Keskustelua kaikesta muusta aarteenetsintään liittyvästä ja vaikka säästä kuin jo otsikoiduista aihepiireistä. Täällä voit kertoa vaikka muista harrastuksistasi.
Bruin kirjoitti:Kyllä, lunastettavaksi meni. Ajattelin että olisi parempi mahdollisuus saada plootu takaisin jos laittaa lunastettavaksi. Jos olisin lahjoittanut, niin luulisin että ei olisi mitään mahdollisuuksia saada takaisin. Tiedä sitten...
Tokihan sielläkin tietyt tärkeät löydöt käsitellään nopeammin kuin ns. peruslöydöt. Se on ihan ymmärrettävää.
Jos museon kokoelmista jo löytyy kyseinen plootu niin en näe mitään syytä mikset saisi sitä takaisin. Kannattaa kysäistä mikä siellä kestää
Ok! Ehkä vois kyselläkkin jos viittis. Voishan sitä ehkä jotain infoa saada tilanteesta
Paras vaihtoehto taitais olla löytää samanlainen plootu ja lähettää sekin MV:lle.
Ehkä saisi toisen takaisin
Tänään kuulin sellaista että lunastettavaksi pyydetystä esineestä oli mv:sta joku soittanut ja kinunnut että lunastus muutetaan lahjoitukseksi. Kolme kertaa oli asianomainen löytäjä kysynyt lunastussummaa, mutta siihen ei oltu vastattu. Löytäjä (vanhempi mies) ei sitten enää jaksanut pistää vastaan vaan myöntyi lahjoitukseen. Tänään oli sitten tullut kunniakirja, mikä ei kuulemma paljoa lämmittänyt.
hamarapuoli kirjoitti:Tänään kuulin sellaista että lunastettavaksi pyydetystä esineestä oli mv:sta joku soittanut ja kinunnut että lunastus muutetaan lahjoitukseksi. Kolme kertaa oli asianomainen löytäjä kysynyt lunastussummaa, mutta siihen ei oltu vastattu. Löytäjä (vanhempi mies) ei sitten enää jaksanut pistää vastaan vaan myöntyi lahjoitukseen. Tänään oli sitten tullut kunniakirja, mikä ei kuulemma paljoa lämmittänyt.
Erikoista? Onko rahat jo niin lopussa että ei pysty enää lunastamaan esineitä?
Mutta on se kunniakirjakin parempi kuin ei mitään.
Itse en ole enää viitsinyt edes laittaa lunastukseen vaan suoraan vaan lahjana.
Plootun laitoin kyllä lunastukseen kun sen haluaisin takaisin, muilla löydöillä ei niinkään ole väliä.
Ja yhden vanhan kuvioidun pallonapin kun löytäjinä olivat lapset.
Ei kyllä kuulosta tuollainen kinuaminen sääntöjen mukaiselta virkamiehen pitäisi kyllä olla tuollaisessa asiassa hyvin neutraali. Tuollaisesta menettelytavasta, jos on niin kuin kerroi, tulisi kyllä varoitus esimieheltä, vähintään.
Ei taida valtion tukiaisia paljon museovirastolle herua nykyään vaikea homma varmasti lunastusmaksujen määritys kun löytöjä on jonossa enemmän kuin tarpeeksi. Kolikoissa tai muissa jalometalli myynneissä esim. oikealle keräilijälle voisi olla joku myyntivero mikä menisi sitten museovirastolle. Siis jos joku haluaa eroon vaikka usean sadan euron kultakolikosta mutta ei tunne museoviraston korvausta kohtuulliseksi.
ETL kirjoitti:Ei taida valtion tukiaisia paljon museovirastolle herua nykyään vaikea homma varmasti lunastusmaksujen määritys kun löytöjä on jonossa enemmän kuin tarpeeksi. Kolikoissa tai muissa jalometalli myynneissä esim. oikealle keräilijälle voisi olla joku myyntivero mikä menisi sitten museovirastolle. Siis jos joku haluaa eroon vaikka usean sadan euron kultakolikosta mutta ei tunne museoviraston korvausta kohtuulliseksi.
Nykykäytännön mukaan lunastuksiin käytettävä budjetti pitäisi jakautua "sulle, mulle.." periaatteella, eli sama korvaus kaikille löydön laadusta riippumatta. Jos yksittäisestä irtolöydöstä maksettaisiin enemmän kuin 500 euroa olisi se epäoikeudenmukaista muita metallinetsinharrastajia ja muita irtolöydön tehneitä kohtaan. Näin minulle ainakin perusteltiin kun kyseenalaistin lunastussumman. Onko sitten oikeudenmukaista että lunastussumma määritellään ennen kuin esinettä on edes tutkittu? Käytännön mukaan hallinnollisessa päätöksessä löytäjälle ei edes tarvitse perustella lunastussummaa tai antaa muitakaan lisätietoja esineestä.
M.v vois myydä ylimääräisiä aarteitaan ja laittaa rahoja uusien ja merkittävien löytöjen lunastuspalkkioihin.Kuinka se on niin vaikea noin toimia sen toimiessa muissa euroopan maissa. Huutokaupan suhteen uskon museoiden saavan aivan eri hintoja kuin mitä netissä väärennettyjä/varastettuja kauppaavat instanssit.Kunniakirjan lisäksi voisivat lisäksi teettää jonkin, vaikka pinssin löytäjille. Enpä siis hei todellakaan viittis kanniskella kunniakirjaa povarissa.
Joutaisivat vähän miettiin myös linjoja mitä lunastavat ja mitä ei. Tuntuu melko arvalla välissä menevän. Toisille sanotaan jotta kerätään kokoelmiin 1600-l alun ja sitä vanhemmat rahat ja toisilta lunastetaan naurettavuuksiin menevillä summilla 1600-l lopun rahoja.
Kuparinen: 1625 1/2 Öre Klipping Gustav II Adolf
Hopeinen: 1448-1470 Aurtua Karl Knutsson Bonde
ETL kirjoitti:Ei taida valtion tukiaisia paljon museovirastolle herua nykyään vaikea homma varmasti lunastusmaksujen määritys kun löytöjä on jonossa enemmän kuin tarpeeksi. Kolikoissa tai muissa jalometalli myynneissä esim. oikealle keräilijälle voisi olla joku myyntivero mikä menisi sitten museovirastolle. Siis jos joku haluaa eroon vaikka usean sadan euron kultakolikosta mutta ei tunne museoviraston korvausta kohtuulliseksi.
Nykykäytännön mukaan lunastuksiin käytettävä budjetti pitäisi jakautua "sulle, mulle.." periaatteella, eli sama korvaus kaikille löydön laadusta riippumatta. Jos yksittäisestä irtolöydöstä maksettaisiin enemmän kuin 500 euroa olisi se epäoikeudenmukaista muita metallinetsinharrastajia ja muita irtolöydön tehneitä kohtaan. Näin minulle ainakin perusteltiin kun kyseenalaistin lunastussumman. Onko sitten oikeudenmukaista että lunastussumma määritellään ennen kuin esinettä on edes tutkittu? Käytännön mukaan hallinnollisessa päätöksessä löytäjälle ei edes tarvitse perustella lunastussummaa tai antaa muitakaan lisätietoja esineestä.
Suht koht hankala homma on korvaukset virastonkin näkökulmasta varmasti. Olisiko listaus kaikista kolikoista ja niiden korvaus summasta liian iso homma? Tietenkin kuntoluokka vaikuttaisi korvauksen määrään. Silloin se olisi sama kaikille. Se on sitten löytäjän valinta lähteekö myymään löytöään muille markkinoille paremman korvauksen toivossa. Omia löytöjä toivoisin paikalliseen museoon esille ja mielellään pienen tekstin kera, mistä sitten selviäisi paikallista historiaa samalla.
Tuskin mihinkään tuollaiset lähes jokapäiväiset kolikot vitriiniin menevät. Ehkä jaetaan muihin museoihin, mikä oikein olisikin. Haluaisin nähdä keskittymistä uudelleenrakennettavan historiamme esineisiin. siis ajalta ennen sivistäjien hivuttautumista kotimaahamme.Lähinnä noitatyyppisiä jahtaankin väsyksiin asti.Avuksi on jo tullut hienoa porukkaa. Jaamme ristiin paikkoja mikä olisi muuallakin toivottavaa.Hyvää ja löytörikasta kautta mulle ja muillekkin!Hhuomasin etl:n viestin. Mitähän ihmeen kolikoita pitäisi yleensä lunastaa lukuunottamatta ehkä tuhannen vuotta vanhoja ja tietty turkulaisia.Hauska onis tietää montako tonnia kolikoita eri museoiden maakellareissa makailee. Yhteen aion tänä vuonna toimittaa tarkastuksen viranomaisten toimesta.Muutenkin villiä hommaa harrastetaan vieläkin kylämuseoissa kuten jo yli sata vuotta. Kontrollikierros ois paikallaan monessa pitäjässä niin näkis kuka sitä historiaa panttaa!Lupasin olla suuttumatta. Teenkin sen tähän pisteeseen saakka .
kollikko kirjoitti:Tuskin mihinkään tuollaiset lähes jokapäiväiset kolikot vitriiniin menevät. Ehkä jaetaan muihin museoihin, mikä oikein olisikin. Haluaisin nähdä keskittymistä uudelleenrakennettavan historiamme esineisiin. siis ajalta ennen sivistäjien hivuttautumista kotimaahamme.Lähinnä noitatyyppisiä jahtaankin väsyksiin asti.Avuksi on jo tullut hienoa porukkaa. Jaamme ristiin paikkoja mikä olisi muuallakin toivottavaa.Hyvää ja löytörikasta kautta mulle ja muillekkin!Hhuomasin etl:n viestin. Mitähän ihmeen kolikoita pitäisi yleensä lunastaa lukuunottamatta ehkä tuhannen vuotta vanhoja ja tietty turkulaisia.Hauska onis tietää montako tonnia kolikoita eri museoiden maakellareissa makailee. Yhteen aion tänä vuonna toimittaa tarkastuksen viranomaisten toimesta.Muutenkin villiä hommaa harrastetaan vieläkin kylämuseoissa kuten jo yli sata vuotta. Kontrollikierros ois paikallaan monessa pitäjässä niin näkis kuka sitä historiaa panttaa!Lupasin olla suuttumatta. Teenkin sen tähän pisteeseen saakka .
En tiedä tarviiko mitään lunastaa. Pohdiskelin vain miten homman saisi kaikille jotenkin tasapuoliseksi kerta lunastuksia esim kolikoiden suhteen tapahtuu.
Ihmetyttää miksi Mv lunastaa vähäisestä budjetistaan rahoja joita Rahakammio ei lunasta (löytyy jo). Montako kokoelmaa ne tarvii? Pitääkö olla rupisten rahojen kokoelma erikseen Kait niilläkin lunastusrahoilla vois kartuttaa esinekokoelmia....
Kuparinen: 1625 1/2 Öre Klipping Gustav II Adolf
Hopeinen: 1448-1470 Aurtua Karl Knutsson Bonde
ETL kirjoitti:Ei taida valtion tukiaisia paljon museovirastolle herua nykyään vaikea homma varmasti lunastusmaksujen määritys kun löytöjä on jonossa enemmän kuin tarpeeksi. Kolikoissa tai muissa jalometalli myynneissä esim. oikealle keräilijälle voisi olla joku myyntivero mikä menisi sitten museovirastolle. Siis jos joku haluaa eroon vaikka usean sadan euron kultakolikosta mutta ei tunne museoviraston korvausta kohtuulliseksi.
Nykykäytännön mukaan lunastuksiin käytettävä budjetti pitäisi jakautua "sulle, mulle.." periaatteella, eli sama korvaus kaikille löydön laadusta riippumatta. Jos yksittäisestä irtolöydöstä maksettaisiin enemmän kuin 500 euroa olisi se epäoikeudenmukaista muita metallinetsinharrastajia ja muita irtolöydön tehneitä kohtaan. Näin minulle ainakin perusteltiin kun kyseenalaistin lunastussumman. Onko sitten oikeudenmukaista että lunastussumma määritellään ennen kuin esinettä on edes tutkittu? Käytännön mukaan hallinnollisessa päätöksessä löytäjälle ei edes tarvitse perustella lunastussummaa tai antaa muitakaan lisätietoja esineestä.
Suht koht hankala homma on korvaukset virastonkin näkökulmasta varmasti. Olisiko listaus kaikista kolikoista ja niiden korvaus summasta liian iso homma? Tietenkin kuntoluokka vaikuttaisi korvauksen määrään. Silloin se olisi sama kaikille. Se on sitten löytäjän valinta lähteekö myymään löytöään muille markkinoille paremman korvauksen toivossa. Omia löytöjä toivoisin paikalliseen museoon esille ja mielellään pienen tekstin kera, mistä sitten selviäisi paikallista historiaa samalla.
Korvauksen suuruuteenhan ei pitäisi vaikuttaa kolikon numismaattinen tms. keräilyarvo. Ainoastaan historiallinen arvo suhteutettuna jalometallin hintaan. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää millä summilla näitä on lunastettu.
Olisko tuossa sama syy kuin monessa muussa valtion/kunnan hommassa eli on olemassa tietty vuosibudjetti ja se pitää käyttää vuoden aikana. Siis sitä myönnetyn summan ylijäämää ei voi siirtää seuraavalle vuodelle. Mielellään nuo tahot sitten pistää koko summan haisemaan, koska sellainen on myönnetty ja loppuvuodesta käytetään sellaisiin asioihin joihin alkuvuodesta ei laiteta latiakaan.
hamarapuoli kirjoitti:Tänään kuulin sellaista että lunastettavaksi pyydetystä esineestä oli mv:sta joku soittanut ja kinunnut että lunastus muutetaan lahjoitukseksi. Kolme kertaa oli asianomainen löytäjä kysynyt lunastussummaa, mutta siihen ei oltu vastattu. Löytäjä (vanhempi mies) ei sitten enää jaksanut pistää vastaan vaan myöntyi lahjoitukseen. Tänään oli sitten tullut kunniakirja, mikä ei kuulemma paljoa lämmittänyt.
No nyt tulikin mieleen että, jos löytö on läheltä vanhaa muinaismuistoaluetta, niin se voidaan katsoa kuuluvan siihen samaan alueeseen. Silloin ei ole lunastus mahdollisuuta vaan kaikki on ns. lahjoituksia
Välillä esim.lehdissä kun on löytö uutinen niin annetaan joku vihjaus löytö korvauksesta kuten muutama sata jne. Pari kertaa olen törmännyt lähestulkoon samaan löytöön keskustelupalstalla missä sitten korvaus summa on ollut ihan jotain muuta. Miten samojen löytöjen korvaukset voi vaihdella ja elää jatkuvasti kun saman viraston allehan ne kaikki pitäisi mennä. Onko se juuri se määrärahojen käyttö kun varat hupenee korvaukset pienenee...
hamarapuoli kirjoitti:Tänään kuulin sellaista että lunastettavaksi pyydetystä esineestä oli mv:sta joku soittanut ja kinunnut että lunastus muutetaan lahjoitukseksi. Kolme kertaa oli asianomainen löytäjä kysynyt lunastussummaa, mutta siihen ei oltu vastattu. Löytäjä (vanhempi mies) ei sitten enää jaksanut pistää vastaan vaan myöntyi lahjoitukseen. Tänään oli sitten tullut kunniakirja, mikä ei kuulemma paljoa lämmittänyt.
No nyt tulikin mieleen että, jos löytö on läheltä vanhaa muinaismuistoaluetta, niin se voidaan katsoa kuuluvan siihen samaan alueeseen. Silloin ei ole lunastus mahdollisuuta vaan kaikki on ns. lahjoituksia
Tuskinpa niiden silloin olisi tarvinnut kinuta tai soitella vaan olisi automaattisesti mennyt lahjoituksena.
hamarapuoli kirjoitti:Tänään kuulin sellaista että lunastettavaksi pyydetystä esineestä oli mv:sta joku soittanut ja kinunnut että lunastus muutetaan lahjoitukseksi. Kolme kertaa oli asianomainen löytäjä kysynyt lunastussummaa, mutta siihen ei oltu vastattu. Löytäjä (vanhempi mies) ei sitten enää jaksanut pistää vastaan vaan myöntyi lahjoitukseen. Tänään oli sitten tullut kunniakirja, mikä ei kuulemma paljoa lämmittänyt.
No nyt tulikin mieleen että, jos löytö on läheltä vanhaa muinaismuistoaluetta, niin se voidaan katsoa kuuluvan siihen samaan alueeseen. Silloin ei ole lunastus mahdollisuuta vaan kaikki on ns. lahjoituksia
Tuskinpa niiden silloin olisi tarvinnut kinuta tai soitella vaan olisi automaattisesti mennyt lahjoituksena.
Espoon museolla ainakin on ollut toivomus että löydöt annettaisiin lahjoituksena koska silloin ne olisi mahdollista saada paikallismuseoon näytille. Lunastettuja esineitä kuulemma enää hankala saada MVltä paikallisiin museoihin. Tuo mun sormuskin oli vaan lainassa Espoon näyttelyssä
Taurus kirjoitti:Espoon museolla ainakin on ollut toivomus että löydöt annettaisiin lahjoituksena koska silloin ne olisi mahdollista saada paikallismuseoon näytille. Lunastettuja esineitä kuulemma enää hankala saada MVltä paikallisiin museoihin. Tuo mun sormuskin oli vaan lainassa Espoon näyttelyssä
Ok, hyvä tietää tuokin juttu, jos joskus vielä jotain mukamas löytää
Taurus kirjoitti:Espoon museolla ainakin on ollut toivomus että löydöt annettaisiin lahjoituksena koska silloin ne olisi mahdollista saada paikallismuseoon näytille. Lunastettuja esineitä kuulemma enää hankala saada MVltä paikallisiin museoihin. Tuo mun sormuskin oli vaan lainassa Espoon näyttelyssä
Ok, hyvä tietää tuokin juttu, jos joskus vielä jotain mukamas löytää
Jaa epäilet vielä etteikö Hämylinnasta mitään muka löytyisi
Taurus kirjoitti:Espoon museolla ainakin on ollut toivomus että löydöt annettaisiin lahjoituksena koska silloin ne olisi mahdollista saada paikallismuseoon näytille. Lunastettuja esineitä kuulemma enää hankala saada MVltä paikallisiin museoihin. Tuo mun sormuskin oli vaan lainassa Espoon näyttelyssä
Ok, hyvä tietää tuokin juttu, jos joskus vielä jotain mukamas löytää
Jaa epäilet vielä etteikö Hämylinnasta mitään muka löytyisi
No, onhan täältä jotain jo löytynytkin. Kunhan vaan sais hiukan vastauksia.
Komppaan kyllä täysin Kollikkoa, samantapainen visio on itsellänikin. Mutta en voi olla sohaisematta lsää uurahaispesää: mitenkä onkaan laita MV:n rahankäytön priorisointi? Käsitykseni mukaan valtaosa budjetista menee noihin herrasväen herraskärtanoiden ja muiden "arvoasumusten" korjauksiin ja muihin samantapaisiin hankkeisiin. Suomen vanhemman historian dokumentointiin riittää vain murusia
tarhuri kirjoitti:Komppaan kyllä täysin Kollikkoa, samantapainen visio on itsellänikin. Mutta en voi olla sohaisematta lsää uurahaispesää: mitenkä onkaan laita MV:n rahankäytön priorisointi? Käsitykseni mukaan valtaosa budjetista menee noihin herrasväen herraskärtanoiden ja muiden "arvoasumusten" korjauksiin ja muihin samantapaisiin hankkeisiin. Suomen vanhemman historian dokumentointiin riittää vain murusia
Onhan se tietysti tärkeää pitää kunnossa historiallisesti tärkeitä rakennuksia. Jos jäävät ylläpito/korjausbudjetin ulkopuolelle, niin äkkiä menee siinä vuosia ja kohta onkin jotain peruuttamatonta vauriota tapahtunut...
Mutta kyllähänä museoviraston budjetti on varmasti kiristetty niin äärimmilleen valtiohalllinnon puolelta. Siitä kun on varmasti ollut helpoin säästää...
Kait niilläkin lunastusrahoilla vois kartuttaa esinekokoelmia....
