Maakuntamatkailu avartaa.
Tuli käytyä koluamassa rantoja/puistoja Paraisilla, Turussa, Raumalla ja Porissa. Paraisilla rantoja olisi riittänyt, mutta vallitseva sää ja olotila rajoittivat kohteiden lukumäärän kahteen. Tuli haravoitua vain kuivalla maalla. Kokeilin rantavettä, ja totesin ettei Deussilla tarvi mennä veteen, sen verran tuli häiriöö (en tosin koittanut wet beach ohjelmaa, enkä lähtenyt isommin säätöjä hakemaan [väsy, krapula]). Kokeilemani rannat olivat lähellä keskustaa ja aika roskaisia. Köyhääkin oli.
Turussa tuli käytyä Ispoisten uimarannalla, tämä ranta on kyllä käyty tyhjäämässä, saaliina muutama 5c ja 10c + VAG-konsernin tuotteita.
Pitäkää tunkkinne! (okei, ette pidä, otin mukaan)
sunnuntaiehtoon kolea ilma piti auringonpalvojat solkuissaan.
Maanantaiaamun kohteena oli Maarian altaan uimaranta. Hieno paikka. Mutta jälleen kovin vähävaraista porukkaa ollut liikenteessä.
Matka jatkui Raumalle, jossa ensimmäisenä kohteena oli Poroholman uimaranta. Rannalla oli viikonloppuna järjestetty beachfutis turnee joten toivoa löytöjen suhteen oli.
Vajaan tunnin veivaamisen jälkeen kasassa taisi olla vajaa 3€ kun vein scoopin autoon ja otin ruuvimeisselin kanssa kohteeksi viereisen nurmikentän.
Metri parkkipaikalta nurtsille ja Deussi antoi todella hyvän kuuloisen äänen. Poinnterilla nurtsia tarkastellessa silmiin osui jotain kullan keltaista. 10 Kruunua 2009

kulta saa odottaa kun Kalle kylvää rahojaan..
Nurmikolta kolikoita löytyi jo parempaan tahtiin, tosin Raumalaisten alkoholikulttuuri hidasti etsintää, siihen tahtiin nousi Alkon korkkia nurmikosta. Eräs pikkupoika (n.3v) katseli jonkin aikaa toimintaani ja päätti auttaa. Poika kävi rannalta noukkimassa yhden korkin lisää ja toi sen minulle

Poroholmasta siirryin Saharantaan seuraavalle uimarannalle. Täältä ei paljoa kerrottavaa kertynyt, lukuun ottamatta liki rautakautisia frisbeegolfkoreja jotka kauneudellaan peittosivat isotkin laiturissa olleet jahdit.
Seuraavaksi nokka kohti Poria ja suunnitelmissa Kirjurinluoto areena. Perille päästyäni huomasin areenan valloittaneen n.1000 palokuntanuorta, joten kohteeksi valikoitui pienempi Lokkilava Pellehermannipuiston takana. Täälläkin ilmeisesti on ahkersti käyty, kun lavan edestä ei tavaraa hirveämmin löytynyt. n.100 m lavasta nurmikon uumenista muutamat kolikot sentään löysin.
Mukava kesäloman avaus, ja oli mielenkiintoista käydä uusissa maisemissa piippailemassa. Kotopuolessa paikat alkaa olemaan käyty, tavaraa niissäkin tietysti vielä on, mutta saman paikan hierominen viikkotolkulla alkaa puuduttamaan.
Nyt on neljä viikkoa aikaa käydä piipparoimassa vähän kotinurkkia pidemmälläkin, joten ottakaahan Satakunnasta, Eteläpohjanmaalta tai luoteis-Pirkanmaalta yhteyttä mikäli piippailuseuraa kaipaatte.
