Plooturahatutkimusta

[Schaza]

Olen pitkään ollut kiinnostunut Suomen plooturahalöydöistä ja niiden tilastoimisesta. Aloitin jokin aika sitten listaamaan noita julkisuudessa liikkuvia uutisia isoista löydöistä, ja nyt kaipaisinkin näistä pienemmistä löydöistä tietoja... ja näistä suuremmistakin mikäli niistä jotain täsmällistä tietoa jollain on.

Jos olette löytäneet piipparoidessa plootuja tai niiden kappaleita (kuten ainakin pari teistä on), niin käykää tutustumassa kotisivuillani olevaan plooturahasivuun, ja ilmoittakaa oma löytönne listaan.

Lista tulee olemaan muotoa:
Löytöpaikka, vuosi, nimellisarvot/vuodet, löytötapa.

En julkista tarkkaa sijaintia ellei lupaa anneta. Itse mielelläni haluaisin tarkemmatkin sijaintitiedot jotta saan omiin karttoihini merkittyä löydöt oikeille kohdille.

Kunhan saan tämän homman hyvään hönkään, niin saatan laajentaa hommaa myös näihin hyvin vanhoihin pyöreisiin kolikoihin. Niitäkin on kuitenkin olemassa samoilta ajoilta kun plootujakin, ja niitä löydetään vastaavasti kätkettynä.

[Jussi]

http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti ... query.html

Tuolta hakusanoilla "plootu aarre" pompsahtaa ainakin joitain löytöjä vanhoista lehdistä

[Schaza]

Tuo arkisto on melko mahtava paikka löytää noita vanhempia uutisia

[aar1pne]

Pyhäjoelta löytyi plootuja joskus 1980 luvulla. Ne oli kätketty tulisian viereen lattian alle tuohilla suojattu. Niitä oli parisenkymmentä,löytyivät piipparilla (c.scope). Vanhan sotilastorpan rauniosta.

[Schaza]

Pyhäjoelta löytyi plootuja joskus 1980 luvulla. Ne oli kätketty tulisian viereen lattian alle tuohilla suojattu. Niitä oli parisenkymmentä,löytyivät piipparilla (c.scope). Vanhan sotilastorpan rauniosta.

Olenkin tästä lukenut joskus kauan sitten... en yhtään muistanut koko tapausta. Eikös tässä piippailija ollut muuten vaan tutkiskellut rakennusta, en muista mitä oli etsimässä?

[Schaza]

Nostetaanpa viesti uuteen eloon. Plooturahatutkimukseni meni sen sileän tien vanhan koneen kiintolevyn sisällön mukana, eikä into ole antanut periksi aloittaa alusta. Nyt olen listannut joitakin tapauksia yhtäkkiä tässä hetken mielijohteesta, ja motivaatio senkun kasvaa taas mitä enemmän plootuista lukee.

Nyt piipparit sivuun, ja kaikenmaailman plootutarinat tänne lauantai-illan ratoksi. Joskus on sitten taas monenmoiset plootulöydöt yksissä kansissa jatkoa varten.

Otan mukaan myös näitä mainitsemisen arvoisia muita rahakätkölöytöjä jos sellaisia tulee eteen. Plooturahoja teistä parikin muistan löytäneen, ilmoittautukaas uudelleen.

[Akke65]

Plooturahalöytö Vaasan
Gerbystä Marjapolku 3:sta löytyi kesällä 1988 rakennustöiden yhteydessä 4 kpl plooturahoja 1650-luvulta. Rahat oli kätketty kivenhalkeamaan aivan silloisen rannan tuntumaan. Löydetyt rahat ovat hyvin harvinaisia ja plooturahan historiaa valaisevina erittäin merkittäviä.

A = 2 taaleria, 1652, näitä rahoja on aikaisemmin tunnettu vain 2 kpl
B = 2 taaleria, 1654, näitä rahoja on aikaisemmin tunnettu vain 7 kpl
C = 2 taaleria, vuosiluku epäselvä (Kristiina, 1653?)
D = 1 taaleri, vuosiluku epäselvä (Kaarle X Kustaa, 1655-1660)

[Schaza]

Kiittää ja kumartaa. =) Tuon muistin heti kun näin paikan nimen, mutta eihän näitä ulkomuistista pirukaan ala raapimaan kasaan... =) Vaasan löydöstä ei aiemmassa "tietokannassani" vielä ollutkaan näin tarkkoja tietoja.

[villimies]

Museoviesti 2007:

Tuukka Talvio
Rahakammion johtaja
Museovirasto

Plootulöytö Lappeenrannan Kasukkalasta
Kaipian talon mailta Kasukkalasta löydettiin 19.4.2007 navettarakennuksen
työmaalta rahakätkö. Se paljastui melko tyypillisellä tavalla, kun töihin osallistunut
Petri Peronmaa huomasi kuoppaa kaivettaessa syntyneessä maakasassa
joukon vihertäviä metallilevyjä. Suurimmat niistä olivat mitoiltaan noin 18 x 19 cm,
pienimmät 9 x 10 cm, kaikki paksuudeltaan 3–4 mm. Tarkemmin katsottaessa
ne osoittautuivat 1700-luvun kuparisiksi plooturahoiksi.

Löydön esittely
Sen jälkeen kun asiasta oli ilmoitettu Etelä-Karjalan maakuntamuseoon,
Jukka Luoto ja Martti Sipari tutkivat löytöpaikan
ja löysivät metallinetsimen avulla vielä neljä plootua
lisää. Kaikkiaan kätkö koostui seuraavista rahoista:
2 taaleria 1719, 1721, 1734
1 taaleri 1715 (2), 1716 (2), 1721, 1723, 1727
½ taaleria 1710, 1715, 1716, 1724, 1726, 1727, 1732
Plootuja on siis yhteensä 17, nuorin niistä vuodelta 1734.
Niiden ohella löydettiin rautainen hakku, raudan ja pronssivantaan
palasia sekä jäännöksiä tuohivasusta, johon rahat
ilmeisesti oli kätketty. Tuohipunos oli myös jättänyt jälkiä
eräiden rahojen pintaan.

Plootuista lähemmin
Rahanlasku perustui tuolloin erikseen hopeaan ja kupariin
siten, että taaleri hopearahaa vastasi kolmea taaleria kuparirahaa.
Plootut noudattivat huomattavan metalliarvonsa
takia hopearahalaskua, mikä ilmenee siitä, että niissä oli
arvomerkintänä daler SM (SM = silvermynt, hopearaha).
Jos laskemme Kasukkalan löydön rahojen arvot yhteen,
saamme kätkön arvoksi 16½ taaleria hopearahaa, joka
edellä mainitun laskutavan mukaan vastasi 49½ taaleria
kuparirahaa. Tapana oli yleensä laskea kuparirahassa, silloinkin
kun kyseessä oli hopearaha tai hopearahan arvoa
noudattava kupariraha.
Plootut olivat omaperäinen ilmiö Ruotsin rahahistoriassa
– joitakin Venäjällä ja Tanskassa tehtyjä kokeiluja lukuun
ottamatta niitä ei valmistettu missään muualla. Plootuja
käytettiin vuodesta 1644 vuoteen 1776. Vuoden 1715
asetuksen mukaan niiden nimellisarvot olivat 4, 2, 1 ja ½
taaleria. Yhden taalerin plootussa oli kuparia noin 750 g.
Kun valtio suuren pohjan sodan aikana yritti
vuonna 1718 kerätä mahdollisimman suuren osan plootuista
omaan kassaansa, suoritettiin samassa yhteydessä
vastaleimaus (rahoihin lyötiin yksi tai useampia ylimääräisiä
leimoja). Yritys jäi kuitenkin puolitiehen, ja vain osa
plootuista vastaleimattiin. Kasukkalan löydössä on molemmissa
yhden taalerin plootuissa vuodelta 1715 ja toisessa
taalerissa vuodelta 1716 vastaleima, joissa on Götanmaan
leijonavaakuna ja vuosiluku 1718. Samana vuonna käytetyt
muut vastaleimat eivät esiinny löydön plootuissa.
Suurin osa löydön rahoista on kulumattomia,
suhteellisen hyvin säilyneitä kappaleita, jotka taitava konservaattori
voisi saada edustavaan kuntoon.

Tulkintakysymyksiä
Minkä arvoinen Kasukkalan kätkö aikanaan oli? Kirjallisuudesta
löytyy tieto, jonka mukaan härkä maksoi noihin
aikoihin (1735) 45 taaleria ja tynnyri ruista 18 taaleria kuparirahaa.
Tieto koskee Ruotsia, mutta hintataso oli tuskin
Suomessa kovin erilainen. Maahan unohtuneilla rahoilla
olisi näin ollen saattanut saada härän tai kaksi ja puoli tynnyriä
ruista.
Miksi rahat aikanaan jäivät maahan? Sitä on tuskin
mahdollista enää saada selville. Muiden vastaavien löytöjen
sekä samalta kaudelta olevien arkistolähteiden perusteella
tiedämme kuitenkin, että rahojen säilyttäminen kätkettynä
oli 1800-luvun alkuun saakka yleinen tapa. Pankkipalveluja
ei tuohon aikaan ollut, ei ainakaan maaseudulla.
Siksi talonpojat mielellään keksivät erilaisia kätköpaikkoja
rahoilleen. Varsin usein ne yksinkertaisesti kaivettiin maahan.
Jos kätkijä sitten kuoli ehtimättä paljastaa rahojen
sijaintipaikkaa, saattoi kestää vuosisatoja, ennen kuin ne
löytyivät. Monta kätköä on epäilemättä vielä löytämättä.
Pekka Sarvas julkaisi 1967 tutkimuksen Suomen
1700-luvun rahalöydöistä. Siinä on lueteltu lähes 400 kätköä.
Miltään toiselta vuosisadalta ei rahalöytöjä ole yhtä
paljon. Yhtenä syynä 1700-luvun rahalöytöjen runsauteen
on epäilemättä väestön ja sen vaurauden kasvu varhaisempiin
aikoihin verrattuna. Toisena syynä olivat sodat, isoviha
1713–21, hattujen sota ja pikkuviha 1741–43 sekä vuosien
1788–90 Venäjän-sota. Kirjallisistakin lähteistä ilmenee,
kuinka rahojen ja arvoesineiden kätkeminen lisääntyi vihollisen
lähestyessä. Sota-aikoina jää myös enemmän kätköjä
maahan, osittain lisääntyneen kuolleisuuden takia.
Sarvas toi esille myös kolmannen, varsin mielenkiintoisen
syyn 1700-luvun kätköille: seteli-inflaation.
Johtuen mm. vuosien 1742–43 sodan rahoittamisesta paperirahalla
alkoi setelien arvo Ruotsissa 1740-luvulla laskea
metallirahaan verrattuna, ja tätä kesti kunnes inflaatio vuoden
1776 rahanuudistuksella saatiin joksikin aikaa kuriin.
Talonpojat suhtautuivat paperirahaan epäluuloisesti ja pyrkivät
siksi hamstraamaan metallirahaa. Tästä voidaan mainita
esimerkkitapaus vuodelta 1762. Suomalainen kauppias
möi voita Tukholmassa ja vaati paperirahalla maksettaessa
korkeamman hinnan. Kun häntä syytettiin lainvastaisesta
menettelystä, mies tokaisi: ”Syökää te setelinne, minä syön
voini”. Lakitupaan jouduttuaan hän puolustautui kertomalla,
kuinka vaikeata oli käyttää paperirahaa Suomessa,
missä talonpojille kelpasi vain metalli. (Tuomioksi tuli 14
päivää vedellä ja leivällä – oletettavasti ilman voita.)
Mikä näistä syistä voi parhaiten selittää Kasukkalan
kätkön? Se sisältää rahoja vuosilta 1710, 1715, 1716,
1719, 1721, 1723, 1724, 1726, 1727, 1732 ja 1734. Plootuja
lyötiin tuolloin joka vuosi eikä eri vuosilyöntien harvinaisuudessa
näytä olevan suuria eroja. Sarvas on edellä
mainitussa tutkimuksessaan tullut tilastojensa perusteella
siihen tulokseen, että hattujen sodan (1741–43) aikana
kätkettyjä ovat todennäköisesti löydöt, joiden nuorin raha
on vuosilta 1739–42. Vertailun vuoksi voi mainita, että
Bertel Tingström luettelee plooturahaa käsittelevässä kirjassaan
Suomesta 139 löytöä, joiden nuorin raha on vuosilta
1722–45. Lähes puolet niistä ajoittuu Kasukkalan löydön
tavoin 1730-luvulle mutta kuitenkin ennen vuotta 1739.
Kasukkalan löytö vaikuttaa näin ollen rauhanaikaiselta.
Pois suljettu ei kuitenkaan ole mahdollisuus, että se liittyisi
vuodelta 1734 olevasta ”loppurahastaan” huolimatta vuosien
1741–43 sotaan, joka tunnetusti oli Lappeenrannan
seudulla kovaa aikaa. Epätodennäköiseltä sen sijaan vaikuttaa,
että se kuuluisi seteli-inflaation aikaan, joka toden
teolla alkoi vasta 1740-luvun puolivälissä.
On mielenkiintoista todeta, että Lappeenrannan
alueelta on toinenkin plootulöytö, jonka nuorin raha on
vuodelta 1734 eli samalta vuodelta kuin Kasukkalan löydössä.
Löytö tehtiin Iitiässä 1945. Siinä oli viisi kahden
taalerin plootua vuosilta 1700–34. Lisäksi löydettiin Lappeenrannan
kaupungista kasarmeja rakennettaessa 1915
kahden taalerin plootu vuodelta 1729. Muinaismuistolain
nojalla olisi sekä Kasukkalan löytö että nämä aikaisemmat
löydöt voitu lunastaa Kansallismuseon kokoelmiin, mutta
koska museossa on jo pitkään ollut varsin täydellinen kokoelma
1700-luvun plootuja, ei lunastamiseen ole nähty
aihetta. Kansallismuseon rahakammio pyrkii kuitenkin tallettamaan
mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot kaikista
maamme rahalöydöistä.


T: villimies

[Schaza]

Tässäpä olikin taas pänttäämistä, kiitokset Talvion näkövinkkelistä muutenkin aiheeseen liittyen. =)