Eli auton/traktorin torvi tai puhelimen "puhe-elin"
Mutta justiinsa samanlaista en pikagoogletuksella löytänyt, enkä tiedä täsmääkö kokokaan
Viimeksi muokannut Haarukka, 08 Kesä 2014, 09:08. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Älä ole kateellinen metallinetsijälle hännen löydöistää, vaan siitä kuinka paljon aikaa ja rahaa hänellä on käytettävissä harrastukseensa"
Mun metallinpaljastin videot: https://www.youtube.com/playlist?list=P ... m8NQ_BKa8G
Kiitos kaikille vastauksista! Suppilo voisi tosiaan olla vaikka haulikonoatruunoiden lataamisessa käytetty väline. En tiedä että onko tuo tinasekoituksesta tehty esine solki kun sillä on kokoa vain n. 2,5cm. Ellei sitten ole ollut todella pieni solki
Kävin sunnuntaina etsimässä pieneltä saarelta joka sijaitsee wanhan kanavan vieressä. Pienemmät veneet kuljetettiin ennen saaren yli ikäänkuin puisten telojen yli koska saaren molemmin puolin kulkee voimakkaasti virtaava koski.
Todella hienossa kunnossa säilynyt kymmenpenninen!
Hienolta vuodelta oleva viispenninen!
Osaisiko kukaan antaa arviota näiden lasien iästä? oikeanpuoleissa linssissä on jotakin laitettu kehyksen ympärille mutta se ei kumminkaan vaikuta muovilta
Näiden sangat ovat lähes 100% samanlaiset, mutta voisivatko löytämäni olla 1700-1800-luvulta? http://www.eyeglasseswarehouse.com/pages/3143-05.html
Ilmeisesti 7,62 luoti kun sopii noin hyvin sotilaskiväärinhylsyyn.
Vanhalta vaikuttava lukko. ikäarvioita saa esittää
Jos tuo neulakota ja solki löytyivät kovinkin lähekkäin toisiaan, niin on hauska yhteensattuma, että itse löysin kuvan setin joskus syksyllä. Soljen materiaali oli muistaakseni pronssia, mutta se oli patinoitunut vihreäksi...En ollut ennen nähnyt. Ja kyllä se solki on pienestä koostaan huolimatta. Naisellinen sellainen...
8 hopearahaa vuosilta 908-1016, r-kautinen kupurasolki, tasavartinen solki, ketjunkantaja, kankiketjun pätkä, vyön heloja, neulaputki, korvaputki, sormus yms. 2100€, yli 9kg markkoja ja muutama kultasormus sekä selwät hopeat 1.
Oli noilla minunkin kamoilla muistaakseni väliä joku 30m. Gepsistä se löytyisi, mutta ei nyt viskipäissään jaksa alkaa selaamaan Nuo vanhemmat löydöt tuppaa jäämään mieleen.
8 hopearahaa vuosilta 908-1016, r-kautinen kupurasolki, tasavartinen solki, ketjunkantaja, kankiketjun pätkä, vyön heloja, neulaputki, korvaputki, sormus yms. 2100€, yli 9kg markkoja ja muutama kultasormus sekä selwät hopeat 1.
Silmälasien kehykset ovat olleet pinnoitettu kilpikonnan kuoren "pinnoitteella". Niitä on ollut käytössö 1800- 1900 luvun alkupuolelle.
Ao. kuvassa lähes samanlainen kehys 1920 luvulta.
Kiitoksia Toopelle ja Goldmanille vastauksista! Kehykset ovat luultavasti olleet pinnoitetut juuri tuolla kilipikonnankuoresta tehdystä materiaalista. Oma veikkaukseni oli alkuun, että se on jotakin sarveisainetta, elikkä melko lähellä olin.
Kokeile varovasti palaako pieni pala kehyksen pinnoitetta. Noin 1900-1950-luvulle asti käytettiin kampoihin, lasin kehyksiin ym. selluloidia, joka on selluloosanitraattia = savutonta ruutia! Tähän tarkoitukseen selluloosanitraatti valmistettiin tiiviiksi, ei huokoiseksi kuten nopeasti palava ruuti. Se palaa kuitenkin aika iloisesti keltaisella liekillä savuamatta. Selluloosanitraatti liukenee alkoholiin, asetoniin ja eetteriin joten sillä oli helppo pinnoittaa ohuita metalliesineitä kuten silmälasien kehyksiä. Selluloosanitraatti usein värjättiin kirjavaksi muistuttaen kilpikonnan kilpeä.
Muistan kun pikkupenskana aika monta tuollaista kirjavaa kampaa tuli poltettua
Kilpikonnan kuoresta ( samaa sarveisainetta kuin kynnet, kaviot, lehmän sarvet yms. ) tehtiin myös monenlaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Ainesta pystyy jonkin verran taivuttamaan kuuman veden avulla, mutta en ihan äkkiä keksi miten sillä saisi ohuet silmälasien kehykset pinnoitettua.
Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa
ne hämmästyttää kummastuttaa
pientä kulkijaa
Jeps.. helpoin tapa on kuumentaa silmäneula tms. ja kokeilla uppoaako se materiaaliin, jos uppoaa niin on jotain muuta kuin aitoa kilpikonnan kuorta. Tuollaisia pinnotteita saadaan tehtyä kyllä taivuttelematta ja melko kookkaitakin koska käytettävän merikilpikonnan kuori on isokokoinen. Kappale vain leikataan ja hiotaan muotoon.Nykyään kilpikonnankuorta ei juuri käytetä rauhoitusmääräysten takia.
Tuo kuumaneulatemppu pätee myös muovin ja norsunluun erottamiseen samalla periaatteella.
Joo, olen työstänyt eri tarkoituksiin hevosen kaviota, lehmän sarvea, hirven sarvea ja norsun hammasta joten tiedän miten ainekset käyttäytyvät. Lähinnä tarkoitin että jos kilpikonnan kuoresta tehdään noin ohut rengas jonka sisällä on oltava metallinen kehys linssin kiinnittämiseen niin menee hieman vaikeaksi. Kaikki toki on tehtävissä. Paksumpien, itsekantavien silmälasikehysten valmistus kilpikonnan kuoresta ei ole mikään ongelma.
Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa
ne hämmästyttää kummastuttaa
pientä kulkijaa
Tuossa postaamassani kuvassa on metallikehys pinnoitettu hiotulla aidolla kilpikonnankuorella joten onnistuuhan se toki. Hintakin on sitten ihan eri luokkaa kuin jollain jäljennösmateriaalilla pinnoittamalla.Ohuissa kilpisangoissa on muutenkin käytetty metallirankaa koska materiaali ei muuten kestä suurta rasitusta tai vääntöä.
No varakkailla on ollut varaa.
Sain luvat uusille pelloille ja maille ja menin etsimään yhdelle pelloista. Kyseinen pelto jolta olen nämä löydöt löytänyt sijaitsee aivan järvrn rannalla ja maa on suurimmaksi osaksi hiekkaa.
5 penninen väliaikashallituksen ajalta, itse en ole tämmöiseen aikaisemmin törmännyt edes täälä foorumeilla
Ensimmäiset ruotsalaiset rahat mitä olen löytänyt, sekä kaksi vanhinta löytämääni kolikkoa! Kaksi 1/6 ööreä vuosilta 1681 sekä 1671.
Pieni ja todella vanhan oloinen lukon osa, lukossa on ollut vain yksi liikkuva osa joka toimii vielä!
Kolme vanhaa nappia, jos joku tietää jotain siitä, että kuinka vanhoja napit ovat tai missä ne ovat olleet kiinni, niin saa kertoa.
Vesqu kirjoitti:
5 penninen väliaikashallituksen ajalta, itse en ole tämmöiseen aikaisemmin törmännyt edes täälä foorumeilla
Itse löysin samanmoisen joitain kuukausia sitten, oli tosin melkein loppuunsyöpynyt.
Muistelisin samoihin aikoihin jonkun muunkin laittaneen kuvan samanlaisesta.