Itse olen löytänyt yllä olevan kuvan mukaisia "kivettymiä" jotka muistuivat mieleeni kun näin löytösi. Tiedustelin aikanaan asiaa geologian laitokselta Pasi A. Heikkilältä ja sain vastaukseksi:
" Äkkseltään sanoisin, että en ole henkilökohtaisesti törmännyt mihinkään
aivan vastavaan, mutta kivettyneeltä puulta ne eivät vaikuta.
Ensivaikutelmani oli, että ne ovat jonkinlainen kalkkikonkreetion muoto
sedimenttikivissä. Idea on, että sedimenttikivi koostuu "klasteista",
jotka rantahiekassa ovat hiekanjyviä. Hienojakoisemmissa sedimenteissä,
kuten siltissä ja savessa nuo klastit ovat paljon pienempiä, mutta rakenne
on sama kuin rantahiekassa. Klastien välitiloissa on tyhjää tilaa, jossa
on huokosvettä tai syvemmällä pohjavettä. Konkreetio syntyy, kun
pohjaveden mukana liuenneessa muodossa tullut kalsiumkarbonaatti kiteytyy
ja täyttää huokostilan. Kiteytyminen alkaa yhdestä kohtaa ja tavallisesti
se etenee pallomaisesti. Hiekasta iskostuu täten pyöreä, kalsiitilla
iskostettu kivipallonen. Iskosmineraali voi olla muukin kuin kalsiitti,
esim. rautamineraalit hematiitti tai goethiitti tekevät samaa.
Jos sama mekanismi tapahtuu millimetriluokan kerrokselliseen
siltti-savikiveen, jossa kerroksien raekoko vaihtelee, konkreetiosta tulee
"sorvatun" kynttilänjalan mallinen. Usein käy vielä niin, että
kiteytyminen alkaa sedimenttiin tunkeutuneen puunjuuren ympärille, kun
itse puuaines on kuollut ja hajoaa pois jättäen sedimenttiin läpireiän.
Tällaisista kalkkikonkreetioista käytetään nimitystä rhizoliitti,
englanniksi rhizolith, rhizo concretion).
Googlasin vähän linkkejä:
http://www.intersurf.com/~chalcedony/geofact.html
http://www.nhm.ac.uk/natureplus/thread/3324
Aivan tällaisia konkreetioita en itse ole Suomesta tavannut, voi olla että
ovat historiallisen ihmisen kauppatavaraa ja peräisin ulkomailta? "
Pitää aina muistaa tarkistaa että löytämässään nakissa on kaksi päätä. Mikäli näin ei ole voi kyseessä olla myös rinkeli.