Alkuperäinen vinkki tuli meikeläiseltä. Kävinkin jo tuulettelemassa alkuperäisessä ketjussa "mahdollisia kohteita". Tosin en ole piippari niin tätä ei vissiin lasketa
Aprikoin muuten jonkin aikaa ennen kuin laitoin ton kohteen tänne. Kävin alkujaan paikan päällä vuonna 2015 ja totesin että mikään ei viittaa linnavuoreen. Toisaalta noita on tullut jokunen katsastettua ja harvastahan maallikko oikeasti näkee että kyseessä on linnavuori. Toisaalta paikka oli juuri sopiva ja varsinkin aiemmin on ollut soiden ympäröimä, lisäksi vieressä p-karjalan vanhimpia kyliä. Tuolloin ajattelin että jos tästä ei täällä ilmoita niin jää mahdollinen kohde kuitenkin pimentoon, omat rahkeet ei riittänyt etsimen hommaamiseen ja museovirastolle näistä on kohtuu turha ilmoitella.
Hieno löytö ja henkilöhän joka vaivautui lopulta paikalle tässä teki kaiken työn! Tsemppiä oravalle uuden linnavuoren etsintöihin!
PS. Miettikää jonkin "vinkkipuhelimen" perustamista. Paikka jonne näistä voisi ilmoittaa vastuulliselle taholle ja kuulla miten etsinnät sujui.
Linnakukkula
Re: Linnakukkula
Paikalla on tullutkin näköjään käytyä jo 2014. Ohessa erittäin huonolaatuinen kuva paikasta jossa oli tuolloin mielestäni mahdollista muurinpätkää.
Thebeet puhuttiinko käymässäsi tilaisuudessa panssarinuolista, eli tulkittiinko vain irtolöydöiksi vai voisiko liittyä valtaukseen / taisteluun? Vrt Hangastenmäki "Sieltä löytyi kärjestään lytistynyt nuolenkärki, joka vaikuttaa Hangastenmäkeen ammutulta." Ylen kuvassa näyttäisi lisäksi olevan keihäänkärki vai tulkitsenko väärin? Oliko aseiden tyypittelystä puhetta?
Vähän kyseenalaistaisin ainaista toteamusta vartio- tai pakopaikasta. Ja tuossa nimenomaan kohtaa vartiopaikka. Jos kyseessä olisi vartiopaikka edellyttäisi se huomattavan järjestynyttä yhteisöä. Jos mietitään että vartiossa olisi aina kaksi henkeä niin jo tuollaisenkin määrän ylläpitäminen on haaste tuon ajan yhteisöille. On myös kyseenalaista miten tehokasta "vartiointi" olisi pelkän kahden miehen voimin. Hyötyhän tälläisesta vartioinnista olisi että että sotajoukon havaitsisi jo kaukaa ja että omaa yhteisöä pääsisi varoittamaan esim. muutaman tunnin etupeltoon. Voin kertoa paikan päällä käyneenä että laelta ei näe juuri mitään ja lähestyvän sotajoukon havaitsisi luultavimmin maksimissaan muutamien satojen metrien päästä. Lisäksi karttaa vilkaisemalla havaitsee että paikka on ollut kauttaaltaan soiden ympäröimä eli on erittäin epävarmaa lähestyisikö vihollinen juuri kyseistä reittiä pitkin. Mikäli kyseessä olisi vartiopaikka, liittyisi se luultavimmin laajempaan kokonaisuuteen johon kuuluisi ainakin Havukkakallio. Olisiko paikan funktio tällöin hälyttää ”päälinna” esim. merkkitulin?
Pakopaikkaa vastaan puhuu juurikin puuttuvat muurikiveykset. Yksi mahdollisuus tietty on että paikkaa ei ehditty tehdä valmiiksi vaan vihollinen yllätti kesken rakennustöiden. Tällöin havaitsemani (hyvin epävarma) muurinkiveys olisi saatu valmiiksi ennen kuin vainolainen pääsi yllättämään. Toisaalta jos muinaislinnaa alettaisiin rakentamaan rauhattomina aikoina tehtäisiinkö laelle ensin rakennus, tuskin. Voisi myös kyseenalaistaa onko pakolinnoissa aina välttämättä ollut muuria ja perustusta sille. Vai onko käytössä ollut muita tapoja hidastaa tai estää ylöskiipeämistä. Tuon ajan sodathan sodittiin käsittääkseni pääsääntöisest talvisin ja joissakin kronikoissa on puhuttu ainakin rinteiden jäädyttämisestä. Voisiko laella ollut rakennus liittyä mahdollisesti veden sulattamiseen?
Hieman lähti pohdinnat laukalle Toivotaan että lisätutkimuksia on luvassa että paikan käyttötarkoitus tarkentuisi.
Thebeet puhuttiinko käymässäsi tilaisuudessa panssarinuolista, eli tulkittiinko vain irtolöydöiksi vai voisiko liittyä valtaukseen / taisteluun? Vrt Hangastenmäki "Sieltä löytyi kärjestään lytistynyt nuolenkärki, joka vaikuttaa Hangastenmäkeen ammutulta." Ylen kuvassa näyttäisi lisäksi olevan keihäänkärki vai tulkitsenko väärin? Oliko aseiden tyypittelystä puhetta?
Vähän kyseenalaistaisin ainaista toteamusta vartio- tai pakopaikasta. Ja tuossa nimenomaan kohtaa vartiopaikka. Jos kyseessä olisi vartiopaikka edellyttäisi se huomattavan järjestynyttä yhteisöä. Jos mietitään että vartiossa olisi aina kaksi henkeä niin jo tuollaisenkin määrän ylläpitäminen on haaste tuon ajan yhteisöille. On myös kyseenalaista miten tehokasta "vartiointi" olisi pelkän kahden miehen voimin. Hyötyhän tälläisesta vartioinnista olisi että että sotajoukon havaitsisi jo kaukaa ja että omaa yhteisöä pääsisi varoittamaan esim. muutaman tunnin etupeltoon. Voin kertoa paikan päällä käyneenä että laelta ei näe juuri mitään ja lähestyvän sotajoukon havaitsisi luultavimmin maksimissaan muutamien satojen metrien päästä. Lisäksi karttaa vilkaisemalla havaitsee että paikka on ollut kauttaaltaan soiden ympäröimä eli on erittäin epävarmaa lähestyisikö vihollinen juuri kyseistä reittiä pitkin. Mikäli kyseessä olisi vartiopaikka, liittyisi se luultavimmin laajempaan kokonaisuuteen johon kuuluisi ainakin Havukkakallio. Olisiko paikan funktio tällöin hälyttää ”päälinna” esim. merkkitulin?
Pakopaikkaa vastaan puhuu juurikin puuttuvat muurikiveykset. Yksi mahdollisuus tietty on että paikkaa ei ehditty tehdä valmiiksi vaan vihollinen yllätti kesken rakennustöiden. Tällöin havaitsemani (hyvin epävarma) muurinkiveys olisi saatu valmiiksi ennen kuin vainolainen pääsi yllättämään. Toisaalta jos muinaislinnaa alettaisiin rakentamaan rauhattomina aikoina tehtäisiinkö laelle ensin rakennus, tuskin. Voisi myös kyseenalaistaa onko pakolinnoissa aina välttämättä ollut muuria ja perustusta sille. Vai onko käytössä ollut muita tapoja hidastaa tai estää ylöskiipeämistä. Tuon ajan sodathan sodittiin käsittääkseni pääsääntöisest talvisin ja joissakin kronikoissa on puhuttu ainakin rinteiden jäädyttämisestä. Voisiko laella ollut rakennus liittyä mahdollisesti veden sulattamiseen?
Hieman lähti pohdinnat laukalle Toivotaan että lisätutkimuksia on luvassa että paikan käyttötarkoitus tarkentuisi.
Re: Linnakukkula
Ilomantsi, ihan hyviä pohdintoja. Olen itsekin miettinyt samoja asioita linnavuorista ja tehnyt muutamia johtopäätöksiä.
Vähän kyseenalaistaisin ainaista toteamusta vartio- tai pakopaikasta. Ja tuossa nimenomaan kohtaa vartiopaikka. Jos kyseessä olisi vartiopaikka edellyttäisi se huomattavan järjestynyttä yhteisöä. Jos mietitään että vartiossa olisi aina kaksi henkeä niin jo tuollaisenkin määrän ylläpitäminen on haaste tuon ajan yhteisöille. On myös kyseenalaista miten tehokasta "vartiointi" olisi pelkän kahden miehen voimin. Hyötyhän tälläisesta vartioinnista olisi että että sotajoukon havaitsisi jo kaukaa ja että omaa yhteisöä pääsisi varoittamaan esim. muutaman tunnin etupeltoon.
Se on totta että jatkuvan vartioinnin ylläpitäminen olisi ollut liian suuri ja turhakin ponnistus. Hyökkäyksiä on tuskin tapahtunut edes joka vuosi. Mutta hälytyksen tekemiseen on riittänyt että kauempana reitin varrella on vihollinen huomattu, ja sen jälkeen on kiirehditty linnavuorelle tekemään hälytys merkkitulien avulla. Tulien sytyttämistä on sen jälkeen jatkettu reittiä eteenpäin kun ne on havaittu, eli muutamassa tunnissa on saaatu hälytys hyvinkin suurelle alueelle ja voitu aloittaa puolustusjärjestelyt. Jatkuvaa vartiointia ei siis ole tarvittu, pelkästään kuivia puita hälytyksen tekemistä varten.
Voin kertoa paikan päällä käyneenä että laelta ei näe juuri mitään ja lähestyvän sotajoukon havaitsisi luultavimmin maksimissaan muutamien satojen metrien päästä. Lisäksi karttaa vilkaisemalla havaitsee että paikka on ollut kauttaaltaan soiden ympäröimä eli on erittäin epävarmaa lähestyisikö vihollinen juuri kyseistä reittiä pitkin. Mikäli kyseessä olisi vartiopaikka, liittyisi se luultavimmin laajempaan kokonaisuuteen johon kuuluisi ainakin Havukkakallio. Olisiko paikan funktio tällöin hälyttää ”päälinna” esim. merkkitulin?
Jos nyt ei laelta näekään mitään, se ei kerro mitään olosuhteista satoja tai tuhat vuotta sitten. Metsät on siinä ajassa ehditty hakkaamaan/palamaan moneen kertaan. Soistuminen on myös nopeampaa kuin moni ajattelee, tuo Linnankukkula on voinut 1000 vuotta sitten olla jopa saari. Sekä peruskarttaa että lidar-kuvia tulkitsemalla näkee, että paikkahan on hyvien jokireittien lähellä. Täytyy muistaa että Pohjois-Karjalasta on suurin kulku ja kauppa kulkenut länteen vasta viimeiset sata vuotta, sitä ennen se oli itään Äänisen ja Laatokan suuntaan.
Pakopaikkaa vastaan puhuu juurikin puuttuvat muurikiveykset. Yksi mahdollisuus tietty on että paikkaa ei ehditty tehdä valmiiksi vaan vihollinen yllätti kesken rakennustöiden. Tällöin havaitsemani (hyvin epävarma) muurinkiveys olisi saatu valmiiksi ennen kuin vainolainen pääsi yllättämään. Toisaalta jos muinaislinnaa alettaisiin rakentamaan rauhattomina aikoina tehtäisiinkö laelle ensin rakennus, tuskin. Voisi myös kyseenalaistaa onko pakolinnoissa aina välttämättä ollut muuria ja perustusta sille. Vai onko käytössä ollut muita tapoja hidastaa tai estää ylöskiipeämistä. Tuon ajan sodathan sodittiin käsittääkseni pääsääntöisest talvisin ja joissakin kronikoissa on puhuttu ainakin rinteiden jäädyttämisestä. Voisiko laella ollut rakennus liittyä mahdollisesti veden sulattamiseen?
Kaikissa muinaislinnoissa ei välttämättä ole muurin kiveystä ollenkaan, Suomen keskiaikaiset linnatkin olivat ensin puulinnoja ja niitä käytiin vahvistamaan kivimuureilla myöhemmin. Luulen että Hämeenlinna saattoi olla ensimmäinen jota käytiin alunperin tekemään kivestä nykyiselle paikalleen, sitä ennenhän se oli jossain muussa kohdassa. Olavinlinna on jo joka tapauksessa rakennettu kivestä alun alkaen mutta se onkin vasta myöhäis-keskiajalta. Kyllä ne linnavarustukset on täytynyt tehdä valmiiksi rauhallisina aikoina, kun vihollinen tulee niin ei siinä käydä enää puita kaatamaan muureja varten. Muuriksi on riittänyt parin metrin korkuinen puumuuri, minkä yli hyökkääjä ei pääse hyppääämään ihan helpolla. Viikinkiaikaan hyökkäykset on tehty varmaan kesäisin, koska laivoilla on liikuttu, ja siitä on olemassa vanhoja kronikoitakin. Ne eivät ole kuitenkaan olleet varsinaisia sotaretkiä vaan ryöstöretkiä. Venäjän ja Ruotsi välisiä sotia on sodittu sitten talviaikaankin, vaikka niistäkin varmasti suurin osa kesällä.
Linnavuoria etsiessä ja mäkiä tutkiessa kannattaa olla muuten varovainen, ettei ala jokaista "kivimuuria" epäilemään linnan muuriksi. Jääkauden jälkeen ennen nykyisen Itämeren syntymistä oli monia meri- ja järvivaiheita, joissa vedenpinnan pitkään samalla tasolla pysyessä on hienojakoisempi aines huuhtoutunut pois ja niille muinaisrannoille on jäänyt paikoitellen pelkkää kiveä. Koska se on maastossa nätisti samalla korkeudella, voi sen äkkiä tulkita muurin pohjaksi. Sopivilla paikoilla niitä on varmasti myös käytetty muurin pohjana. Parempi olisi etsiä pieniä kohoumavalleja, jotka on tehty sorasta puumuurien alle. Niiden ei tarvitse olla edes korkeita, koska muuri on joka tapauksessa tehty puusta, kunhan on maastoa tasoitettu hieman. Ja ne puumuurit ovat ehtineet satojen vuosien kuluessa palaa tai lahota täysin.
Toivotaan tosiaan että Museovirasto suorittaisi tuolla paikalla lisätutkimuksia, mutta rahasta siellä saattaa olla pulaa. Pitäisi löytää se hyvä sponsori Suomen muinaishistorian tutkimiselle
Vähän kyseenalaistaisin ainaista toteamusta vartio- tai pakopaikasta. Ja tuossa nimenomaan kohtaa vartiopaikka. Jos kyseessä olisi vartiopaikka edellyttäisi se huomattavan järjestynyttä yhteisöä. Jos mietitään että vartiossa olisi aina kaksi henkeä niin jo tuollaisenkin määrän ylläpitäminen on haaste tuon ajan yhteisöille. On myös kyseenalaista miten tehokasta "vartiointi" olisi pelkän kahden miehen voimin. Hyötyhän tälläisesta vartioinnista olisi että että sotajoukon havaitsisi jo kaukaa ja että omaa yhteisöä pääsisi varoittamaan esim. muutaman tunnin etupeltoon.
Se on totta että jatkuvan vartioinnin ylläpitäminen olisi ollut liian suuri ja turhakin ponnistus. Hyökkäyksiä on tuskin tapahtunut edes joka vuosi. Mutta hälytyksen tekemiseen on riittänyt että kauempana reitin varrella on vihollinen huomattu, ja sen jälkeen on kiirehditty linnavuorelle tekemään hälytys merkkitulien avulla. Tulien sytyttämistä on sen jälkeen jatkettu reittiä eteenpäin kun ne on havaittu, eli muutamassa tunnissa on saaatu hälytys hyvinkin suurelle alueelle ja voitu aloittaa puolustusjärjestelyt. Jatkuvaa vartiointia ei siis ole tarvittu, pelkästään kuivia puita hälytyksen tekemistä varten.
Voin kertoa paikan päällä käyneenä että laelta ei näe juuri mitään ja lähestyvän sotajoukon havaitsisi luultavimmin maksimissaan muutamien satojen metrien päästä. Lisäksi karttaa vilkaisemalla havaitsee että paikka on ollut kauttaaltaan soiden ympäröimä eli on erittäin epävarmaa lähestyisikö vihollinen juuri kyseistä reittiä pitkin. Mikäli kyseessä olisi vartiopaikka, liittyisi se luultavimmin laajempaan kokonaisuuteen johon kuuluisi ainakin Havukkakallio. Olisiko paikan funktio tällöin hälyttää ”päälinna” esim. merkkitulin?
Jos nyt ei laelta näekään mitään, se ei kerro mitään olosuhteista satoja tai tuhat vuotta sitten. Metsät on siinä ajassa ehditty hakkaamaan/palamaan moneen kertaan. Soistuminen on myös nopeampaa kuin moni ajattelee, tuo Linnankukkula on voinut 1000 vuotta sitten olla jopa saari. Sekä peruskarttaa että lidar-kuvia tulkitsemalla näkee, että paikkahan on hyvien jokireittien lähellä. Täytyy muistaa että Pohjois-Karjalasta on suurin kulku ja kauppa kulkenut länteen vasta viimeiset sata vuotta, sitä ennen se oli itään Äänisen ja Laatokan suuntaan.
Pakopaikkaa vastaan puhuu juurikin puuttuvat muurikiveykset. Yksi mahdollisuus tietty on että paikkaa ei ehditty tehdä valmiiksi vaan vihollinen yllätti kesken rakennustöiden. Tällöin havaitsemani (hyvin epävarma) muurinkiveys olisi saatu valmiiksi ennen kuin vainolainen pääsi yllättämään. Toisaalta jos muinaislinnaa alettaisiin rakentamaan rauhattomina aikoina tehtäisiinkö laelle ensin rakennus, tuskin. Voisi myös kyseenalaistaa onko pakolinnoissa aina välttämättä ollut muuria ja perustusta sille. Vai onko käytössä ollut muita tapoja hidastaa tai estää ylöskiipeämistä. Tuon ajan sodathan sodittiin käsittääkseni pääsääntöisest talvisin ja joissakin kronikoissa on puhuttu ainakin rinteiden jäädyttämisestä. Voisiko laella ollut rakennus liittyä mahdollisesti veden sulattamiseen?
Kaikissa muinaislinnoissa ei välttämättä ole muurin kiveystä ollenkaan, Suomen keskiaikaiset linnatkin olivat ensin puulinnoja ja niitä käytiin vahvistamaan kivimuureilla myöhemmin. Luulen että Hämeenlinna saattoi olla ensimmäinen jota käytiin alunperin tekemään kivestä nykyiselle paikalleen, sitä ennenhän se oli jossain muussa kohdassa. Olavinlinna on jo joka tapauksessa rakennettu kivestä alun alkaen mutta se onkin vasta myöhäis-keskiajalta. Kyllä ne linnavarustukset on täytynyt tehdä valmiiksi rauhallisina aikoina, kun vihollinen tulee niin ei siinä käydä enää puita kaatamaan muureja varten. Muuriksi on riittänyt parin metrin korkuinen puumuuri, minkä yli hyökkääjä ei pääse hyppääämään ihan helpolla. Viikinkiaikaan hyökkäykset on tehty varmaan kesäisin, koska laivoilla on liikuttu, ja siitä on olemassa vanhoja kronikoitakin. Ne eivät ole kuitenkaan olleet varsinaisia sotaretkiä vaan ryöstöretkiä. Venäjän ja Ruotsi välisiä sotia on sodittu sitten talviaikaankin, vaikka niistäkin varmasti suurin osa kesällä.
Linnavuoria etsiessä ja mäkiä tutkiessa kannattaa olla muuten varovainen, ettei ala jokaista "kivimuuria" epäilemään linnan muuriksi. Jääkauden jälkeen ennen nykyisen Itämeren syntymistä oli monia meri- ja järvivaiheita, joissa vedenpinnan pitkään samalla tasolla pysyessä on hienojakoisempi aines huuhtoutunut pois ja niille muinaisrannoille on jäänyt paikoitellen pelkkää kiveä. Koska se on maastossa nätisti samalla korkeudella, voi sen äkkiä tulkita muurin pohjaksi. Sopivilla paikoilla niitä on varmasti myös käytetty muurin pohjana. Parempi olisi etsiä pieniä kohoumavalleja, jotka on tehty sorasta puumuurien alle. Niiden ei tarvitse olla edes korkeita, koska muuri on joka tapauksessa tehty puusta, kunhan on maastoa tasoitettu hieman. Ja ne puumuurit ovat ehtineet satojen vuosien kuluessa palaa tai lahota täysin.
Toivotaan tosiaan että Museovirasto suorittaisi tuolla paikalla lisätutkimuksia, mutta rahasta siellä saattaa olla pulaa. Pitäisi löytää se hyvä sponsori Suomen muinaishistorian tutkimiselle
Re: Linnakukkula
Kiitokset vastauksesta!
Muistelen että Heikki Ylikankaan kirjassa Nuijasota oli maininta tästä talvisen sodankäynnin pitkälle ulottuvasta perinteestä. Toki merialueilla ja jopa järvisuomessa asia on ollut toinen. Itseasiassa uskaltaisin väittää että ko. alueella ole hyviä itä-länsisuuntaisia vesireittejä. Parikymmentä kilometriä pohjoisempana tilanne on toinen, alueella on koitajoen vesistö joka on ollut varmasti jo tuohon aikaa toiminut liikenneväylänä. Lisäksi kyseisellä aluella on runsaasti soita joten alueella on ollut todella haastavaa liikkua kesäaikaan.
Ilomantsiinhan on perustettu ensimmäinen ortodoksinen seurankunta 1300-luvulla, joten alue on tuolloin kuulunut varmasti itäiseen vaikutuspiiriin.
Vartiopaikkoja on varmasti sijainnut rannikoilla ja luultavimmin myös järvialueilla kuten esimerkiksi nykyisen hämeenlinnan pohjoispuolella. Omaan jonkinlaista kokemusta tähystystiedustelusta ja olen edelleen voimakkaasti sitä mieltä ettei ko. kukkulalta ei ole voinut suorittaa tähystystä jolla havaitaan lähestyvä vihollinen tunteja etukäteen. Lisäksi on huomioitava että sääolosuhteet ja valaistusolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti eli joissain tilanteissa lähestyvä ihminen havaitaan vain kymmenien metrien päästä. Toki olet oikeassa että ympäristö on ollut erinäköinen tuolloin. Toisaalta en myöskään tiedä paikan rakentaneiden ihmisten aivoituksia. Ehkä heidän mielestään tämänkaltainen vartiopaikka on ollut hyvinkin toimiva. Paikan vierestä on myös voinut kulkea esim. polku tai talvitie jota vihollisen on uskottu käyttävän. Sodankäynti on kuitenkin on kuitenkin tuohon aikaa ollut aika suoraviivaista ja voi olla että edes tälläistä mahdollista pientä vartiopaikkaa ei ole haluttu ohittaa, jolloin aikaa on uskottu jäävän hälytyksen tekoon.
Löydöt tehtiin ilmeisesti suppealta alueelta, mikä viittaa siihen että paikka on ollut käytössä suhteellisen vähän aikaa. Tämän hetkinen paras arvaukseni on että kyseessä on pelkästään Koveron asutukseen liittyvä pakopaikka. Kiinnostavaa olisi tietää selvisikö aseista mitään. Onko esim. panssarinuolista nähtävissä että ne ovat läntistä alkuperää ja veitset itäistä. Oliko veitset piilotettu ja oliko tähän jotain teoriaa miksi arvokkaat rautaesineet oli haudattu? Onko mahdollista että rakentaminen jäi syystä tai toisesta kesken?
Ilmoitus muinaismuistorekisteriin on tehty 16.5.2016, ilmeisesti aika tuoreeltaan. Näköjään paikalle löydettiin sitten aika nopeasti piippailemaan ensimmäisen viestin jälkeen.
Muistelen että Heikki Ylikankaan kirjassa Nuijasota oli maininta tästä talvisen sodankäynnin pitkälle ulottuvasta perinteestä. Toki merialueilla ja jopa järvisuomessa asia on ollut toinen. Itseasiassa uskaltaisin väittää että ko. alueella ole hyviä itä-länsisuuntaisia vesireittejä. Parikymmentä kilometriä pohjoisempana tilanne on toinen, alueella on koitajoen vesistö joka on ollut varmasti jo tuohon aikaa toiminut liikenneväylänä. Lisäksi kyseisellä aluella on runsaasti soita joten alueella on ollut todella haastavaa liikkua kesäaikaan.
Ilomantsiinhan on perustettu ensimmäinen ortodoksinen seurankunta 1300-luvulla, joten alue on tuolloin kuulunut varmasti itäiseen vaikutuspiiriin.
Vartiopaikkoja on varmasti sijainnut rannikoilla ja luultavimmin myös järvialueilla kuten esimerkiksi nykyisen hämeenlinnan pohjoispuolella. Omaan jonkinlaista kokemusta tähystystiedustelusta ja olen edelleen voimakkaasti sitä mieltä ettei ko. kukkulalta ei ole voinut suorittaa tähystystä jolla havaitaan lähestyvä vihollinen tunteja etukäteen. Lisäksi on huomioitava että sääolosuhteet ja valaistusolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti eli joissain tilanteissa lähestyvä ihminen havaitaan vain kymmenien metrien päästä. Toki olet oikeassa että ympäristö on ollut erinäköinen tuolloin. Toisaalta en myöskään tiedä paikan rakentaneiden ihmisten aivoituksia. Ehkä heidän mielestään tämänkaltainen vartiopaikka on ollut hyvinkin toimiva. Paikan vierestä on myös voinut kulkea esim. polku tai talvitie jota vihollisen on uskottu käyttävän. Sodankäynti on kuitenkin on kuitenkin tuohon aikaa ollut aika suoraviivaista ja voi olla että edes tälläistä mahdollista pientä vartiopaikkaa ei ole haluttu ohittaa, jolloin aikaa on uskottu jäävän hälytyksen tekoon.
Löydöt tehtiin ilmeisesti suppealta alueelta, mikä viittaa siihen että paikka on ollut käytössä suhteellisen vähän aikaa. Tämän hetkinen paras arvaukseni on että kyseessä on pelkästään Koveron asutukseen liittyvä pakopaikka. Kiinnostavaa olisi tietää selvisikö aseista mitään. Onko esim. panssarinuolista nähtävissä että ne ovat läntistä alkuperää ja veitset itäistä. Oliko veitset piilotettu ja oliko tähän jotain teoriaa miksi arvokkaat rautaesineet oli haudattu? Onko mahdollista että rakentaminen jäi syystä tai toisesta kesken?
Ilmoitus muinaismuistorekisteriin on tehty 16.5.2016, ilmeisesti aika tuoreeltaan. Näköjään paikalle löydettiin sitten aika nopeasti piippailemaan ensimmäisen viestin jälkeen.
Re: Linnakukkula
Ilmaisin itseäni ilmeisesti hieman epäselvästi. En usko että linnavuoria on ainakaan joka paikassa käytetty vartiointipaikkana, juuri sen vuoksi että hyökkäyksiä on tapahtunut harvoin ja vartiointi olisi sitonut arvokasta työvoimaa. Ne ovat olleet nimenomaan pako- sekä merkinantopaikkoja. Todennäköisesti hyökkääjät on havaittu muuten, ja linnavuorelle on sen jälkeen kiirehditty sytyttämään merkkitulet. Tulen on yöaikaan ja savupatsaan päivällä nähnyt kaukaa, jolloin on sytytetty tulet seuraavalle vuorelle ja niin edelleen. Näin on ehditty nopeasti varoittaa lähestyvästä vihollisesta ja valmistautua vastahyökkäykseen. Naiset, lapset ja vanhukset taas ovat vetäytyneet linnavuoren suojaan.
Siitä on hyvä kertomus (ruotsalaisessa riimukivessä) viikinkien tekemästä ryöstöretkestä Hämeeseen noin vuonna 1050, hyökkääjiä oli noin 200 sadassa aluksessa noin 2000. He tulivat Kokemäenjokea Nokialle, jossa ryöstivät turkisvaraston. Sieltä heidän oli tarkoitus edetä Suomenlahdelle sisävesistöjä pitkin, mutta turpaan tuli, koska hämäläiset olivat vastassa ja suurin osa laivastosta tuhoutui. Vastaiskun valmisteleminen on edellyttänyt nopeaa viestimistä, joka ei ole ollut mahdollista oikein muuten kuin merkkitulien avulla. Kannattaa googlettaa kyseinen kertomus.
Pohjois-Karjala on kuulunut itäiseen vaikutuspiiriin 1600-luvun alkuun asti, vasta Stolbovan rauhassa 1617 se on jäänyt Ruotsin vallan alle. Varmasti kaupankäynti itään on jatkunut senkin jälkeen, onhan se ollut karjalaisten alueen länsiosia ja keskuspaikat ovat olleet nykyisessä Venäjän Karjalassa.
Tuohon ajoitusongelmaan ei voi vastata muutaman metallilöydön perusteella, koska esimerkiksi puukot ovat olleet samantyyppisiä vuosisatoja. Se edellyttää tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Monet muinaislinnat ovat olleet käytössä satojen vuosien ajan tehdyistä löydöistä päätellen, oma mielipiteeni on että jotkut niistä ovat olleet myös kalmistoina (perustuu Appelgrenin muinaislinnat-kirjasta tekemiini päätelmiin).
Vesireitit sillä alueella näkyvät kulkevan pääsääntöisesti pohjois-luoteesta etelä-kaakkoon. Koverosta näkyy menevän vieläkin selvä vesireitti kaakkoon Saaroiseen Venäjän rajalle, mihin siitä niin on hankala sanoa ilman vanhojen karttojen tutkimista. Luoteeseen näkyy menevän ihan hyvä reitti Enoon. Täytyy myös muistaa että harjut ovat muodostaneet tärkeimmän maayhteyden niin silloin kuin nykyäänkin, harjujen pääsuuntaus on sama kuin vesistöjen, Salpausselkiä ja muita poikittaisharjuja lukuunottamatta.
Mutta en voi muuta kuin onnitella Ilomantsi, olet tehnyt loistavan päätelmän siitä Koveron linnavuoresta, mielestäni kunnia löytämisestä kuuluu sinulle, joku muu vain todisti todeksi päätelmäsi. Tieteessä monesti yhden tekemän teorian todistaa oikeaksi joku muu, joskus vasta pitkän ajan kuluttua. Kunpa itsekin löytäisin linnavuoren
Siitä on hyvä kertomus (ruotsalaisessa riimukivessä) viikinkien tekemästä ryöstöretkestä Hämeeseen noin vuonna 1050, hyökkääjiä oli noin 200 sadassa aluksessa noin 2000. He tulivat Kokemäenjokea Nokialle, jossa ryöstivät turkisvaraston. Sieltä heidän oli tarkoitus edetä Suomenlahdelle sisävesistöjä pitkin, mutta turpaan tuli, koska hämäläiset olivat vastassa ja suurin osa laivastosta tuhoutui. Vastaiskun valmisteleminen on edellyttänyt nopeaa viestimistä, joka ei ole ollut mahdollista oikein muuten kuin merkkitulien avulla. Kannattaa googlettaa kyseinen kertomus.
Pohjois-Karjala on kuulunut itäiseen vaikutuspiiriin 1600-luvun alkuun asti, vasta Stolbovan rauhassa 1617 se on jäänyt Ruotsin vallan alle. Varmasti kaupankäynti itään on jatkunut senkin jälkeen, onhan se ollut karjalaisten alueen länsiosia ja keskuspaikat ovat olleet nykyisessä Venäjän Karjalassa.
Tuohon ajoitusongelmaan ei voi vastata muutaman metallilöydön perusteella, koska esimerkiksi puukot ovat olleet samantyyppisiä vuosisatoja. Se edellyttää tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Monet muinaislinnat ovat olleet käytössä satojen vuosien ajan tehdyistä löydöistä päätellen, oma mielipiteeni on että jotkut niistä ovat olleet myös kalmistoina (perustuu Appelgrenin muinaislinnat-kirjasta tekemiini päätelmiin).
Vesireitit sillä alueella näkyvät kulkevan pääsääntöisesti pohjois-luoteesta etelä-kaakkoon. Koverosta näkyy menevän vieläkin selvä vesireitti kaakkoon Saaroiseen Venäjän rajalle, mihin siitä niin on hankala sanoa ilman vanhojen karttojen tutkimista. Luoteeseen näkyy menevän ihan hyvä reitti Enoon. Täytyy myös muistaa että harjut ovat muodostaneet tärkeimmän maayhteyden niin silloin kuin nykyäänkin, harjujen pääsuuntaus on sama kuin vesistöjen, Salpausselkiä ja muita poikittaisharjuja lukuunottamatta.
Mutta en voi muuta kuin onnitella Ilomantsi, olet tehnyt loistavan päätelmän siitä Koveron linnavuoresta, mielestäni kunnia löytämisestä kuuluu sinulle, joku muu vain todisti todeksi päätelmäsi. Tieteessä monesti yhden tekemän teorian todistaa oikeaksi joku muu, joskus vasta pitkän ajan kuluttua. Kunpa itsekin löytäisin linnavuoren
Re: Linnakukkula
^ Viitannet tuossa yllä tuolla viikinkien retkellä Erkka Maulan näytelmään, tämä on netissä hieman elänyt omaa elämäänsä:
"Kirjoitus perustuu filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna." - http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html
Toki, riimukivissä on tietoja Suomen alueella kohtalonsa tavanneista, mutta onko se mennyt juuri näin kuin tuossa mainittu, niin... Toisaalta, totuus voi olla ihmeellisempikin
"Kirjoitus perustuu filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maulan haastatteluun ja hänen näytelmäänsä Teponlinna." - http://blog.kansanperinne.net/2011/11/v ... uonna.html
Toki, riimukivissä on tietoja Suomen alueella kohtalonsa tavanneista, mutta onko se mennyt juuri näin kuin tuossa mainittu, niin... Toisaalta, totuus voi olla ihmeellisempikin
Viimeksi muokannut Simeoni I, 01 Huhti 2017, 11:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Linnakukkula
Ehkä se näytelmä perustuu sitten siihen riimukiveen, sen oli teettänyt yksi sankari Hämeessä sotaretkellä kuolleen veljensä muistolle. Harmi ettei siltä ajalta ole säilynyt paljoa muuta kirjoituksia kuin riimukiviä, ellei sitten saksalaisten kauppiaiden arkistoista löydy jotain. Kauppaa kuitenkin käytiin juuri siihen suuntaan, olisi kiva tietää mitä muuta käytettiin maksuvälineenä kuin turkiksia.
Re: Linnakukkula
Kiitokset selvennyksestä WeKinky, juuri noin uskon itsekin linnavuoria käytetyn.
Kiitokset onnitteluista ja edelleen nostan hattua myös henkilölle joka paikalle vaivautui. Kyseessähän on täysin aloittelijan tuuri. Muistelen että vanhassa karttapaikassa hakusanalla "linnankullula" ei löytynyt ko. paikkaa. Havaitsin Pälkäneen Kirvunlinnaa kartalta katsoessani että muinaislinnan vieressä on linnansuo niminen suo / paikka. Ajatuksena oli että linnakukkulan nimi on jo saattanut häipyä historiaan, mutta esim. viereisen suon nimessä tieto linnasta on säilynyt. Hain kyseisellä nimellä löytyviä kohteita ja löysin yhden linnansuon Koverosta. Suota kartalta tutkiessa sitten kyseinen kukkula löytyi. Uskoisin että nimen linkittömyys hakuihin ja toisaalta se seikka että linnavuoria ei ole löydetty P-karjalasta "suojasivat" paikka.
Kiitokset onnitteluista ja edelleen nostan hattua myös henkilölle joka paikalle vaivautui. Kyseessähän on täysin aloittelijan tuuri. Muistelen että vanhassa karttapaikassa hakusanalla "linnankullula" ei löytynyt ko. paikkaa. Havaitsin Pälkäneen Kirvunlinnaa kartalta katsoessani että muinaislinnan vieressä on linnansuo niminen suo / paikka. Ajatuksena oli että linnakukkulan nimi on jo saattanut häipyä historiaan, mutta esim. viereisen suon nimessä tieto linnasta on säilynyt. Hain kyseisellä nimellä löytyviä kohteita ja löysin yhden linnansuon Koverosta. Suota kartalta tutkiessa sitten kyseinen kukkula löytyi. Uskoisin että nimen linkittömyys hakuihin ja toisaalta se seikka että linnavuoria ei ole löydetty P-karjalasta "suojasivat" paikka.