Hämeen entiset vesireitit

[Rautahattu]

Kuparin vanhin nimitys taitaa olla vaski. Vielä 70-luvulla sana vaski herätti ihmetystä iällään, sillä tuohon aikaan ei Suomesta tunnettu kuin malliksi jokin kuparista tehty metallirengas vaikka itse sana oli luultavasti pronssikauttakin vanhempi. Jotenkin tuntuu, että vaski-alkuiset paikannimetkin voisivat olla vanhempia. Kupariahan on täällä käsitelty jo ennen kuin valaminen osattiin, Kukkosaaren taltta on tehty takomalla jotain noin 2500-2000 ekr.

[savometalli]

löytyyhän noita..
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

ja paljon muuta..

[Astalo]

Juu.. Kupari sana on tainnut levitä tänne kunnolla vasta 1800-luvulla, joten vaski on selvästi osuvampi nimitys vanhoille kaivospaikoille.

Kuparisaari tai kupariluoto tyylisiä nimiä voisi syntyä helposti vaikka sillä tavalla, jos lähelle on haaksirikkoutunut aikoinaan purjelaiva minkä takia rantaveteen on jäänyt kolikoita tai rahtitavarana ollutta kuparilevyä mitkä ovat osuneet esimerkiksi huviveneilijöiden silmiin joskus 1900-luvun puolella ja saaren alkuperäinen nimitys on muuttunut.
Samalla tavalla myös jonkun sisämaassa olevan kuparipaikan nimikin on voinut saada alkunsa vaikka sieltä löytyneiden plooturahojen mukaan, joten taitaa olla ihan hyvä idea mennä tarkistamaan kaikki sen kaltaiset paikannimet myös metallinpaljastimen kanssa.

[savometalli]

Konneveden kohdalla vesireitti on nykyisellään paljon vaatimattomampi kuin aikoinaan..
Ankeriaat ovat aikoinaan menneet siitä missä nyt on kuivaa maata..
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A50%7D%5D

Onkohan Eekinkivi ollut Eerikin kivi joka on silloin tullut näkyviin vedestä kun Erik oli kuninkaana?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... %3A0%7D%5D

Voisin veikata että kiveen olisi merkattu vedenpinnat myöhempinä aikoina jos veden laskua on paikalla seurattu.

[savometalli]

Jos asia olisi noin, voisi kiven korkeudesta päätellä, kuinka korkealla vesi on ollut. Ja ehkä arvioida kuinka paljon se on ollut yläveden ja alaveden puolella. Näinollen voisi päätellä myös muinaisten satamoiden paikkoja sisävesien varrella..
Liekkö mitään valmista ohjelmaa millä mallintaa.. Fugrowieverillä ainakin onnistui moinen korkeuskäyrien kanssa, mutta sitä ei ole mulla tällä koneella käytössä, eikä toisaalta viitsi alkaa lataamaan alueen lidar karttoja. Mutta jos jollakulla niitä on ja ohjelma käytössä, voisi tarkistaa kiven korkeuden ja siitä saisi sen muinaisen vedenkorkeuden pääteltyä.

[Edmund]

Kuparin vanhin nimitys taitaa olla vaski. Vielä 70-luvulla sana vaski herätti ihmetystä iällään, sillä tuohon aikaan ei Suomesta tunnettu kuin malliksi jokin kuparista tehty metallirengas vaikka itse sana oli luultavasti pronssikauttakin vanhempi. Jotenkin tuntuu, että vaski-alkuiset paikannimetkin voisivat olla vanhempia. Kupariahan on täällä käsitelty jo ennen kuin valaminen osattiin, Kukkosaaren taltta on tehty takomalla jotain noin 2500-2000 ekr.

Vaskikääty on jollain tapaa tutunomainen ilmaus tällaiselle 60-luvulla syntyneelle. Vaskitsa eli vaskikäärme toki vielä tutumpi. Entä vaskooli ja vaskaaminen - liekö mitään yhteistä näillä?

Lähetetty minun E5603 laitteesta Tapatalkilla

[Rautahattu]

Kyllä näillä varmasti on yhteinen kantasana, mistä sanat ovat alkunsa saaneet. Vaskitsa on saanut nimensä värinsä perusteella, vaskooli on arvatenkin vaskikooli jolla vaskattiin. Vaski on voinut alunalkaen tarkoittaa kaikkea metallia, mitä sanan syntyaikoina on käytössä ollut. Kuparia, ehkä pronssia ja miksei kultaakin. Rautaa tämä ei kai nykytiedon mukaan ole tarkoittanut.

[Edmund]

Suomen kielen sanaston historiaan noin ylipäätäänkin olisi mukava perehtyä. Paikannimet sitten omana mielenkiintoisena lukunaan.

Lähetetty minun E5603 laitteesta Tapatalkilla

[WeKinky]

Kyllä näillä varmasti on yhteinen kantasana, mistä sanat ovat alkunsa saaneet. Vaskitsa on saanut nimensä värinsä perusteella, vaskooli on arvatenkin vaskikooli jolla vaskattiin. Vaski on voinut alunalkaen tarkoittaa kaikkea metallia, mitä sanan syntyaikoina on käytössä ollut. Kuparia, ehkä pronssia ja miksei kultaakin. Rautaa tämä ei kai nykytiedon mukaan ole tarkoittanut.

Kullan vaskauksesta on Amerikan maalla käytetty paitsi termiä gold panning niin myös gold washing. Ensimmäisten kullanhuuhtojien joukossa Lapissa oli myös sellaisia miehiä, jotka olivat tehneet sitä Amerikan kultamailla, ehkä he osaltaan toivat mukanaan menetelmien ja välineiden lisäksi myös termistöä, vaskaus siis sanasta washing. Vaskoolit mitä olen nähnyt kuvissa vaikuttavat kuitenkin enemmän rautaisilta kuin kuparisilta.

[savometalli]

Miten lie sitten itse kupari. Jossakin päin sitä on esiintynyt kai hippuina. Jospa sitäkin on kerätty tai vaskattu soran seasta kuin kultaa..

[tarhuri]

Täällä Porkkalassa on ainakin ruotsinvallan aikainen kuparikaivoksen aloitus, jossa mainitaan löytyvän hippuja (smulor). Itse kaivoksesta ei sitten tullut mitään, koska kuninkaalta loppuivat rahat.

[savometalli]

Liekkö rauhoitettua aluetta? Jos ei niin sieltähän saattaisi löytyä noita hippuja vieläkin. ja mahdollisia etsijöiden esineitä.

[tarhuri]

Ei se minusta ole rauhoitettu, täytyykin käväistä kokeilemassa

[Winsku]

Aiheeseen liityvä video haapion valmistuksesta.

https://m.youtube.com/watch?v=ueFiy-uxI4Y

[WeKinky]

Aiheeseen liityvä video haapion valmistuksesta.

https://m.youtube.com/watch?v=ueFiy-uxI4Y

Kiitos videosta Winsku . Kyllä entisen veneenrakentajan sydäntä lämmitti tuota katsoessa. Tosin vähän huvitti kun välillä oli sisäpuolelle ilmestynyt moottorisahalla tehtyjä viiltoja, mutta ne helpottivat kummasti työtä. HIenoa käsityötä ja todella taitavat tekijät

[savometalli]

Kyllä ne aikoinaan on varmaan kaikki kulkukelpoiset vesireitit läpi koluttu.
Aina tarpeen mukaan on löytynyt sopiva vesikulkuneuvo haapioista laivoihin ja kaikkea siltä väliltä.

[savometalli]

Toinen reitti Rautalammille on saattanut mennä Hankasalmen kautta.
Olisikohan Hiidenvuori ollut mäkilinna, kun sen huipulla näkyisi noin parikymmenmetrinen neliömäinen rakenne?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... 3A88%7D%5D
Linnansaarihan saattaisi olla seuraava..
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

[savometalli]

Kalajanvuori näyttää myös varsin jylhältä.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D

Paunonvuori?
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/k ... A100%7D%5D