Fisher F75 harrastajaa Turusta ?

[Juhi]

Tervehdys kaikille isä/poika newbieiltä.
Ko. laite tuli kovan innostuksen saattelemana hankittua ja toiveena olisi löytää Turun suunnalta joku jolle vastaava laite tullut tutummaksi.
Tuntuu aika toivottomalta koittaa sanakirja kädessä ohjekirjasta opetella käyttöä.
Ajatus olisi seuraavanlainen: Sovitaan vaikka treffit jonnekin lähiseudulle ja otetaan laitteet mukaan. Opettelu käytännössä saisi kovan alkuinnostuksen pysymään jatkossakin sellaisena että se ei viikon-parin jälkeen lopahda.
Tulevana vkl. 11-12.10 olisi tarkoitus lähteä jonnekin treenaamaan. Toki kuka vaan on tervetullut opastamaan, eikä haittaa vaikka enemmänkin porukkaa lähtisi mukaan.

T: Juhi

[Puuhastelija]

Hei!

Ensiksikin täytyy sanoa, että en ole Turusta tai lähimailtakaan, mutta halusin kirjoittaa ihan siitä syystä, että onnittelen laitevalinnastasi. Olen omistanut Fisherin F75:n kahden kauden ajan ja alan olla siihen todella tyytyväinen. Välillä tulee hankalia hetkiä kun laitetta ei ymmärrä ja olenpa meinannut tarjota pari kertaa sitä koivun kylkeenkin. Laite ei ole ehkä ole kaikkein ystävällisin aloittelevalle, niin kuin sain itsekin todeta. Valikot ovat selkeät käyttää, mutta mitä laite haluaa kertoa, onkin sitten se opettelua vaativa juttu.
Niinkuin kerroitkin ohjekirjaa on aika ankeaa lukea ja kääntää, mutta yhdistelemällä tietoa ohjekirjasta, youtubesta ja esim. kokemuksia jenkkikäyttäjiltä alkaa laite ja sen ominaisuudet pikkuhiljaa avautua. Youtubesta löytää paljon hyviä pikkujuttuja. Itse olen lukenut ohjekirjan noin 50 kertaa ja joka kerta olen ymmärtävinäni hieman lisää. Viime kesä meni ihan harjoitellessa ja nyt tänä kesänä olen saanut tehtyä muutamia todellisia oivalluksia ja alan olla tyytyväinen ja löytöjä tulee. Kaikkien ominaisuuksien lisäksi sen fyysinen käyttäminen on kevyttä ainakin vakio kelalla ja pikkukelalla. Laite on hyvin tasapainoinen ja kevyt. Vakiokelaa isommalla kelalla tosin alkaa hyvin pian huispatessa ottaa hauiksen tyveen ihan pirusti ja voi olla perusteltua käyttää jonkilaista valjashässäkkää keventämiseksi. Kuulemani mukaan joku on saanut aikaan itselleen jännetupintulehduksenkin. En pidä tätä mitenkään ihmeellisenä.
Ainakin minun kokemukseni mukaan ongelma, jonka saatat kohdata on laitteen herkkyydestä johtuva haastavuus/temperamenttisuus. Älä siis ajele liian suurilla herkkyyksillä, tuolloin kone alkaa elämään liikaa ja se saattaa häiritä. Jos käytät boost processia (bP) älä käytä siinäkään herkkyyttä liikaa. Tehdäkseen löytöjä syvältä bP ei tarvitse herkkyyttä paljonkaan, itseasiassa hämmästyttävän vähän. Etsi kuhunkin maahan passelit säädöt, niin kone palkitsee sinut kyllä. Itse olen kokenut, että esim täälläpäin on yksi ainoa pelto, jossa voi ajella kovilla herkkyyksillä vakaasti (yli 80). Mieluimmin ajelen itse 65-75 herkkyyksillä. Tee maahäiriön poisto hyvin. Käytä myös all metal motion modea rohkeasti ja opettele tekemään siihen liittyvä manuaalinen maahäiriön poisto hyvin. All metal mode on todella selkeä moodi käyttää ja ID-luvut ovat monesti vakaampia. Ainoa haitta on tietysti äänimaailma, jossa kaikki kuullostaa samalta, joten ID-lukuja joutuu tuijottamaan. Jos laite ilmoittaa muuttumattoman/vakaan ID-luvun on kelan alla tuolloin varmasti jotain. Hyppiviä ID-lukuja ei kannata kaivaa tai ainakin hyvin harvoin. Mikäli ID-hyppii, sielä kelan alla tuskin on mitään kaivamisen arvoista. De-moodissa älä laita dicriminointia liian korkeelle. Itse annan raudan hieman kuulua. 6-7 on hyvä. Melkein poikkeuksetta sanoisin, että alle 25 ID-luvulla ei kannata lapiota laittaa maahan. Meinasin jo sanoa että alle 30 ei kannata kaivaa, mutta valkokulta tulee sit jo vaarallisen lähelle 32-37. Alumiinin kaivamiselta ei voi täysin välttyä ainakaan minun kokemuksellani.
Äläkä menetä missään tapauksessa intoasi/intoanne. Hetkiä jolloin ette ymmärrä toisianne tulee varmasti. Jos tuntuu, että haluat lyödä sen puunkylkeen, niin vedä rööki. Talvi on pitkä, mutta siellä etelässä se on huomattavsti lyhyempi kuin täällä pohjoisemmassa. Ehdit vielä tän syksyn aikana hyvässä lykyssä omaksua laitetta ja tehdä löytöjä. Löydöt ja niihin liittyvä ääni jättävät pikkuhiljaa jälkensä korvien väliin ja alat ymmärtää laitetta ja syntyy positiivinen mieli laitteesta ja löydöistä. Esitä myös kysymyksiä palstalla niille joilla samainen laite on käytössä. Minäkin teen niin edelleen.

Semmosta. Toivotan iloa etsintään ja vielä kerran onnea laitevalinnasta ja toivottavasti sieltä Turun tienoilta löytyy joku kertomaan Fisherin saloista käytännössä.

Puuhastelija

[Haarukka]

Mikäli ID-hyppii, sielä kelan alla tuskin on mitään kaivamisen arvoista.

Hmm, oletko kokeillut muutaman kolikon "läjää" jossa seassa 5senttinen? Ei tietenkään nättiä pinoa vaan läjässä niinku ne taskusta vierähtäessä on.

[Puuhastelija]

Olet oikeassa, puhuin läpiä päähäni. Tuolloin ID hyppii varmasti ja varmasti kannattaisi kaivaa. Ajattelin innoissani kirjoittaessani ainoastaan peltopaikkoja, joissa pääosin etsiskelen. Toki sielläkin saattaa törmätä rautaan samassa montussa, joka vaikuttaa ID:lukuun. Silloin sitä erottelukykyä ja herkkyyttä tarvitsee erottelemaan ne ei toivotut kohteet.

[Winsku]

Ja kyllä niitä matalampiakin ID lukuja kannattaa edelleen kaivaa. Esim pienemmät rautakauden helat sun muut vastaavaat runsaasti tinaa sisältävät antaa jo alle 25 ID luvun. Sama homma pienemmillä hopea kolikoilla esim. 1500 luvun juhan 1/2 äyriä antaa jo lähemmäs 20 ID.

[Puuhastelija]

Kiitoksia kovasti lisätiedoista, aina oppii jotakin uutta. Monenkohan em. löydön ohi olen kävellyt? Pahus, en uskalla edes arvailla. Folion ja kevyen alumiinin välttääkseni olen jättänyt kaivamatta alle 25 ja toisinaan lähemmäs 30 olevat kohteet. Joitakin tinakohteita on kyllä taskuun astikin päässyt. Onko hopeapitoisuus mainitsemassasi kolikossa niin pieni, että ID ei kipua sen ylemmäs? Hopeaa ei vanhassa kolikkomuodossa ole sattunut vielä kohdalle, joten ei ole oikein vertailukohtaa.

[Winsku]

Hopea pitoisuus pieni ja todella ohkasia ja monesti vielä pahasti hapettuneita. Ja varsinki noi rautakautiset jotka on jo todella paksun patinan peittämiä saattaa pöristä jo rautaa osittain joukkoon. Sama homma myös vaikka todella syvällä olevan kolikon kanssa. Pääosin alle 20 ID luvut on roskaa, mutta kyllä silti lähtisin pellolla ja vähäroskaisessa maastossa jokatapauksessa kaivamaan kaikki selkeästi toistettavissa olevat signaalit (poislukien kaikki selkeät pienemmät rautapörinät). Isommat raudatkin oppii hyvin äkkiä tunnistamaan muista piipeistä, mutta eipä niitäkään kattomatta kannata jättää. Kyllähän se miekkakin mukava olisi löytää.

[Juhi]

Pikkuhiljaa ollaan päästy tutuimmiksi tuonF75 käytöksestä. KAIKKI vinkit, kuten tuossa jo edellä, ovat edelleen tervetulleita.
Meillä homma vakiintunut rooleihin: 14v pikkumies menee edellä ja merkkaa kiinostavat kohteet, minä(isi) tulen pikkulapion ja pointterin kanssa perässä.
Pullonkorkkeja, nauloja ja roskaa on tullut kaiveltua ylös ihan riittämiin, ylpeydenaiheena täytyy mainita 1/4 öre vuodelta 1635 !!! Muutamia muita kolikoita vuosilta 1916-2012 on myös löytynyt kuten myös luinen piippu jossa metallivitja 1800 luvulta, hylsyjä, joku luoti ym...
Meillä kävi tuuri kun saatiin Turun seudulta Onnenlantti opettajaksi ja huispailukaveriksi. Tuli kertalaakista monen kuukauden harppaus tuon opettelussa.
Mitä parhaimpaan isi/poika harrastukseen tuli odottamaton ongelma oman perheen sisällä. Pikkusiskokin haluaisi joskus mukaan, mut isoveli ei huoli. Nyt on ollut huispaamiset jäissä parin viikon ajan kunnes saadaan perheen sisäinen kolmiodraama jotenkin ratkaistua.
Edelläolevista vinkeistä kiittäen ja lisää juttua F75 käyttäjiltä odotellen.
T:Juhi

[Sniffer]

Joulupukille kirje, tytölle etsin ja iskälle BobCat. Homma ratkaistu

[jalkku]

f75 löytyy usealta mut jos jotain äxönii ni täällpäin on yks hyvä kolikko/koru ja pullonkorkkien helevetti ni pääsee kokeileen sniperi kelal taitojaan. ja jos muita vinkkei kaipaat ni yv tulemaan vaan.