jokamiehenoikeus ja maaston kaivaminen

[P.Aholainen]

Avataan tälläinen keskustelu kun tuonne toisiin viestiketjuihin asiasta tullut kommentteja.

[Sig]

Alla ympäristö sivujen linkistä poimittua

http://www.ym.fi/download/noname/%7B1A3 ... 6.../57648

Toisen maalle ei saa rakentaa eikä sitä saa kaivaa niin että
jää pysyviä jälkiä.

Hallinnan loukkaus
Rikoslaki 28 Luku 11 §
Joka luvattomasti
1. ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa
olevaa irtainta omaisuutta,
2. käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen
hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai
muulla sen kaltaisella tavalla tai
3. ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka
rakennuksen tai sen osan, on tuomittava, jollei
teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta,
hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen
enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on
aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

Maa-ainekset kuten sora ja kivet kuuluvat maanomistajalle
ja niiden ottamiseen tarvitaan maanomistajan suostumus.
Kiviä voi ottaa vähäisessä määrin kaivosmineraalien
löytämiseksi.

Jokamiehen oikeuksista
Laki rikoslain muuttamisesta 28 luku 14 §
Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien
risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden
taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien
tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten
luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.

Roskaamiskielto
Jätelaki 8 luku 72 §
Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta,
ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta
siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman
rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai
eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa
vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).
Roskaajan siivoamisvelvollisuus

Jätelaki 8 luku 73 §
Roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä
ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.

Järjestetty toiminta
Luonteeltaan yksityistä toimintaa ja tapahtumia voidaan
järjestää jokamiehenoikeudella, jos toiminnasta ei aiheudu
vähäistä suurempaa haittaa. Yleisötilaisuuden järjestämiseen
on hankittava järjestämispaikan omistajan tai haltijan
suostumus sekä tehtävä ilmoitus poliisille.

Jokamies ja maanomistaja
Jokamiehenoikeuksia käytetään toisen maalla ja vesillä.
Jokamiehenoikeuden käyttäjä vastaa itse siitä, ettei toiminnallaan
vahingoita toisen omaisuutta tai haittaa maanomistajan
maankäyttöä. Maanomistaja ei saa estää jokamiehenoikeuden
käyttämistä ilman laillista perustetta.

Jokamiehenoikeuksien käyttäjien ja maanomistajien välillä
voi olla näkemyseroja toiminnan haitattomuudesta ja sallittavuudesta.
Toisen ihmisen huomioiminen on paikallaan ja
asiat selviävät yleensä normaalilla keskustelulla. Syvempien
ristiriitojen selvittäminen kuuluu poliisille, joka muutoinkin
valvoo lakien noudattamista.

Yksityisen ihmisen mahdollisuudet puuttua asioihin voimallisesti
ovat hyvin rajoitetut. Laillisesta itseavusta (esimerkiksi
varastetun tavaran hankkimisesta takaisin), yleisestä
kiinniotto-oikeudesta (rikoksen tekijän kiinniottamisesta) ja
voimakeinojen käytöstä on säädetty pakkokeinolaissa.

Riitatilanteissa toisten pakottaminen, laiton uhkaaminen ja
omankäden oikeuden käyttäminen ovat lailla kiellettyjä ja
niistä voidaan rangaista.

Jokamiehenoikeudet
lyhyesti
Saat
• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla
ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi
viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
• oleskella tilapäisesti siellä missä liikkuminenkin
on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä
asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä
Et saa
• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman
maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

[lapland relics man]

Itellä tullee piippailtua nuissa sakujen leiri/harjoitus alueilla ja aika paljon ja yleensä ovat asutuksien lähellä. Olen vain rohkeasti ja asiallisesti mennyt kysymään luvan alueelle ja jos ei ole kenenkään alueella asuvan maita niin yleensä joku asukas tietää omistajan. Sitten vain soittanut ja kysynyt luvat, monta uutta paikkaa on selvinnyt kun on jutustellut maanomistajien kanssa. Yleensä kerron mitä etsin ja kun kysymys on sotatoimi alueesta niin kertonut että saattaa löytyä räjähteitä jotka on ilnoitettava eteenpäin, ja peitän kaivuu jäljet. Lähtiessä olen yleensä antanut jonkun löydön vielä omistajalle. Ainakin täällä lapissa nuita lupia saa ja on sanottu että senkun vain etsit menemään, ja se on paaaljon mukavampi etsiskellä kun ei tarvi piiloilla ketään Valitettavasti täälläkin käy nuita muita harrastajia jotka eivät peittele jälkiä. Ei tietenkään kaikki mutta osa on melko hälläväliä tyylillä. Peltoluvat samalla menetelmällä ja yleensä lupa heltiää.

[Jasser]

Itellä tullee piippailtua nuissa sakujen leiri/harjoitus alueilla ja aika paljon ja yleensä ovat asutuksien lähellä. Olen vain rohkeasti ja asiallisesti mennyt kysymään luvan alueelle ja jos ei ole kenenkään alueella asuvan maita niin yleensä joku asukas tietää omistajan. Sitten vain soittanut ja kysynyt luvat, monta uutta paikkaa on selvinnyt kun on jutustellut maanomistajien kanssa. Yleensä kerron mitä etsin ja kun kysymys on sotatoimi alueesta niin kertonut että saattaa löytyä räjähteitä jotka on ilnoitettava eteenpäin, ja peitän kaivuu jäljet. Lähtiessä olen yleensä antanut jonkun löydön vielä omistajalle. Ainakin täällä lapissa nuita lupia saa ja on sanottu että senkun vain etsit menemään, ja se on paaaljon mukavampi etsiskellä kun ei tarvi piiloilla ketään Valitettavasti täälläkin käy nuita muita harrastajia jotka eivät peittele jälkiä. Ei tietenkään kaikki mutta osa on melko hälläväliä tyylillä. Peltoluvat samalla menetelmällä ja yleensä lupa heltiää.

+1

[Jasser]

"Laki ei ole niin kuin se kirjoitetaan vaan niin kuin se oikeudessa tulkitaan". Meitä tulkitsijoita on moneksi ja yleensä"rosvo"pääsee pälkähästä lievimmällä rangaistuksella. Tuntuu siltä että kansalaiset nykyään tietävät hyvin kaikki oikeutensa mutta omat velvollisuudet pakkaavat yleensä unohtumaan.
Jokamiehen oikeudessa puhutaan kivistä,marjoista ym. mutta siinä ei juurikaan puhuta "arvotavarasta" ja tuskin siellä pelloilla sekä metsissä ollaan naulanpätkien ja korkkien perässä.. Rohkeasti vaan kysymään lupia ja sopimaan pelisäännöistä niin jokamiehen oikeudet voi unohtaa eikä ole epäselvyyksiä miten saa toimia omistajan mailla..

[Serafiina]

Useinhan sitä lakia halutaan tulkita omaksi hyödyksi. Menee vähän OT mutta omassa metsässä kävellessä erään kesämökin tantta syöksyi pihaltaan vaahtomaan että tullaan näköetäisyyden päähän heidän pihapiiristään. No joo, just taisi tönö näkyä. Itse olivat tontin toisella puolella levittäytyneet reilusti omalta maaltaan metsään ja levittäneet kamojaan sinne. Malka toisen silmässä ja orsi omassa. Voisin tietysti mennä kaivamaan ylös koko metsän heidän ympäriltään ja kukaan ei velvoittaisi edes täyttämään monttuja. Taisi nainen pelätä "omien" sieniapajiensa puolesta kun laukkoi vasu kädessä meidän edelle Ja sukulaisilla on niin härskejä naapureita että tulevat poimimaan aivan pihan rajalta aina kanttarellit vaikka on pyydetty että jättäisivät ne ysikymppisen mummoni poimittavaksi kun tämä ei enää jaksa metsään lähteä. Että kyllä ne tunteet kuumenevät välillä muustakin kuin piippailusta.

[ärkoo]

Tuttua asiaa mitä Serafiina kertoo, valitettavasti aika yleistä nykyään.

[Dyykkari]

Jokamiehen oikeudessa puhutaan kivistä,marjoista ym. mutta siinä ei juurikaan puhuta "arvotavarasta" ja tuskin siellä pelloilla sekä metsissä ollaan naulanpätkien ja korkkien perässä.. Rohkeasti vaan kysymään lupia ja sopimaan pelisäännöistä niin jokamiehen oikeudet voi unohtaa eikä ole epäselvyyksiä miten saa toimia omistajan mailla..

Niin, kukas nuo löydöt loppujen lopuksi omistaa? sanotaan vaikkapa 1950-luvun sormus esimerkkinä, jos omistaja ei ole tiedossa onko maanomistajalla lupa pitää se vai pitääkö kiikuttaa löytötavaraan?

[Sig]

Niin, kukas nuo löydöt loppujen lopuksi omistaa? sanotaan vaikkapa 1950-luvun sormus esimerkkinä, jos omistaja ei ole tiedossa onko maanomistajalla lupa pitää se vai pitääkö kiikuttaa löytötavaraan?

Löytötavaralaki:

1 §
Yleissäännös

Tämä laki koskee löytötavaran talteen ottamista ja käsittelyä.

Laki ei koske:

1) esinettä, jonka omistaja on ilmeisesti hylännyt;

2) eläimiä;

3) ajoneuvoasetuksessa (233/82) määriteltyjä, rekisteröitäviä ajoneuvoja ja laitteita; eikä

4) ilmailulain (595/64) mukaan rekisteröitäviä ilma-aluksia.

AjoneuvoA 233/1982 on kumottu A:lla ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 1256/1992, ks. AjoneuvoL 1090/2002 3 §. IlmailuL 595/1964 on kumottu L:lla 281/1995, ks. IlmailuL 1194/2009 2 §.
2 §
Tavarat, joiden löydöistä on säädetty erikseen

Seuraavien tavaroiden löydöistä on säädetty erikseen:

1) muinaismuistolaissa (295/63) tarkoitetut muinaismuistoesineet ja muut tavarat;

2) uitosta vesistöön jäänyt puutavara, josta on säädetty vesilaissa (264/61);

3) merilaissa (167/39) tarkoitetut, haaksirikkoutuneet tai vaarassa olevat alukset tai aluksessa olevat tavarat, joiden pelastamisesta suoritetaan pelastuspalkkiota; ja

4) avaruusesineet, joista on säädetty avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta annetussa laissa (616/70).

VesiL 264/61 on kumottu VesiL:lla 587/2011. MeriL 167/39 on kumottu MeriL:lla 674/1994.
3 § (9.11.2001/966)

Vähäarvoinen löytötavara

Vähäarvoisena pidetään löytötavaraa, jonka raha-arvo on enintään 20 euroa ja jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa. Vähäarvoiseen löytötavaraan sovelletaan 5, 6 ja 26 §:n säännöksiä.

Edellä 1 momentissa säädettyä rahamäärää voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti.
2 LUKU
Löytötavaran talteen ottaminen
4 §
Ilmoittamis- ja toimittamisvelvollisuus

Sen, joka ottaa löytötavaran talteen (löytäjä), on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava löydöstä omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on välittömästi toimitettava poliisille.

Jos löytötavaraa ei voida vaaratta tai hankaluudetta kuljettaa, sitä ei tarvitse toimittaa poliisille. Tällaisen löytötavaran talteen ottamisesta on ilmoitettava poliisille.

Jos löytötavaran kuljettaminen muualla säilytettäväksi ei ole tarkoituksenmukaista, poliisi voi oikeuttaa löytäjän säilyttämään löytötavaraa.
5 §
Laitoslöydön luovuttaminen

Löytötavara, joka otetaan talteen julkisen liikenteen kulkuneuvossa tai rautatie- tai linja-autoasemalla taikka muulla vastaavalla liikennepaikalla taikka liikehuoneistossa, virastossa, toimistossa, työpaikalla, oppilaitoksessa, sairaalassa, teatterissa, urheiluhallissa tai vastaavassa huoneistossa, on luovutettava asianomaisen laitoksen henkilökunnalle tai sen löytötavaratoimistolle (laitoslöytö).

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös ulkona tietyssä paikassa järjestettävässä ilmoituksen- tai luvanvaraisessa yleisötilaisuudessa tehtyä löytöä.
6 §
Vähäarvoisesta löytötavarasta ilmoittaminen

Vähäarvoisen löytötavaran talteen ottamisesta, joka on tapahtunut muualla kuin 5 §:ssä tarkoitetussa laitoksessa, on löytäjän ilmoitettava omistajalle, jos tämä on tiedossa. Vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä, saa löytäjä pitää.

3 LUKU
Löytötavaran säilyttäminen
7 §
Löytötavaran hoitaminen

Löytötavaraa on säilytettävä ja hoidettava hyvin.
8 §
Laitoslöydön säilyttäminen

Jos omistaja ei nouda löytötavaraa 5 §:ssä tarkoitetusta laitoksesta eikä laitoksella ole löytötavaratoimistoa, laitoksen on viimeistään kahden viikon kuluttua talteen ottamisesta toimitettava muu kuin vähäarvoinen löytötavara poliisille. Omaisuus, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä tai vaatii viranomaisen luvan, on toimitettava välittömästi poliisille.

Kouluista ja muista oppilaitoksista sekä urheiluhalleista löydettyjä esineitä, jotka ilmeisesti kuuluvat näissä laitoksissa säännöllisesti käyville henkilöille, voidaan säilyttää asianomaisissa laitoksissa 1 momentissa säädettyä aikaa kauemmin, kuitenkin enintään kuusi kuukautta niiden talteenotosta.

Jos löytötavara on ilmeisen arvokas tai omistajalleen muutoin erityisen tärkeä, laitoksen on viipymättä ilmoitettava löydöstä omistajalle, mikäli tämä on tiedossa, ja muussa tapauksessa poliisille.
9 §
Löytötavaran myyminen

Poliisi ja löytötavaratoimisto sekä poliisin luvalla myös 5 §:ssä tarkoitettu laitos ja löytäjä saavat säilytysaikana myydä löytötavaran, jos tavara saattaa helposti pilaantua tai arvoltaan alentua taikka jos tavaran hoito on kallista tavaran arvoon verrattuna.

Myynnin suorittaja saa vähentää myynnistä aiheutuneet kustannukset saadusta kauppahinnasta. Myynnistä saatuihin varoihin sovelletaan muutoin vastaavasti, mitä löytötavarasta on säädetty.

4 LUKU
Löytöpalkkio ja kustannusten korvaus
10 §
Löytäjän oikeus löytöpalkkioon ja kustannusten korvaukseen

Omistajalla on oikeus saada löytötavara takaisin, jos hän maksaa löytäjälle löytöpalkkion ja korvaa löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Löytöpalkkion määrästä säädetään asetuksella.

Löytöpalkkiota ei suoriteta 5 §:ssä tarkoitetusta laitoslöydöstä.

Poliisi-, tulli- ja muun viranomaisen valvonta- tai tarkastustoiminnassa tehdystä löydöstä ei suoriteta löytöpalkkiota.
11 §
Säilytyskustannukset

Omistaja on velvollinen suorittamaan poliisille ja löytötavaratoimistolle korvauksen löytötavaran säilyttämisestä aiheutuneista hallinto- ja muista yleisistä kustannuksista sen mukaan kuin asetuksella säädetään sekä korvaamaan löytötavaran erityisestä kuljetuksesta, arvioinnista, hoidosta ja säilytyksestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Korvauksen määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
12 §
Maksamismenettely

Poliisin on löytäjän niin halutessa toimitettava löytäjälle tämän ilmoittamalla maksuosoitteella omistajan suorittama löytöpalkkio ja kustannusten korvaus sekä 17 §:ssä mainittu myyntihinnan osa.
13 §
Löytöpalkkion ja korvauksen siirtyminen valtiolle

Mikäli löytäjälle tulevaa palkkiota ja korvausta ei ole löytäjästä riippuvasta syystä saatu toimitetuksi löytäjälle eikä löytäjä ole itsekään huolehtinut niiden noutamisesta kuuden kuukauden kuluessa löytötavaran toimittamisesta poliisille, palkkio ja korvaus siirtyvät valtiolle.

Edellä 1 momentissa säädetty määräaika alkaa 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siitä, kun poliisi on ilmoittanut löytäjälle löytötavaran hävittämisestä tai valtiolle menetetyksi julistamisesta.

5 LUKU
Löytötavaran omistusoikeuden siirtyminen
14 §
Omistusoikeuden siirtyminen löytäjälle

Jos omistaja ei nouda löytötavaraa kolmen kuukauden kuluessa sen toimittamisesta poliisille taikka siitä kun löytäjä on saanut luvan säilyttää löytötavaraa tai on ilmoittanut löydöstä omistajalle, löytötavaran omistusoikeus siirtyy löytäjälle, jollei jäljempänä toisin säädetä.

15 §
Laitoslöytö ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu löytö

Jos omistaja ei nouda laitoslöytöä tai 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua löytötavaraa kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta poliisille tai löytötavaratoimistoon, niiden omistusoikeus siirtyy valtiolle tai löytötavaraa säilyttäneen löytötavaratoimiston pitäjälle.
16 §
Takavarikoitu löytötavara

Jos löytötavara on takavarikoitu pakkokeinolain (806/2011) nojalla eikä takavarikoidun esineen omistaja nouda esinettä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi on ilmoittanut, että hän voi noutaa esineen takavarikon tultua kumotuksi, esineen omistusoikeus siirtyy löytäjälle. Jos omistaja ei ole tiedossa, menetellään niin kuin mainitun lain 7 luvun 23 §:ssä on säädetty. Takavarikoidun löytötavaran omistusoikeuden siirtymisestä löytäjälle on viipymättä ilmoitettava löytäjälle. (22.7.2011/860)

Mikäli takavarikoituna ollut löytötavara on lain nojalla hävitetty tai julistettu valtiolle menetetyksi, löytäjälle tuleva löytöpalkkio ja kustannusten korvaus suoritetaan valtion varoista. Löytöpalkkiota ei kuitenkaan suoriteta omaisuudesta, jonka hankkiminen tai hallussapito on kiellettyä.
17 §
Polkupyörä ja mopo

Löytäjä ei saa omistusoikeutta löytämäänsä polkupyörään eikä mopoon. Polkupyörät ja mopot, joita omistaja ei ole noutanut, myydään huutokaupalla. Löytäjällä on oikeus saada yksi kolmasosa esineen myyntihinnasta.
18 §
Muu omaisuus, johon löytäjä ei saa omistusoikeutta

Löytäjä ei saa omistusoikeutta:

1) asiakirjoihin, jotka voidaan kuolettaa ja joiden omistaja ei ole tiedossa;

2) lääkkeisiin;

3) avaimiin, henkilö- ja lupatodistuksiin, pankki- ja luottokortteihin sekä muuhun vastaavaan omaisuuteen; eikä

4) omaisuuteen, jonka hankkimiseen tai hallussapitoon vaaditaan lupa, jollei löytäjällä ole sellaista lupaa.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa mainittu omaisuus, jota omistaja ei ole noutanut 14 §:n mukaisessa määräajassa ja jota ei ole voitu toimittaa muullekaan omaisuuden hallussapitoon oikeutetulle, on hävitettävä.
19 §
Löytäjälle siirtyneen löytötavaran luovuttaminen

Löytäjä saa hänelle siirtyneen löytötavaran haltuunsa suoritettuaan 11 §:n mukaiset korvaukset. Löydetty raha on löytäjän niin halutessa toimitettava löytäjälle tämän ilmoittamalla maksuosoitteella.
20 §
Valtiolle siirtyminen

Mikäli löytäjä ei ole noutanut löytötavaraa poliisilta kolmen kuukauden kuluessa sen omistusoikeuden siirtymisestä hänelle, löytötavaran omistusoikeus siirtyy valtiolle. Mitä tässä on säädetty, koskee myös löytäjälle siirtynyttä löydettyä rahaa, jos sitä ei ole löytäjästä riippuvasta syystä saatu toimitetuksi löytäjälle eikä hän ole itsekään noutanut sitä mainitussa määräajassa.

26 § (24.8.1990/774)
Rankaiseminen ja oikeuksien menettäminen

Jos löytäjä jättää noudattamatta, mitä löytötavaran ilmoittamisesta tai toimittamisesta on edellä säädetty, tai jos hän salaa löytötavaran, kun omistaja tai muu oikeutettu sitä tiedustelee, taikka jos hän sen anastaa ilman laillista oikeutta, hän menettää kaikki löytöön perustuvat oikeutensa.

Rangaistus löytötavaran anastamisesta on säädetty rikoslain 28 luvun 4 §:n 2 momentissa sekä 5 ja 6 §:ssä.
27 §
Omistajaan verrattavat henkilöt

Mitä tässä laissa on säädetty löytötavaran omistajasta, on myös sovellettava siihen, jolla on pantti-, käyttö- tai muun oikeuden perusteella oikeus saada tavara hallintaansa.
28 §
Toimivaltainen poliisi

Poliisilla tarkoitetaan tässä laissa sen poliisipiirin poliisia, jonka alueelta omaisuus on löydetty.

Löytäjällä on oikeus myös toisen poliisipiirin välityksellä ilmoittaa löydöstä tai toimittaa löytötavara löytöpaikkakunnan poliisille.

JNE:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880778

Ja sitten rikoslakiin:

28 LUKU (24.8.1990/769)
Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä

4 § (24.8.1990/769)
Kavallus

Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.

5 § (24.8.1990/769)

Törkeä kavallus

Jos kavalluksessa

1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,

2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai

3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa

ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästäkavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.
6 § (24.8.1990/769)

Lievä kavallus

Jos kavallus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo, oikeudettomasti käytettyjen varojen määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä kavalluksesta sakkoon.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

[Jasser]

Löytötavaran talteen ottaminen
4 §
Ilmoittamis- ja toimittamisvelvollisuus
Sen, joka ottaa löytötavaran talteen (löytäjä), on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava löydöstä omistajalle tai toimitettava löytötavara poliisille.

Mikäli tavaraa löytyy jonkun omistamalta tontilta ei mielestäni tavaran omistajasta pitäisi olla epäselvyyttä(ei koske muinaismuistoja/vast lakiin perustuvia..)
Onko olemassa joku metrimäärä esim.talosta tms. jonka jälkeen saat lain mukaan häärätä toisten tontilla LUPIA kysymättä tehdä löytöjä/pitää löytösi?
Esim. 1 Etsijä häärää luvatta tontilla(ei siis yleisellä paikalla),löytää sormuksen laittaa taskuun ja pitää koska "omistajasta ei ole tietoa"
2 Etsijä häärää luvalla tontilla, löytää sormuksen kiikuttaa sen tilan omistajalle ja näin tuli vaarivainaan kadonnut vihksormus löydettyä.
Löytäjä saa joko palkkion (perustuu lakiin) tai hyvällä tuurilla pitää sormuksen.

Kuten tuli jo edellä mainittua kysykää luvat ja sopikaa pelisäännöt niin ei tule epäselvyyksiä toiminnan suhteen..
Kuinka kauan vielä menee ennen kuin käydään ensimmäiset piiparointi käräjät..

[bb12]

No saako toisen maalla nyt kaivaa kun siitä aiheutuu vain vähäinen haitta eli onkimatojen etsintä ja maan peittäminen, samoin kuin piipparoinnin yhteydessä tapahtuva vastaava kaivaminen? Vastaus lienee jälkimmäiseenkin "saa." Vai löytyykö lakeja / pykäliä jotka estää? PS. miksi piipparoinnin kaivaminen eroaa jos eroaa onkimatojen etsimisestä, kuka onkimatojen etsimiseen kysyy luvan? En ole sitä vastaan että piipparoinnissa tapahtuvaan kaivamiseen kysyisi luvan maanomistajalta. Keskustelua vain...

"Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on
aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta."

[iipe]

Tottakai, kaikkialla kuopat peitetään...
Näen kuitenkin vähäisenä haittana tuon, että kuoppaa ei peitetä. Tai ainakaan sitä vähäisempää ei pysty tekemään. Eli mun oikeustajun mukaan, jokamiehenoikeudella saisi kaivaa ja jättää vaikka kuopat peittämättä, mutta ei tuota enempää. Muutamia kuoppia? Satoja kuoppia.. Njääh
Kait tuo oikeuden tarvii päättää, missä raja.

Yksinkertaisempaa on, kun vaan käy sen luvan kysymässä. Ei tarvi sen enempää arpoa.