Onko meillä mitään linjaa toimintamme tueksi?

[Wilhart]

Museovirasto: kaiken se ottaa, hitaasti sillä leikkii, mutta takaisin ei juuri anna. Tämä on hupaisaa huomata, kun itsekin olen paljon esineitä (osa mitättömiä, osa mittaamattoman hienoja) sinne toimittanut. Paperityötä paljon, alueet kieltoon, jatkotoimenpiteistä täällä päin ei edes lupailla ja palkkio tulee ajastaan. Kun pyydät vastavuoroisesti lupaa vaikka etsiä euroja festarialueelta, ei sitä myönnetä muinaismuistoalueen vuoksi...20 000 hengen rokki on ok, mutta ei eurojen etsintä Mie sanon ihan suoraan, että systeemi ei voi hyvin.

Ja sitten tulee se suuri joukko harrastajia, jotka vilpittömästi haluavat tehdä hyvää ja alkavat toimittaa takonauloista ja valumönteistä alkaen kaiken virastolle...Siellä on resurssit loppu jo nyt, löytöjä ei haluta lisää, joten alueet bannataan turhan laajasti ja harrastaminen kärsii yli-innokkuuden vuoksi. Jengin pitäisi ymmärtää tutkia aluetta vielä hetki sen huippulöydön jälkeenkin. Jos kaivat vaikka pellolta 5-7 esinettä samoilta paikoilta ja metsästä kolmekin, niin tutkimustarve on ilmeinen. Jos jätät yhteen, kahteen niin tulos on nolla. Paikka kieltoon ja thats it.

Mutta onhan meillä myös harrastajaporukoita, jotka yhden päivän aikana kaivavat 20-30 rautakautista esinettä ja esittelevät ne julkisesti. Hienoa niitä on katsella kieltämättä, mutta mikä laki se sellainen on, jota osa noudattaa ja osa ei? Kuka voi sallia olevansa lain yläpuolella? Sääntö on selvä: yli satavuotiaat museolle, muinaislöydöistä heti ilmoitus.

Museoviraston jäykkyys, rookie-harrastajien yli-innokkuus, pro-harrastajien omatoimisuus...Onko meillä ylipäänsä mitään linjaa tässä touhussa?

[DigDeep]

Mutta onhan meillä myös harrastajaporukoita, jotka yhden päivän aikana kaivavat 20-30 rautakautista esinettä ja esittelevät ne julkisesti. Hienoa niitä on katsella kieltämättä, mutta mikä laki se sellainen on, jota osa noudattaa ja osa ei? Kuka voi sallia olevansa lain yläpuolella? Sääntö on selvä: yli satavuotiaat museolle, muinaislöydöistä heti ilmoitus.

Näillä porukoilla tuntuu olevan jokin museoviraston lupa kaivaa enemmän, ainakin heidän kirjoituksiensa mukaan. Jos alkaa useampia rautakautisia löytöjä esittelemään, jotka ovat tulleet samasta paikasta, niin olisi ehdottoman tärkeää kirjoittaa siihen viestin yhteyteen, että heillä on museoviraston lupa kaivaa niitä ylös. Uusia harrastajia tulee koko ajan lisää ja muinaismuistolaki on varmasti vähän vieras juttu. Nyt kun nämä uudet harrastajat katsovat näitä kuvia, niin he ajattelet heti että se on täysin normaalia kaivaa ylös noita rautakautisia vähän enemmänkin. Olen lukenut näitä kaivuukertomuksia ja eräässäkin oli tapaus jossa porukka meni metsään kaivelemaan ylös rautakausia ja paikalla he tapasivat toisen harrastajan, joka kertoi löytäneensä paikalta aikaisemmin rautakautisen soljen. Pellolta jos tuollaisia olisi kaivellut, niin sen vielä jotenkin ymmärtäisi. Mutta jos metsästä lähtee tuollaisia vaan noukkimaan, niin kyllä siinä voi sanoa morjesta pöytään ns. konteksteille

[Wilhart]

Jos lupa on, niin se olisi kiva tietää. Itsekään en siis todellakaan toimita edes kaikkea 500 vuotiasta automaattisesti eteenpäin, mutta sekin on toki väärin. Ei vaan huvita heittäytyä byrökratian rattaisiin esineillä, joita valtiolla satoja jo ennestään. Tämän harrastuksen ympärillä on paljon harrastajia, Suomen historia sallii upeita löytöjä kautta maan, mutta laki ja viraston lunastuskäytäntö on naurettava. Sama laki kuin Englannissa ja kolminkertaiset resurssit löytöjen käsittelyyn, niin homma alkaa toimia. Muutoin lakia tullaan noudattamaan vielä löyhemmin ja siitä huolimatta löytöjä kanavoituu museolle reilusti yli käsittelykyvyn. Juopa kahden leirin välillä vaan syvenee...

[timpsu]

Kyllähän tämä harrastus vaatisi toimintatapojen kohdentamista puolin ja toisin, niin harrastajien kuin viranomaisen puolelta. Toiminnan pohjana tuleen olla lainsäädännön sallimat oikeudet ja velvoitteet. On tiedossa, että lainsäädäntö ei ole kaikilta osin käytännössä toimiva tai järkevä. Mihin esimerkiksi perustuu 200m suoja-alueet tai metallinetsijän oppaan maininta ettei kartasta paikannettuja asuinpaikkoja (ei olemassa oleva muinaisjäännös) tulisi kaivella? Entäs muinaisjäännöksen määritelmä 100 vuotta? Osa ehkä järjettömään lainsäädäntöön ja osa paikallisen viranomaisen järjettömään tulkintaan?

Entäs löytöjen lunastaminen tai muu palkitseminen, viranomaisen toiminta? Eri puolella toimivat museoviranomaiset toimivat epäjohdonmukaisesti jos sama löytö ollaan paikallismuseossa X ottamassa kokoelmiin ilman ehdotusta lainsäädännön mukaisesta lunastusmahdollisuudesta - paikallismuseossa Y taas todetaan että voitte pitää esineen koska meillä on näitä jo hyllyssä... Lainsäädännön periaatteet viranomaistoiminnan tasapuolisuudesta eivät toteudu.

On selvää, että lainsäädäntöä tulee tarkistaa ennen kuin esim. jonkin/joidenkin ikävien yksittäistapausten aiheuttama negatiivinen julkisuus aiheuttaisi täysin vääränlaisia lainsäädännöllisiä johtopäätöksiä. Epäjohdonmukainen toiminta puolin ja toisin aiheuttaa jo nyt sitä, että hienoja löytöjä jää piironkeihin ja toisaalta turhaakin romua lähetetään viranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee myös tarkastella merkittävien löytöjen korvausmenettelyn järkevöittämistä.

Ehkäpä harrastajien puolelta toimintaa voidaan kohdentaa jonkinlaisella kurssi- ja lupakäytännöllä. En yleensä puolusta byrokratiaa tai ohjeiden, hallinnon lisäämistä mutta edellä olevat esimerkit osoittavat lajin luonteesta johtuvan tarpeen tälle. Jos esimerkiksi historiallisesti verrattain merkityksettömien riistakantojen vähentäminen edellyttää tiettyjä lupa yms. menettelyjä niin entäs ainutlaatuiset, historian tutkimuksen kannalta korvaamattoman esinelöydöt? Toki metsästykseen liittyy muitakin näkökohtia esim. turvallisuus.

Lupakäytäntö ja yhdistystoiminta tms. antaisi jonkinlaisen mahdollisuuden koulutusten järjestämiselle ja toiminnan valvomiselle. Tämä tosiaan edellyttäisi lainsäädännön järkeyttämistä ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Voisiko paikallismuseoista nimetä yhteyshenkilön, jonka kautta kuviota eli yhteistyötä viranomaisen ja harrastajien välillä kehitettäisiin? Viranomaisten tulisi kohdella koulutettuja, luvan omaavia harrastajia resursseina eikä automaattisesti tarjota 200m suoja-alueita esim. kaavoitetulle ja pian rakennettavalle alueelle...

[timpsu]

Muinaismuistolaki 295/1963

"17 §

Muinaistieteellisellä toimikunnalla on oikeus lunastaa 16 §:ssä tarkoitettu muinaisesine Suomen kansallismuseolle tai siirtää lunastusoikeutensa jollekin muulle yleiselle museolle tai laitokselle. Milloin esineellä on huomattava merkitys, on lunastusoikeuden siirtoon kuitenkin saatava opetusministeriön suostumus. Jollei esinettä lunasteta, on se palautettava löytäjälle, joka saa pitää esineen.

Jos 1 momentissa tarkoitettu esine lunastetaan, on löytäjälle maksettava siitä kohtuullinen korvaus, jonka muinaistieteellinen toimikunta määrää ottaen huomioon esineen laadun. Milloin esine on jalometallia, on korvauksen vastattava vähintään esineen metalliarvoa korotettuna kahdellakymmenelläviidellä sadalta.

Tunnetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä tavattu muinaisesine, jolla on yhteyttä muinaisjäännöksen kanssa, kuuluu lunastuksetta valtiolle.

Muinaistieteellinen toimikunta voi, jos katsoo syytä olevan, suorittaa löytäjälle erityisen löytöpalkkion."

Lähtökohtaisesti meidän valistuneiden ja lainsäädäntöä noudattavien harrastajien löydöt eivät ole tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä, koska näihin kajoaminen on kiellettyä. Eikä useimmilla meistä ole motivaationa myöskään rahan ansaitseminen, kuitenkin palkkioihin liittyen on viranomaisen puolelta huomattava seuraava asia:

Jos rahakammio, paikallismuseo tai mikä tahansa muu laitos löydön haluaa lunastaa, on tarjottava vaihtoehdoksi vähintään "kohtuullinen korvaus". Tämä siis jos esine ei edes ole jalometallia. Jalometallilöytöihin tai muuten merkittäväksi katsottuihin löytöihin liittyy lisäkorvausmahdollisuudet, jalometalleiden osalta lainsäädännön velvoittama 125% metallin arvosta ja lisäksi mahdollinen löydön perusteella harkinnanvaraisesti annettava muu erityinen löytöpalkkio.

Ihan mielenkiinnosta kysyn kokemuksia, onkos täällä porukalle tarjottu näitä asioita löytöjen lunastuksen yhteydessä?

[Sulikka]

Terve! En tiedä tarkoitetaanko KHME:tä kun viestin aloittaja ei jostain syystä pystynyt/voinut/uskaltanut tuohon sitä kirjoittaan, mutta ainakin tunnistan samanlaisia tapauksia kohdaltamme. Olemme saaneet joissain kohteissa virastolta palautetta liiallisesta kaivamisesta, joten muillekin ohjeeksi, että kaivaminen pitää pitää aina minimissään. Meillä ei myöskään ole mitään museoviraston mandaattia, joskin teemme viraston kanssa yhteistyössä ja tiedämme mitä tunnolliselta amatööriarkeologilta/historianharrastajalta/piippaajalta vaaditaan.

Selvitän oman toimintamallimme tunnistamissani tapauksissa:
1. Niemenpään Hamppula:
Tutkimme aluetta yhden päivän ajan. Paikka on kunnan omistama ja kun osuimme paikalle se oli jo piippareiden reikiä täynnä. Kartoitimme alueen. Kaakkois osasta löytyi tuntematon kalmistoalue. Mukaan otettuina löytöinä spiraalisormus ja sarjahelmi. Läheltä löytyi tulusrauta (ei nostettu). Päälöytö oli merovingiaikainen rannerengas(ei nostettu) sekä luita (ei nostettu) jotka näkyy viraston portaalissa sekä mukana olevassa kartassa. Alue kartoitettiin kokonaisuudessaan ja jaettiin osiin. Kun ko. hautapaikka löytyi, osui paikalle paikallinen metallinetsintäharrastaja, joka kertoi että oli löytänyt jokin aika sitten alueelta soljen ja krapusoljen mutta niitä ei vielä oltu ilmoitettu. Ilmoitimme myös hänen löytönsä. Koheesta tehtiin myös lidar/pistekartta jonka avulla alueen rauhoitusalue rajattiin.


2. Hangastenmäki
Olin alueella koiran kanssa tutkimassa illalla pimeässä, kun löysin keihäänkärjen alueelta. Tulimme ryhmän kanssa siihen tulokseen, että kartoitamme lähimaaston. Oikea toimintamalli olisi ollut jättää alue rauhaan eikä palata sinne. Toimimme yleensä ryhmässä, koska normaalitapauksessa yksin on mahdotonta löytää mitään. Virhe tapahtui siinä, että palasimme kohteeseen porukalle kartoittamaan aluetta. Olemme saaneet asiasta myös viraston suunnalta palautetta, että liikaa tuli etsittyä. Löytöjä tuli yhteensä 29, henkeä kohden 6 kpl 100*200m alueelta. Osa löydöistä jätettiin maastoon. Kohteesta voi lukea tarkemmin
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... 1000023482

joten... kuten sanottu, pitäkää kaivaminen minimissään ja dokumentoikaa aina löydöt kuvaamalla ja ottamalla gps koordinaatit. Mitään yksiselitteistä ohjetta ei ole olemassa miten missäkin tilanteessa toimitaan. Myöskin etsijöitä on erilaisia ja tapoja, näin ollen esinemäärä ei aina ole se ainoa mikä määrää milloin etsintä on mennyt "oikein" tai "väärin". Kuten sanottu, olemme saaneet palautetta virastolta, positiivista ja silloin kun on aihetta, negatiivista. Negatiivisesta palautteesta pyrimme ottamaan opiksi.
Teimme omalta osaltamme päätöksen julkaista löytöjämme nettisivullamme sekä fb:ssä, ihan omalla naamalla. Täällä amassa on helppo nimimerkin takaa kirjoitella, mutta jos palautetta haluaa antaa niin ehdotan ihan suoraa yhteydenottoa. Muuten saattaa kuullosta ns. kateellisten panettelulta.

[Wilhart]

Moro Sulikka. En millään muotoa kohdistanut pohdiskeluni teihin, mutta en ylläty yhtään, että koit niin. Ensisijaisesti tarkoitin harrastajia, jotka eivät tuo tänne foorumille löytöjään lainkaan, mutta silti operoivat MV:n kanssa. Lisäksi tunnen monta etsijää, jotka pitävät kaiken itse laiskuudesta tai omistamisen ilosta. Viime viikolla vasta katsoin kotikokoelmassa senioriharrastajan viikkarihopearahoja, jotka harrastaja tahtoi pitää itse. Mikäpä minä olen häntä syyllistämään. Yritän vaan kirjoituksillani viedä systeemiä siihen suuntaan, että oikeasti hienot löydöt olisivat taloudellisesti kannattavia, jos joku tätä rahasta tekee. Ihmettelen monen harrastajan hurskastelua ja pienisieluisuutta, joka tulee täälläkin esiin muistuttelemalla lain noudattamisesta, jota ei itsekään noudata. Tuskin minä olen ainoa, joka tuntee kotiin keräilijöitä... No se ei ole harrastajien vika, että laki on noinkin tulkinnanvarainen. Itse olen oman etsintäurani murrosvaiheessa ja keskityn nyt puistoihin ja rantoihin. Eipähän tartte miettiä, mitä löydöillään tekee, kun vaihtoehdot on roskis ja lompakko...

Mie voin sanoa, että harrastukseni suhteen en ole kateellinen millekään tai kellekään. Mie olen omat suhteeni museoväkeen luonut ja saan etsiä mitä mielenkiintoisemmissa paikoissa kulloisenkin fiiliksen mukaan. Ja jotain olen välillä löytänytkin. En vaan vielä sitä, miksi tuolla niin hurjana huidon. Yksittäisiä hienojakin löytöjä olen tehnyt, mutta vielä ei ole paljastunut se, miksi Mikkelistä löytyy kivi- ja rautakautta hyvinkin usein ja runsaasti, mutta pronssikausi uupuu välistä. Mikkelissä on laaja rautakautinen asutusalue ja vauraskin runsaista rahalöydöistä(mme) päätellen, joten on vaikea uskoa porukan hävinneen siinä välillä... Historiaa tässä ollaan kirjoittamassa uusiksi täälläkin, mutta hieman vähemmän naivilla kynällä.

-Ville A

[mrk42]

*Viranomaisten tulisi kohdella koulutettuja, luvan omaavia harrastajia resursseina eikä automaattisesti tarjota 200m suoja-alueita esim. kaavoitetulle ja pian rakennettavalle alueelle...*
Onko näin todellisuudessa tapahtunut useinkin?

[Mikap]

*Viranomaisten tulisi kohdella koulutettuja, luvan omaavia harrastajia resursseina eikä automaattisesti tarjota 200m suoja-alueita esim. kaavoitetulle ja pian rakennettavalle alueelle...*
Onko näin todellisuudessa tapahtunut useinkin?

Koulutettuja? Olisipa todella hupaisaa nähdä omasta mielestään ansioitunut harrastaja erottamaan maasta esim. usein ainoana jäänteenä vainajasta hautaan jäänyt hammaskiille, tai vaikkapa nuppineulanpään kokoisia rikin jäänteitä. Tämä on ammattilaiselle arkipäivää, näitä ammattilaisia kutsutaan arkeologeiksi.
Ehkäpä museovirastolla on ihan oikea syy rauhoittaa, ja rauhoitella meitä metallinetsijöitä.

Onko meidän sukupolvellamme harrastuksen nimissä oikeus kaivaa ylös kaikki, mikä on kuitenkin säilynyt maan povessa rauhassa ehkä jopa tuhatkin vuotta?

[timpsu]

*Viranomaisten tulisi kohdella koulutettuja, luvan omaavia harrastajia resursseina eikä automaattisesti tarjota 200m suoja-alueita esim. kaavoitetulle ja pian rakennettavalle alueelle...*
Onko näin todellisuudessa tapahtunut useinkin?

Koulutettuja? Olisipa todella hupaisaa nähdä omasta mielestään ansioitunut harrastaja erottamaan maasta esim. usein ainoana jäänteenä vainajasta hautaan jäänyt hammaskiille, tai vaikkapa nuppineulanpään kokoisia rikin jäänteitä. Tämä on ammattilaiselle arkipäivää, näitä ammattilaisia kutsutaan arkeologeiksi.
Ehkäpä museovirastolla on ihan oikea syy rauhoittaa, ja rauhoitella meitä metallinetsijöitä.

Onko meidän sukupolvellamme harrastuksen nimissä oikeus kaivaa ylös kaikki, mikä on kuitenkin säilynyt maan povessa rauhassa ehkä jopa tuhatkin vuotta?

Ehkä huonosti artikuloin mutta ajatus oli että nimenomaan harrastajat olisi 'koulutettu' tietämään mitä tulee tai ei tule tehdä esimerkiksi omatoimisesti. Nythän käytäntö on porukasta tai henkilöistä riippuen "kirjava". Toki opas on julkaistu, mutta siinä olevien tietojen saattaminen kaikille laitteiden omistajille? Mutta siis olen eniten huolestunut ajoittaisista tiedoista että muinaisjäännöksiä on tongittu tai jälkiä ei peitetä. Ei varmasti kurssitus/lupa kaikkea ratkaise mutta nitäkin löytyy että kuvitellaan voivansa mennä minne tahansa takki auki jäljet jättäen kaivamaan? Ainakin tällaista voisi kitkeä ennen isompia imagohaittoja?

Jos viranomaisen ja harrastajien välillä olisi enemmän yhteistyötä, voisi se kasvattaa osapuolten välistä luottamusta ja vähentää ylilyöntejä esim. satojen metrien suoja-alueiden kanssa yhden esineen löytämisen jälkeen. Reilumpaa peliä meillekin?

[Pekka Muikku]

Jos piippailusta tehtäisiin luvanvaraista pakollisen kurssituksen kautta, niin kyllä minuta koko ajatus on ongelmallinen. Ensimmäisenä kummemmin pohtimatta tulee mieleen:
-kuka kouluttaa, missä ja kuka maksaa kouluttajalle?
-jos maksajia ovat kurssitettavat eli piippailulupa on maksullinen, niin kuinka paljon kurssitettavia pitää saada kerrallaan kasaan että kurssi järjestettäisiin? Isompien paikkakuntien ympäristöstä voisi muutaman kurssilaisen aina silloin tällöin saadakin yhteen, mutta entäs sitten kun Juhani Sotkamosta haluaa alkaa piippailemaan... kuka järjestää kurssin?

[Wilhart]

Mie en usko, että kurssi on vastaus mihinkään. Porukka tuntee lait ja asetukset ihan kohtuullisesti. Varmasti lähes jokainen perehtyy myös asioihin hankkiessaan laitteen. Kyllä se ongelma on enemmän asennepuolella. Läheskään kaikki eivät harrasta toimittaakseen rojuja eteenpäin. Rahasta asiat on kiinni. Jos MV:lla on rahaa ottaa vastaan ja konservoida löytöjä jatkotutkimuksista puhumattakaan, motivoi se omistautuneita harrastajia. Jos löytöpalkkioihin saa korotusta, vähenee pöytälaatikkokeräilijöiltä innostus omistamiseen ja sitäkin kautta tilanne paranee. Toki isommat rahapalkkiot voi hieman lisätä yöhaukkojen toimintaa, mutta tuskin paljoa.

Nyt kun rahaa ei ole, niin näemme mihin se johtaa. Alueet bannataan hätäpäissään ja valitetaan medioissa, kuinka löytöjä tulee "liikaa". Se on ihan selvä, että tällainen ei motivoi parhaalla mahdollisella tavalla ottamaan yhteyttä esim. museoon. Helpompi on jatkaa etsiskelyä vähin äänin ja ilmoittaa sitten laajempia kokonaisuuksia tai olla ilmoittamatta. En kehota ketään säilömään löytöjään tai jatkamaan kaivelua parin löydön jälkeen, mutta nykyinen systeemi tekee sen.

[Nenästäjä]

Mie en usko, että kurssi on vastaus mihinkään. Porukka tuntee lait ja asetukset ihan kohtuullisesti. Varmasti lähes jokainen perehtyy myös asioihin hankkiessaan laitteen. Kyllä se ongelma on enemmän asennepuolella. Läheskään kaikki eivät harrasta toimittaakseen rojuja eteenpäin. Rahasta asiat on kiinni. Jos MV:lla on rahaa ottaa vastaan ja konservoida löytöjä jatkotutkimuksista puhumattakaan, motivoi se omistautuneita harrastajia. Jos löytöpalkkioihin saa korotusta, vähenee pöytälaatikkokeräilijöiltä innostus omistamiseen ja sitäkin kautta tilanne paranee. Toki isommat rahapalkkiot voi hieman lisätä yöhaukkojen toimintaa, mutta tuskin paljoa.

Nyt kun rahaa ei ole, niin näemme mihin se johtaa. Alueet bannataan hätäpäissään ja valitetaan medioissa, kuinka löytöjä tulee "liikaa". Se on ihan selvä, että tällainen ei motivoi parhaalla mahdollisella tavalla ottamaan yhteyttä esim. museoon. Helpompi on jatkaa etsiskelyä vähin äänin ja ilmoittaa sitten laajempia kokonaisuuksia tai olla ilmoittamatta. En kehota ketään säilömään löytöjään tai jatkamaan kaivelua parin löydön jälkeen, mutta nykyinen systeemi tekee sen.

Mistäköhän sitä lännen kalkaania (jota valkonaamat rahaksi kutsuvat) saataisiin tarpeeksi voitelemaan kaiken maailman harrastelijat, jotta pysyisivät kaidalla polulla?

[Wilhart]

Mistä rahat? Sieltä mistä tähänkin asti eli valtiolta. Löytöjen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, joten ehkä budjettienkin pitäisi. Pitää elää hetkessä ja tehdä päätökset vallitsevan tilanteen perusteella, jopa tulevaa ennakoiden. Etsintä lisääntyy hurjaa vauhtia...

[Haarukka]

Etsintä lisääntyy hurjaa vauhtia...

Jos löydöistä aletaan maksaan kunnon korvauksia niin alkaa se houkuttelemaan jo ulkomaalaisiakin. Olisiko kaikki löydöt enään peräisin edes suomen maaperältä? Kamaa roudataan sinne mistä siitä parhaan hinnan saa, konteksteista välittämättä...

[Mikap]

Mistä rahat? Sieltä mistä tähänkin asti eli valtiolta. Löytöjen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, joten ehkä budjettienkin pitäisi. Pitää elää hetkessä ja tehdä päätökset vallitsevan tilanteen perusteella, jopa tulevaa ennakoiden. Etsintä lisääntyy hurjaa vauhtia...

Niin. Mistäpäs muualta. Sieltähän ne.

[Nenästäjä]

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että koko touhu alkaa nopeasti näyttää siltä, että parempi kun pistäisivät täyskiellon päälle.

[Wilhart]

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että koko touhu alkaa nopeasti näyttää siltä, että parempi kun pistäisivät täyskiellon päälle.

Tuskin kannattaa...Nekö jäisi tuhannet etsimet pölyttymään varastoihin? Ei varmasti, mutta laittomat löydöt jäisi toimittamatta...

[Wilhart]

Etsintä lisääntyy hurjaa vauhtia...

Jos löydöistä aletaan maksaan kunnon korvauksia niin alkaa se houkuttelemaan jo ulkomaalaisiakin. Olisiko kaikki löydöt enään peräisin edes suomen maaperältä? Kamaa roudataan sinne mistä siitä parhaan hinnan saa, konteksteista välittämättä...

Hyvä pointti, mutta ei tästä kultakaivosta saa vaikka budjetit kasvaisivatkin.

[Cockle]

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että koko touhu alkaa nopeasti näyttää siltä, että parempi kun pistäisivät täyskiellon päälle.

Miksi??? Millainen harrastaja esittää toivomuksen, että hänen harrastuksensa kiellettäisiin? Mitä taas tulee lainsäädäntöön, niin lakialoitteet käyvät lävitse valiokuntakäsittelykierrokset (vertaa esim. luonnonsuojelulaki), ennen kuin voivat mennä läpi. Museovirasto ei siis määritä yksinään, millainen uusi muinaismuistolaki tulee olemaan. Siellä on vastakkaiselle puolella voimakkaita ryhmittymiä esim. maa- ja metsätalouden puolelta.

Täällä myös pohditaan, että suuremmat löytöpalkkiot houkuttelisivat ulkomaisia etsijöitä. Tätäkin näkemystä ihmettelen suuresti. Koska Suomi on ollut pahuksen köyhä maa 60-70-luvulle asti, niin saa olla melkoinen fakiiri, että saa etsintäkulunsa katettua, mikäli viitsii ulkomailta asti tänne raahautua metallinetsinnnän takia.

Löytöpalkkiot ja niiden maksajat. Vähänkään valtion-/maailmantaloudesta perille olevat tietävät, että löytöpalkkioihin ei ole tulossa korotuksia ainakaan valtion taholta. Jos pitäisi lyödä vetoa asemansa säilyttävistä valtion virastoista, niin en kyllä ensimmäistäkään euroa museovirastolle panostaisi.

Metallinetsinnän luvanvaraisuus. Pekka Muikulta tuli tyhjentävä vastaus.

Keskustelun avaus ja aihe ovat tarpeellisia, jotta asioista voidaan avoimesti keskustella ja huhuja ampua alas. Jatkan hitaan itsemurhan suorittamista ylityöllistettynä ja toivon jokin päivä pellollekin ehtiväni.

[Haarukka]

Täällä myös pohditaan, että suuremmat löytöpalkkiot houkuttelisivat ulkomaisia etsijöitä. Tätäkin näkemystä ihmettelen suuresti. Koska Suomi on ollut pahuksen köyhä maa 60-70-luvulle asti, niin saa olla melkoinen fakiiri, että saa etsintäkulunsa katettua, mikäli viitsii ulkomailta asti tänne raahautua metallinetsinnnän takia.

Mikä estää tuomasta niitä "löytöjä" mukanaan?
Mukaan tulisi varmasti myös väärennökset. Niiden erottelu aidoista söisi lisää resursseja.

Löytöpalkkiot ja niiden maksajat. Vähänkään maailmantaloudesta perille olevat tietävät, että löytöpalkkioihin ei ole tulossa korotuksia ainakaan valtion taholta. Jos pitäisi lyödä vetoa asemansa säilyttävistä valtion virastoista, niin en kyllä ensimmäistäkään euroa museovirastolle panostaisi.

Näimpä! Jo nyt valtion menot ylittää tulot(ilman Kreikkaakin). Kansanedustaja tekee poliittisen itsemurha jos tässä tilanteessa menee esittämään lisäpanostuksia musovirastolle kun kaikkien muiden pitää leikata ja leikata.

[Wilhart]

Museoiden budjetilla ei ole mitään tekemistä kehitysavun, Kreikan tai edes SoTe-kulujen kanssa. Puhutaan aivan eri kokoluokan asioista ja lunastusbudjetin kasvattaminen ja lisähenkilötyövuosien palkkaaminen on ihan realistinen tavoite muuttuneen tilanteen ansiosta.

Voisihan tässä itsekin perustaa vaikka muinaismuistot valtiolle tuki ry:n ja kerätä rahoituksen yrityskentästä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Olisihan sekin jotain. Pitääpä vähän selvittää asiaa. Täälläkin varmaan on satoja, jotka kympin pari lahjoittaisivat pottiin.

[Cockle]

Voisihan tässä itsekin perustaa vaikka muinaismuistot valtiolle tuki ry:n ja kerätä rahoituksen yrityskentästä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Olisihan sekin jotain. Pitääpä vähän selvittää asiaa. Täälläkin varmaan on satoja, jotka kympin pari lahjoittaisivat pottiin.

Suomen Metallinetsijät Ry, siinähän on valmis järjestö. En ole jäsenenä, niin en osaa myöskään sanoa, ovatko asiaa jo selvitelleet.

Lunastuspalkkiot ovat kooltaan korkeintaan vain pisaran puolikas meressä. Valtiolta en kuitenkaan usko tulevan "korvamerkittyä" rahaa löytöpalkkioita varten, koska metallinetsintä on liian pienen marginaalin harrastus. Mikäli joku taho onnistuu lobbaamaan asian puolesta tuloksekkaasti, niin mielelläni olen asiassa väärässä.

Nykyäänhän löytöpalkkiot maksetaan käsittääkseni museoviraston budjetista, enkä kovin valoisana näe mahdollisuutta saada kyseistäkään reittiä pitkin lisärahoitusta löytöpalkkioihin (yksityisiltä lahjottajilta tulevista osuuksista ehkä, eiku lobbaamaan korvamerkkausta). Syystä, jotta Suomen julkista sektoria ylläpidetään tälläkin hetkellä velkarahalla ja toimintojen karsintaa tulee väistämättä pidemmässä juoksussa tapahtumaan. Suurelle yleisölle museovirasto ei todellakaan ole se tärkein ylläpidettävä instanssi tässä maassa. Nämä ovat minun näkemyksiäni asiaan ja lopetan osaltani julkisesta/Suomen taloudesta keskustelun tällä palstalla tähän.

[Nenästäjä]

Miksi??? Millainen harrastaja esittää toivomuksen, että hänen harrastuksensa kiellettäisiin?

Sellainen joka on lukenut tätä foorumia. Väki täällä itkee rahallista korvausta harrastuksesta, ja samalla täysin suvereenisti sivuuttavat sen faktan, että tällä hetkellä maassamme vallitseva resurssipula haittaa ja jopa estää ammatillisen tutkimustyön tekemistä - niiden ihmisten, jotka ovat jo kouluttautuneet ja tekevät työtään.
Ihmetellään, miksi 200m suoja-alue -- no miksiköhän, jos ei jo tunnettujakaan alueita ole rahaa ehkä tutkia niin paljon kuin olisi intresseissä.
Miten tyhmää väki oikeasti voi olla?

Miksi? Ehkäpä siksi.

[Cockle]

Miksi??? Millainen harrastaja esittää toivomuksen, että hänen harrastuksensa kiellettäisiin?

Sellainen joka on lukenut tätä foorumia. Väki täällä itkee rahallista korvausta harrastuksesta, ja samalla täysin suvereenisti sivuuttavat sen faktan, että tällä hetkellä maassamme vallitseva resurssipula haittaa ja jopa estää ammatillisen tutkimustyön tekemistä - niiden ihmisten, jotka ovat jo kouluttautuneet ja tekevät työtään.
Ihmetellään, miksi 200m suoja-alue -- no miksiköhän, jos ei jo tunnettujakaan alueita ole rahaa ehkä tutkia niin paljon kuin olisi intresseissä.
Miten tyhmää väki oikeasti voi olla?

Miksi? Ehkäpä siksi.

Ymmärrän kyllä, että suoja-alue määritellään silloin, kun on jotakin suojeltavaa (kontekstista irrottaminen/kulttuurikerrosten sotkeminen). Mitä etua sen sijaan saavutetaan sillä, että kynnetty pelto tai rakennettava alue suojellaan? Säilyykö se esine museon varastossa (resurssipulan takia) huonommin kuin säännöllisesti myllätyssä pellossa? Kuinka suuri vahinko aiheutuu esim. kupurasoljelle varastosäilytyksessä vs. 3-5 vuoden välein tapahtuva aura-/äeskäsittely pellossa? Eiköhän se pelloilla tarpominen ja ulkoilmassa olo ole kuitenkin kokonaisuutena aika harmitonta touhua, jossa saavutettavat hyödyt ovat haittoja suuremmat. Joillekin harrastus voi olla jopa henkireikä, jonka avulla jaksavat arjessa.

Palkkioiden pyytäminen on jokaisen oma asia. Ja kyllä sitä resurssipulaa on muillakin aloilla, yksityissektorilla varsinkin on tehtävä koko ajan enemmän ja nopeammin. Koulutettuja osaajia olisi kyllä tarjolla jakamaan työkuormaa, mutta kun ei ole palkanmaksajia.

T: Yksi niistä tyhmistä, liiallisilla töillä hidasta itsemurhaa yrittävistä