Tuolla Menneisyyden metsästäjät-keskustelu threadissa Super-Electric lainaili Jalmari Jaakkolaa:
Jalmari Jaakkola, Suomen Historia II, Suomen varhaishistoria, Heimokausi ja "Kalevala-kulttuuri" (1935)
Lainaan tekstiä kappaleesta: Kulttuurilinja Häme - Sabme - Hama - Jemj, sivuilta 204 ja 205
Yksityiskohtaisemmin kuin missään muualla maassamme tunnetaan näet Hämeessä yksinpä sem kaukaisia sisämaapitäjiä myöten erikoinen pitäjävenelaitos. Siten sakotetaan vielä v. 1507 talonpoikia yli koko Saarioisten pitäjän siitä, etteivät olleet pitäneet uiskoaan (wisko) valmiina. Toisen luotettavan tiedon mukaan rangaistaan v. 1506 Kulsialan pitäjän asukkaita samasta laiminlyönnistä. Muinaisen yhteiskunnallisen uiskorasituksen jätteitä ovat edelleen ne uiskon korvikkeeksi maksetut "sopimusjyvät" ja "-humalat", joita tavataan Hollolan alueelta vielä 1500-luvun tileissä. Kun uisko myös esiintyy eräissä paikannimissä, jollaisia ovat esim. Uiskonjärvi Hauholla ja Uisko Hollolan Asikkalassa ja mahdollisesti erinäiset muodoltaan epävarmat nimet Hämeen ja Uudenmaan rajaseudullakin, ei mainitun laitoksen yleisyydestä ja kotoisuudesta Hämeessä voi jäädä epäilystä. Ilmeisesti tämä kautta koko Hämeen periytynyt laitos on läheisessä sukulaissuhteissa siihen usko- l. uiskolaitokseen, jonka jälkiä olemme seuranneet Virossa ja muinaisessa Olhavan laaksossa, ja palautunee täten iältäänkin varjagiajan taakse
Sekä ulkopuoliset, että sisäiset todisteet viittaavat täten voimakkaasti ja yhtäpitävästi muinaishämäläisten varhaisiin aseellisiin meri-intresseihin. Epäselväksi sitä vastoin jää, oliko heidän usko- l. uiskolaivastollaan mitään hallitsevaa kulkutietä tai huomattavaa usko- l. uiskosatamaa meren rannikolla. Jos voidaan lähteä lähteissä esiintyvistä ja äänteellisesti kenties selitettävistä rinnakkaismuodoista usko ja uisko, joista edellinen esiintyy aikaisimmin ja yleisimmin, saattaisi sellaista sekä luonnonsuhteiden, että nimen johdon kannalta olettaa useiden Hämeelle tyypillisten ja uisko-asemiksi soveltuvien Uskiala l. Uskela nimisten paikkojen tunnetuimmassa merellisessä vastineessa: Halikonlahden muinaisessa Uskialassa l. Uskelassa
Jaakkola siis antaa olettaa, että jokainen Hämeen pitäjä on aikoinaan varustanut ja ylläpitänyt uisko-veneitä, sotalaivoja, Hämeen yhteisen laivaston tarpeisiin. Nämä laivat on rakennettu ja varustettu kussakin pitäjässä ja viety sisävesireittejä Halikonlahdelle (Tavastkymiin), Uskelanjokea myöten Salon Uskelaan, muinaiseen Hämäläisten satamaan.
Vielä jatkan lukemista kirjan sivulta 208
Perin tyypillinen hämäläisnimi on edelleen Uskela l. muinainen Uskiala, jolla varhain tarkoitettiin koko Halikonlahden perää, ja jolla on sellaisia vanhoja vastineita kuin esim. Hollolan Uskiala, Sääksmäen Uskiala, Kulsialan Uskiala ja Hämeenkyrön Uskela
Retkikartasta, kun katsoo, niin Halikonlahdelta (Salosta) pääsee Uskelanjokea pitkin Somerolle. Somerolta voikin sitten arpoa useampia vaihtoehtoja, mutta Painio (järvi) - Salkolanjärvi - Liesjärvi - Porras - Ilmetynjokea Pääjärvelle (tai sitten vähän ennen Pääjärveä) näyttäisi kartalla luontevalta. Siellä on välissä paikanimiä kuten Taipale, Uittoonsuo. Tuolta ei ole enää pitkä matka Kaartjärvelle. Myös suoraan Liesjärveltä Purinsuon kautta olisi voinut päästä. Kauhaoja, Tammenoja ja Ämmänoja ovat nimetty, vaikka nykyisin näyttävät kartassa pelkiltä suo-ojilta.
Olisiko tuossa mahdollinen vesireitti Halikonlahdelle suoraan Hämeestä?