Kaarisoljen kappale, vertailun vuoksi (hieman erilainen mutta lähelle) netista - http://www.kurkijoki.fi/dia/c1dc1/_557.jpg. Kuvionti ja toinen pää täsmäävät ainakin Kivikosken opuksen kahteen kuvaan (oliko no. 403 tai 406, minulla ei kyseista raamattua kotona ole). Ajoitus: 600-800.
Kaikille tuttu kupurasolki, tai siis palanen siitä. Ajassa hieman eteenpäin eli 800-1050.
Pienen pieni hevosenkenkäsoljen palanen. Aika mahdotonta ajoitaa, kuin näitä valmistettiin vielä pitkään keskiajalle asti.
Viikinkiaikaa käsittääkseni, tai ristiretkiaikaa. Sormuksen palanen, tinapronssia.
Palanen pronssiharkkoa, joko valmistukseen tai vaihtokauppaan.
Sulanutta pronssia/kuparia. Pronssipaloissa joissakin havaittavissa koruihin ominaista kuviointia. Paikalla löytyi myös paljon kuonaa, mutta epävarma on valettiinko siellä jotain tai onko ne kuonat vain palanutta rakennustiilea. Kuitenkin kuonan yhteydessä löytyi punertavia, enimmäkseen kuparista koostuvia roiskeita. Harmaampi pronssisula taas oli eri paikalta.
Rupea jo käymään arvoitukselliseksi. Pieni hopeanpala, mahdollisesti rannekorusta, kuitenkin valun jälkeen selvästi punsselilla koristettu. Mielipiteitä?
Toinen on sulannutta hopeaa, toinen taas huvikseen puhdistettu...tinaa kai ilmeisesti?
Keskiaikaa elettään, lyijysinetti kankaan (kai? )toimituksesta. Vastaavia löytynyt Turusta, kuitenkin mielenkiintoista että tilalla rullakaupalla tuontikangasta tarvitiin.
Pari nastaa, mahdollisesti samalta aikakaudelta.
Lähestyttään 1700-lukua. Pari hienoa solkea, joista kaksi todennäköisesti on juuri siitä 1600-luvun vaihteesta.
Ei mitään hajua, mutta samalta ajalta jotain koristeita - vaatteista, hatusta, ties mistä.
Toinen altyn allekirjoittaneella kalenterivuoden sisällä. Paikalla käytiin isovihan aikana pari kahakkaa ja pellossa oli runsaasti muskettinkuulia, joukossa kolmea noin tuuman mittaista. Ammuttavaa sitten riitti.
Kolhiintunut perussormus, hopeaa, mutta vailla leimoja.
Hieno hevoshärpäke. Tästä keskusteltiin jo jossain ketjussa.
Ennätysmäärä nappeja yhdestä (vaikkakin isosta) pellosta.
Peruskolikoitakin löytyi, joukossa muutama 1700:luvun alkupuolen venäjänrahoja.
Nyt mysteeri 1. Ohuen ohut (siis todella ohut), ei ole alumiini, todennäköisesti hopeaa. Sentin verran leveyttä. Mielipiteitä?
Tästä oltiin museoväen kanssa eri mieltä. Ehdotin jotain riipusta ja kuvioinnin perusteella jopa aika vanhaakin ja itäistä peruaa. Ammattimainen alustava mielipite oli kuitenkin kirjanklipsi. Vaikka se on koonsa (noin 3 cm pituutta) perusteella mahdollista, en näe itse ainakin tälläisen permilais-tyyppisen koristelun aiheita - näissä kirjoissa, joita keskiajalla on nidottu. Tästäkin palautetta ja ehdotuksia, kiitos.
Kiirressä väsätty posti, sorry kielioppivirheistä ja typoistä.
