutusta ja kautta aikain sen jälkeen.
||--=[]~~~~~(0)
"The most important is not to find but to search..."
Minelab X-Terra 50
White's Eagle Spectrum
"The most important is not to find but to search..."
Minelab X-Terra 50
White's Eagle Spectrum
Spekulointia: ehkä kiinteä muinaismuisto, joka voi olla rakennustavaltaan jotenkin erikoinen tai liittyä muuten alueen historiaan, on arkeologille mielenkiintoisempi kuin käyttöesine tai yksittäinen rahalöytö, joista on kirjattuja esimerkkejä jo entuudestaan, ja joihin ei välttämättä liity sen kummoisempaa tarinaa.minelabxterra kirjoitti:Toisaalta, arkeologi kiinnostui erään saaren ja mantereen välissä olevasta "pohjapadosta" tai kalapadoksi se kai luokitellaan.
Niin, miksi kaiken kivan pitäisi olla kiellettyä? Huolestunut ajatus: ollaanko tulevaisuudessa metallinpaljastin-harrastusta kieltämässä ruotsin tavoin myös Suomessa? Olen ehtinyt siis jo tilaamaan ACE 250-laitteen ja huolestuneena luen tälläisiä harrastusta vastaan tarkoitettuja kommentteja, vaikka vain yhden ihmisen taholta, mutta silti..huolestuttavaa. Mielstäni kyseinen "arkeologian opiskelija?" on huolissaan että ilman kalliita opintojakin voisi nauttia historiasta suomessa.. 
Kolme hurraa huutoa Aarremaa.com:lle. Harrastus on nyt päivänvalossa, ja vain tulevaisuus näyttää hautautuuko harrastus 10 metriä maan alle lokaan, vai kehkeytyykö siitä todellinen apu Suomen historian kartoittamiseen ja tutkimiseen..
Edittiä:
-----------------
Olisiko ehkä Linus Torvardsilla pitänyt olla tohtorin tutkinto suoritettuna tietotekniikasta ennen kuin alkoi kehittelemään Linux-käyttöjärjestelmää muiden kavereiden kanssa. Hänhän mm. sotki hieman ylikaupallisen Microsoftin rattaita ja näin ollen jätkytti maailman kauppaa ja pörssiä?
ps. Ja älkää nyt ihniset suuttuko jos olette erimieltä, tää on vaa tällänen mun mieleipide asioihin ja tietenkin sellaisenaan ihan typerä ja vähä-arvoinen.
Kolme hurraa huutoa Aarremaa.com:lle. Harrastus on nyt päivänvalossa, ja vain tulevaisuus näyttää hautautuuko harrastus 10 metriä maan alle lokaan, vai kehkeytyykö siitä todellinen apu Suomen historian kartoittamiseen ja tutkimiseen..
Edittiä:
-----------------
Olisiko ehkä Linus Torvardsilla pitänyt olla tohtorin tutkinto suoritettuna tietotekniikasta ennen kuin alkoi kehittelemään Linux-käyttöjärjestelmää muiden kavereiden kanssa. Hänhän mm. sotki hieman ylikaupallisen Microsoftin rattaita ja näin ollen jätkytti maailman kauppaa ja pörssiä?
ps. Ja älkää nyt ihniset suuttuko jos olette erimieltä, tää on vaa tällänen mun mieleipide asioihin ja tietenkin sellaisenaan ihan typerä ja vähä-arvoinen.
- Garrett Ace 250 -
Joo...kävinpä tuossa päivällä linnoituksessa tarkastamassa oisko lisää lattiaa avattuna. Eipä juuri ollut mutta paikalla oli kaksi arkeologian opiskelijaa tekemässä mittauksia. Eivätkä edes kaivaneet soihtuja ja heinähankoja esiin kun kerroin käyneeni tutkimassa alueen metallinilmaisimella. 
Joskin mainitsin touhunneeni ihan luvan kanssa. Naureskelivatkin että nyt selvisi miksei heidän koekaivauksistaan ollut mitään löytynyt. Jonkin verran harmittelivat etten ollut merkinnyt löytöpaikkoja, mutta eipä museon väki moista maininneet eikä kyllä mitään kunnon pohjapiirustustakaan olisi ollut.
Hassua sinänsä että tämä kaksikko oli työskennelly tuolla jo jonkin aikaa, heidän tekemässään kartassa oli merkitty ja mitattu kaikki kivet ja muurinpätkät yms mutta heille ei oltu kerrottu mitään paikalta jo tehdyistä löydöistä. Ilmeisesti vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.
Yki
Joskin mainitsin touhunneeni ihan luvan kanssa. Naureskelivatkin että nyt selvisi miksei heidän koekaivauksistaan ollut mitään löytynyt. Jonkin verran harmittelivat etten ollut merkinnyt löytöpaikkoja, mutta eipä museon väki moista maininneet eikä kyllä mitään kunnon pohjapiirustustakaan olisi ollut.Hassua sinänsä että tämä kaksikko oli työskennelly tuolla jo jonkin aikaa, heidän tekemässään kartassa oli merkitty ja mitattu kaikki kivet ja muurinpätkät yms mutta heille ei oltu kerrottu mitään paikalta jo tehdyistä löydöistä. Ilmeisesti vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.
Yki
White's MXT + 950 kela + Super 12 + 10x12 SEF + Vibraprobe 560
Nautilus DMC-2Ba + 6/10/15" kelat
Nautilus DMC-2Ba + 6/10/15" kelat
http://www.paijat-hame.fi/easydata/cust ... aisj_1.pdf
Laittoi mietityttämään, millaiset etäisyydet täytyy pitää piippaillessa näihin tunnetuihin jäännöksiin?
Ja tuo on vähän vajaa pdf tietojen puolesta.
Laittoi mietityttämään, millaiset etäisyydet täytyy pitää piippaillessa näihin tunnetuihin jäännöksiin?
Ja tuo on vähän vajaa pdf tietojen puolesta.
Blackbull gc-1023
Ace 250
Fiskarsin istutus lapio
Vanhin kolikko 1817
Ace 250
Fiskarsin istutus lapio
Vanhin kolikko 1817
Vaikka nyt tälläisen ikiwanhan ketjun kaivoit esiin niin vastataan nyt kuitenkin
Suojaetäisyys näkyvään muinaisjäännöksen osaan on pykälien mukaan 2 metriä.
Taas jos karttaan on merkitty vaikka 'rautakautinen asuinpaikka' ilman mitään maanpäällisiä näkyviä osia niin tällaisen suoja-alueesta ei sitten oikein kukaan osaa sanoa mitään. Eri museoihmisten tahoilta on kuullut kaikenlaista aarista sataan metsiin. Ehkä tähänkin asiaan voisi yhdistyksen kautta lähteä hankkimaan kannanottoa.
Joillekin paikoille on määrätty kyllä erillinen suoja-alue vaan näitä on vähän. Niin ja kaavoitetulla alueella näkee tietty kaavasta missä on muinaismuistoaluetta, niille tonteille ei ole hyvä mennä kaivelemaan.
Yki
Suojaetäisyys näkyvään muinaisjäännöksen osaan on pykälien mukaan 2 metriä.
Taas jos karttaan on merkitty vaikka 'rautakautinen asuinpaikka' ilman mitään maanpäällisiä näkyviä osia niin tällaisen suoja-alueesta ei sitten oikein kukaan osaa sanoa mitään. Eri museoihmisten tahoilta on kuullut kaikenlaista aarista sataan metsiin. Ehkä tähänkin asiaan voisi yhdistyksen kautta lähteä hankkimaan kannanottoa.
Joillekin paikoille on määrätty kyllä erillinen suoja-alue vaan näitä on vähän. Niin ja kaavoitetulla alueella näkee tietty kaavasta missä on muinaismuistoaluetta, niille tonteille ei ole hyvä mennä kaivelemaan.
Yki
White's MXT + 950 kela + Super 12 + 10x12 SEF + Vibraprobe 560
Nautilus DMC-2Ba + 6/10/15" kelat
Nautilus DMC-2Ba + 6/10/15" kelat