Kun tuossa aikaisemmin oli juttua ns. damascusteräksestä, niin voisin vähän selventää, että se oli itse asiassa aika yleinenkin menetelmä teräkalujen takomiseen rautakautisessa euroopassa ja erityisesti juuri merovinkien ja viikinkien aseissa. Puukot ja muut pienemmät aseet olivat usein vain yhtä teräslaatua, mutta isompia kappaleita oli hyvin vaikeaa saada tasalaatuisiksi sen ajan menetelmillä, joten oli vain järkevintä ahjohitsata yhteen monenlaisia pienempiä paloja, niin että aseen keskiosiin jäi sitkeämpää tavaraa ja leikkaaviin pintoihin kovempaa laatua jne.
Eri laatujen ominaisuudet ikään kuin homogenisoivat terän ja kalliimpaa/harvinaisempaa hiiliterästä saatiin samalla jatkettua huonompilaatuisella rautatavaralla. Pinnan hieno kiekurakuvio tuli vain lisäbonuksena kun erilaisia teräksiä "leivottiin" yhteen, mutta myöhemmin sitä alettiin hakea ihan tarkoituksellakin ja kehitettiin toinen toistaan hienompia kuvioita. Silloin kun euroopassa opittiin tekemään tarpeeksi tasalaatuista terästä muutenkin, niin kuviohitsatut terät menivät vähitellen muodista, koska se on kuitenkin hyvin aikaavievä ja tarkkuutta vaativa menetelmä. Ihan sen ajan loppupuolelta on esimerkkejä myös semmoisista miekoista joissa sisus on nykyaikaisempaa tasalaatuista terästä, mutta lappeisiin on laitettu ohuet siivut kuviohitsattua tavaraa ihan vain ulkonäön takia.
Heh.. Ehkäpä joku seppä halusi vain elvistellä taidoillaan, koska onhan pelkkä tasainen pinta kuitenkin tylsän näköinen vaikka johonkin upeaan käärmemiekkaan verrattuna.
http://s4.photobucket.com/user/mmaxen/m ... 5.jpg.html Suomestakin on kuulemma löytynyt yksi miekka erityisen hienolla käärmekuviolla.
Damascusteräs on kuitenkin vähän harhaanjohtava termi, joten olisi selkeämpää puhua vain kuviohitsatusta teräksestä. Damascus nimitys tulee ikään kuin mutkan kautta niistä muinaisista wootz upokasteräksistä, joita tehtiin jo reilu parituhatta vuotta sitten Intian suunnalla ja lähi-idässä, kuten ikivanhassa Damaskon kaupungissa. Bysantissa kauppamatkoilla ja palkkasotilaina käyneet viikingit toivat wootzia eurooppaan ja siitä tehtiin niitä legendaarisia Ulfberht miekkojakin, mutta sen kaltaisen upokasteräksen valmistusta ei opittu täällä kuulemma kuin vasta 1700-luvulla, kun joku britti kehitti sitä teollisessa muodossa.