Suomen muinaiskuninkaiden esineistöä?

[Ford&son]

niin piti tuohon aikaisempaan lisätä, että kyllä mielestäni linnavuori merkitsee aina pysyvää asutusta/kylää tjms. tarkoitan sillä että ihmiset ovat "paikallaan". eivätkä siis kuulu minkään kiertolaispyyntikulttuurin piiriin sen kummemmin.

sim. kyllä kai ne suurimmalta osin on ulkoisesti jo tuhottu minkä tuhota voi. tietysti maan alla jälkiä varmasti löytäisi. mut niissä kai ei ole pysyvästi asutusta pahemmin ollut, eli elämänjäljet voivat olla hyvinkin pieniä.

joo.. no museovirasto elää omaa elämäänsä tutkimuksiensa kanssa. sitäkin kuvaa mainiosti tuo sana -unohdus- se on sitä jälkipolville konservointia...

[Ford&son]

mielenkiintoinen dokumentti yle fem:

ruotsin kuningaskunnan historia klo. 19.51
"6/12. Ragnarök. Historioitsija Christopher O'Regan kertoo Ruotsin tuhatvuotisen kuningaskunnan vaiheista ja käännekohdista, jotka muuttivat koko kansakunnan elämää. "

historoitsija ja TUHATVUOTISEN kuningaskunnan samassa lauseessa. vielä kerkee mukaan ku heti kääntää..

[JL]

Tuosta ragnarökistä tuli mieleen, että maailmanloppu oli eilen. vaii koskiko se vaan usan olympia jääkiekkoa.

[Jedward]

Käännetäänpäs nyt keskustelu hetkeksi Itä-Uudellemaalle, jonka muinaisuus on vielä pahasti pimennossa nuoremman rautakauden osalta.

Esim. Länsi-Suomen, Hämeen ja Karjalan alueet ovat olleet nuoremmalla rautakaudella paikoitellen melko taajaan asuttuja, joten luonnollisesti nuoremman rautakauden löytöjä on sieltä paljon.

Jopa Pohjois-Pohjanmaaltakin on tehty löytöjä (Esim. Näätä), mutta Itä-Uudeltamaan osalta ovat viikinkiaikaiset/ristiretkiaikaiset löydöt olleet hyvin harvassa (ja harvassa ovat löydöt olleet muunkin Uudenmaan alueen osalta).

Itä-Uudeltamaalta ei ole löytynyt viikinkiaikaisia hautoja ja epämääräisiä irtolöytöjäkin on siis olemassa hyvin vähän, vaikka Itä-Uudenmaan ilmasto ja maaperä ovat olleet viikinkiajalla yhtä suotuisia viljelylle kuin esim. Varsinais-Suomen ja Hämeen (tässä yhteydessä pitää mainita, että ainakin Kultaseppä kumppanit ovat tehneet löytöjä Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson rajamailta Ahvenkoskelta ja muistaakseni samat miehet ovat tehneet muutamia irtolöytöjä vielä vähän lännempääkin).

Esihistoriallisen ajan viimeisten 600-700- vuoden kunnollisen arkeologisen löytöaineiston puuttuminen on siis Itä-Uudenmaan osalta edelleen arvoituksellinen, toistaiseksi selvittämätön asia.
(Porvoon sisäsaariston alueelta on kyllä olemassa yksi irtolöytö. Kyseessä on viikinkiaikainen keihäänkärki)

Koittakaapas nyt siis alkaa pohtia hyvää selitystä Itä-Uudenmaan viikinkiajan asumattomuudelle, koska minkäänlaista selitystä alueen autiudelle ei tietääkseni ole vielä tutkijoiden puoleltakaan tarjottu

Minulla kyllä on olemassa Uudenmaan asumattomuudelle oma, mutta kieltämättä turhan lennokas teoria, joten jätänpä sen vielä salaisuudeksi

[Simeoni I]

Koittakaapas nyt siis alkaa pohtia hyvää selitystä Itä-Uudenmaan viikinkiajan asumattomuudelle, koska minkäänlaista selitystä alueen autiudelle ei tietääkseni ole vielä tutkijoiden puoleltakaan tarjottu

Minulla kyllä on olemassa Uudenmaan asumattomuudelle oma, mutta kieltämättä turhan lennokas teoria, joten jätänpä sen vielä salaisuudeksi

No minä voin jatkaa tuon löytö- ja tutkimustyhjiön tarjoamista myös tähän ja että on etsitty vääristä paikoista. Eiköhön tätä tarkastella myös koko Uudenmaan osalta uudestaan kattavammin sitten ajallaan ammattilaistenkin toimesta.

Tästä jutusta on itse tullut pohdittua, että olisiko ylipäätään mahdollista tehdä tuollaisella tuulikäyttöisellä ahjolla hieman palkeilla avustettuna sitä +VLFBEHR+T-miekkojen teräslaatua?

http://yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeol ... si/5060394

[Jedward]

Koittakaapas nyt siis alkaa pohtia hyvää selitystä Itä-Uudenmaan viikinkiajan asumattomuudelle, koska minkäänlaista selitystä alueen autiudelle ei tietääkseni ole vielä tutkijoiden puoleltakaan tarjottu

Minulla kyllä on olemassa Uudenmaan asumattomuudelle oma, mutta kieltämättä turhan lennokas teoria, joten jätänpä sen vielä salaisuudeksi

No minä voin jatkaa tuon löytö- ja tutkimustyhjiön tarjoamista myös tähän ja että on etsitty vääristä paikoista. Eiköhön tätä tarkastella myös koko Uudenmaan osalta uudestaan kattavammin sitten ajallaan ammattilaistenkin toimesta.

Tästä jutusta on itse tullut pohdittua, että olisiko ylipäätään mahdollista tehdä tuollaisella tuulikäyttöisellä ahjolla hieman palkeilla avustettuna sitä +VLFBEHR+T-miekkojen teräslaatua?

http://yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeol ... si/5060394

Voi olla tietysti olla, että on etsitty vääristä paikoista, mutta on kun etsitty jo vuosien ajan ja todella laajoilta alueilta Porvoon seudulta ja lisäksi myös monista hyvinkin potentiaalisista paikoista, niin minun, Urmaksen, kuten myös joidenkin muiden metallinetsijöiden toimesta ja kuitenkin löydöt nuoremmalta rautakaudelta ovat olleet aika mitättömiä.

Itse olen tehnyt myös muutamia löytöjä roomalaiselta rautakaudelta, ja se ei ole mikään ihme, koska täältä on sentään olemassa tutkittuja roomalaisajan hautoja parissakin kohtaa. Näiden kahden tutkitun kalmiston lisäksi on vielä kolmaskin mahdollinen "hautuumaa", jota ei ole vielä tutkittu, mutta joka sekin viittaa tyyliltään enemmän ajanlaskun alun suuntaan.

Onkin oikeastaan aivan sama, vaikka Itä-Uudeltamaalta ehkä jatkossa tuleekin jonkin verran lisälöytöjä nuoremmalta rautakaudelta, sillä se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Itä-Uusimaa lienee ollut nuoremman rautakauden aikoihin lähes autiona.

Sekin on muuten mielenkiintoista, että suunnilleen samalta kohtaa Suomenlahden eteläpuolelta löytyy hyvin runsaasti kuppikiviä. Täältä ei sellaisia ole löydetty vielä yhtäkään.

[Kultaseppä]

Koittakaapas nyt siis alkaa pohtia hyvää selitystä Itä-Uudenmaan viikinkiajan asumattomuudelle, koska minkäänlaista selitystä alueen autiudelle ei tietääkseni ole vielä tutkijoiden puoleltakaan tarjottu

Minulla kyllä on olemassa Uudenmaan asumattomuudelle oma, mutta kieltämättä turhan lennokas teoria, joten jätänpä sen vielä salaisuudeksi

No minä voin jatkaa tuon löytö- ja tutkimustyhjiön tarjoamista myös tähän ja että on etsitty vääristä paikoista. Eiköhön tätä tarkastella myös koko Uudenmaan osalta uudestaan kattavammin sitten ajallaan ammattilaistenkin toimesta.

Tästä jutusta on itse tullut pohdittua, että olisiko ylipäätään mahdollista tehdä tuollaisella tuulikäyttöisellä ahjolla hieman palkeilla avustettuna sitä +VLFBEHR+T-miekkojen teräslaatua?

http://yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeol ... si/5060394

Voi olla tietysti olla, että on etsitty vääristä paikoista, mutta on kun etsitty jo vuosien ajan ja todella laajoilta alueilta Porvoon seudulta ja lisäksi myös monista hyvinkin potentiaalisista paikoista, niin minun, Urmaksen, kuten myös joidenkin muiden metallinetsijöiden toimesta ja kuitenkin löydöt nuoremmalta rautakaudelta ovat olleet aika mitättömiä.

Onkin oikeastaan aivan sama, vaikka Itä-Uudeltamaalta ehkä jatkossa tuleekin jonkin verran lisälöytöjä nuoremmalta rautakaudelta, sillä se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Itä-Uusimaa lienee ollut nuoremman rautakauden aikoihin lähes autiona.

Täältä tuskin löytyy Varsinais-Suomen standardiin istuvia rautakautisia suurkyliä tai kalmistoja, joissa olisi satoja vainajia. Usein miten kyse on yksittäistaloista jokivarsilla/suistoissa, jotka voivat rajoittua aika tarkastikin muutaman metrin alalle kanttinsa. Ja jos onkin joskus ollut, ovat ne jääneet keskiaikaisen ja sen jälkeisen rakentamisen alle.

On siis hyvin mahdollista, että tekin olette hipsineet aivan rautakautisen kohteen ohi tai kävelleet yli, eikä ilmaisin ole syystä tai toisesta reagoinut mitenkään. Aiemmin tarkistettuja kohteita kannattaakin tutkia uudelleen, jos kaikki nk. asutusfunktiot ym. parametrit (joita on lukuisia) osuvat muutoin kohdalleen.

[Jedward]

Voi olla mahdollista, että olemme hipsineet ohi ja sitä mahdollisuutta (kuten myös mahdollisuutta, että rautakautiset jäänteet ovat jääneet rakennetun ympäristön alle) on tietenkin myös ajateltu. Tosiasia kuitenkin on, että Itä-Uudenmaan ja jopa koko Uudenmaan alueella on ollut rautakauden lopulla hyvin vähän ihmisiä ja nyt kysymys kuuluukin, että miksi näin?

Itä-Uudenmaan autiutta ovat ihmetelleet myös arkeologit, koska aluehan on viljavaa seutua.

[Kultaseppä]

Vastaat itse kysymykseesi, eli ihmisiä oli siihen aikaan vähän, täällä on arvioitu 50 000 – 100 000 väestöstä, joka jakautui useisiin eri heimoihin eri puolille nykyistä tasavaltaa. Jos tuon määrän sirottelee sinne tänne tasavaltaan, niin ei siitä kovin suuria yhteisöjä saa syntymään kirveelläkään huomioiden, että valta osa ihmisistä pakkautui Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen.

Genetiikan tutkijat puhuvat nykyään erilaisista "pullonkaula" ilmiöistä, jotka liittyy väestömäärien yhtäkkiseen romahtamiseen rautakaudella ja ymmärtääkseni arvioille on tätä nykyä ainakin roomalaisajan osalta jonkin verran evidenssiä.

On myös osoitettu tutkimuksin, että maakunnan olosuhteet eivät olleet edullisimmasta päästä viljelyä ajatellen, vaikka jokilaakson savimaa siihen erinomaisesti sopikin. On muistaakseni viitattu poikkeuksellisiin syyssateisiin ja aikaiseen lumentuloon, joka tuotti ohraan jotain hometta ja saattoi tuhota koko sadon ja sitä kautta nälänhädän.

Riista ja kala-apajat riittivät ruokkimaan vain tietyn määrän ihmisiä, eikä väestönkasvu päässyt tästäkään syystä paikallisittain räjähtämään. Yksi syy tähän lienee myös sukujen kyvyllä lisääntyä ja ehkä heikosti elinvoimaisia perifeerisiä alueita asuttikin alun perin väestöä, jolla oli muita "heikommat eväät".

[Ford&son]

kyllä mun mielestä länsi-uudellamaalla. karjaa, kirkkonummi, lohja ja espoo alueella on kohtuullisesti rautakautista. (ja kokoajan löytyy lisää) muistaakseni joskus lukenut vanhan arvion että länsi-uudellamaalla olisi ollut 3-4 kertaa enemmän taloja/asukkaita rautakaudella kuin itä-uudellamaalla.
itä-uusimaasta en oikeastaan tiedä mitään, mutta eikös jossain porvoon lähellä ollut ihan "todistetusti" viikinkien käyttämä kauppasatama tjms. en vaan muista sen paikan nimeä tähän hätään.

kyllä mäkin yhdyn tuohon uudenmaan nykyiseen asukasmäärään ja sen aiheuttamaan infrastruktuuriin. paljon taloja, kauppakeskuksia, täyttömaata, teitä ym ym. kyllä se maan käyttö ja maan muokkaaminen on tuhoja tehnyt. varsinkin kun kaupunkien paikat tuntuvat aina osuvan samoille paikoille kuin muinaisempikin asutus. uudet tietkin on rakennettu vanhojen lehmäpolkujen mukaan. semmoinen jatkuma niillä alueilla ja päällekkäisellä käytöllä. ja toki merenpinnan muutoksetkin vaikuttavat varmaan jonkun verran. muut vesistöjen paikat, suot. muistaisin joskus lukeneeni etelä-suomen jokienkin muuttaneen joskus uomiaan. ym. kaikki tämmöiset vaikuttaa. metallista pulaa. käytetty puuta sen korvikkeena. nää on tosi tylsiä vastauksia tiedän..

kultasepän tekstistä allekirjotan lähes kaiken paitsi tuon meren elinkeinona. kyllä meri elättää jumalattoman määrän ihmisiä, kalastus, hylkeet ym. en usko että merestä/vesistöistä olisi ruoka loppunut rautakaudella. suomessa semmosta ihmismäärää ei varmasti siihen aikaan missään yhteisössä asunut.

jedwardilla on nyt tullut joku -heureka- hetki? kristinusko? itämeren tsunami?

[Ford&son]

tuotakin olen joskus miettinyt tuota vanhojen kirkkojen/hautausmaiden sijainteja esimerkiksi verrattuna rautakautisiin hautauspaikkoihin/ vanhoihin pakanapaikkoihin. en ihmettelisi vaikka näillä vanhoilla paikoilla ja kirkkojen sijainneilla olisi huomattava yhteys.

sama vanhojen kartanoiden mailta tuntuu löytyvän usein hyvinkin vanhoja merkkejä aikaisemmista ihmisistä. tuo päällekkäis asuminen / sijoittuminen tuntuu olevan joskus jopa häiritsevän suurta. (parkkipaikka-ilmiö)

[Kultaseppä]

kultasepän tekstistä allekirjotan lähes kaiken paitsi tuon meren elinkeinona. kyllä meri elättää jumalattoman määrän ihmisiä, kalastus, hylkeet ym. en usko että merestä/vesistöistä olisi ruoka loppunut rautakaudella. suomessa semmosta ihmismäärää ei varmasti siihen aikaan missään yhteisössä asunut.

Aivan niin, olen ehtinyt kiintyä liikaa näihin jokiin ja unohdin koko meren...!!!

[JK]

tuotakin olen joskus miettinyt tuota vanhojen kirkkojen/hautausmaiden sijainteja esimerkiksi verrattuna rautakautisiin hautauspaikkoihin/ vanhoihin pakanapaikkoihin. en ihmettelisi vaikka näillä vanhoilla paikoilla ja kirkkojen sijainneilla olisi huomattava yhteys.

Oikeilla jäljillä olet. Paavi määräsi 1229 ottamaan pakanalliset palvontapaikat kirkon käyttöön.

[Simeoni I]

tuotakin olen joskus miettinyt tuota vanhojen kirkkojen/hautausmaiden sijainteja esimerkiksi verrattuna rautakautisiin hautauspaikkoihin/ vanhoihin pakanapaikkoihin. en ihmettelisi vaikka näillä vanhoilla paikoilla ja kirkkojen sijainneilla olisi huomattava yhteys.

Oikeilla jäljillä olet. Paavi määräsi 1229 ottamaan pakanalliset palvontapaikat kirkon käyttöön.

Sen lisäksi puisilla kirkoilla oli Hämeessä tapana palaa iloisesti. Kivisiä kirkkoja kun rakennettiin niin hiidet ja pirut purkivat yöllä sen mitä saatin päivällä rakennettua. Taisipa itse Hämeenlinnakin siirtyä pari kertaa, kun ei kivet pysyneet paikoillaan.

[Kultaseppä]

Koittakaapas nyt siis alkaa pohtia hyvää selitystä Itä-Uudenmaan viikinkiajan asumattomuudelle, koska minkäänlaista selitystä alueen autiudelle ei tietääkseni ole vielä tutkijoiden puoleltakaan tarjottu

Minulla kyllä on olemassa Uudenmaan asumattomuudelle oma, mutta kieltämättä turhan lennokas teoria, joten jätänpä sen vielä salaisuudeksi

No minä voin jatkaa tuon löytö- ja tutkimustyhjiön tarjoamista myös tähän ja että on etsitty vääristä paikoista. Eiköhön tätä tarkastella myös koko Uudenmaan osalta uudestaan kattavammin sitten ajallaan ammattilaistenkin toimesta.

Tästä jutusta on itse tullut pohdittua, että olisiko ylipäätään mahdollista tehdä tuollaisella tuulikäyttöisellä ahjolla hieman palkeilla avustettuna sitä +VLFBEHR+T-miekkojen teräslaatua?

http://yle.fi/uutiset/harrastaja-arkeol ... si/5060394

Jos viittaat Ahvenkosken sataman pajaan, niin tuulikäyttöinen ahjo on hyvin mahdollinen, mikäli satama-alue oli keskiajalla puuton? Täkäläinen harrastajatutkija kokeili tuuliuunia muutama vuosi sitten ja sai aikaan 700g rautaa noin 1,5m korkuisessa torniuunissa. Tehoksi riitti 17m/s keskituuli ja kerääjäksi suppilo, joka ohjasi energian puhallussuuttimeen. Hormin korkeutta nostamalla tehoa voi lisätä huomattavasti, samoin muotoilemalla suppilon aerodynaamisesti, voi tehon helposti kolminkertaistaa.

Miekkaterästäkään ei voi sulkea pois, pitäisi vain löytää hiukan lisää metallurgista näyttöä...? Seuraavaksi pitäisi ratkaista, onko terästä pelkistetty suoraan malmista, joka olisi jo "metallurginen sensaatio", hiiletetty vähähiilisestä alle C0,5% raudasta, tahi "mellotettu" korkeahiilisestä valuraudasta? Yksi satamasta löytynyt valurautaharkon kappale ja sortuneen kiviuunin mittasuhteet antavat kyllä hyvän syyn pohtia jälkimmäistä vaihtoehtoa. Se jo tiedetään alustavien englantilaisten arkeometallurgisten tutkimustulosten myötä, että raudanvalmistusta in situ satamassa on joka tapauksessa tehty ja valurauta sopisi erinomaisen myös ylihiilisen miekkateräksen raaka-aineeksi. Toki veneenkorjaus- ym. työkalut vaativat korkealaatuista terästä nekin toimiakseen.

Lennokkaana kuningasajatuksena voisi ennen rauhoittavaa saunaa heittää Ahvenkosken pajan olleen Viron kansalliseepoksessa mainitun "Suomen sepän pajan", josta kuningas Kalevipoeg - uituaan ensin Suomenlahden yli - hankki kuuluisan supermiekkansa.

[Ford&son]

edelleenkin odottelen jedwardin lennokasta teoriaa. älä nyt enää pidä hullua jännityksessä...

[Jedward]

Vastaat itse kysymykseesi, eli ihmisiä oli siihen aikaan vähän, täällä on arvioitu 50 000 – 100 000 väestöstä, joka jakautui useisiin eri heimoihin eri puolille nykyistä tasavaltaa. Jos tuon määrän sirottelee sinne tänne tasavaltaan, niin ei siitä kovin suuria yhteisöjä saa syntymään kirveelläkään huomioiden, että valta osa ihmisistä pakkautui Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen.

Genetiikan tutkijat puhuvat nykyään erilaisista "pullonkaula" ilmiöistä, jotka liittyy väestömäärien yhtäkkiseen romahtamiseen rautakaudella ja ymmärtääkseni arvioille on tätä nykyä ainakin roomalaisajan osalta jonkin verran evidenssiä.

On myös osoitettu tutkimuksin, että maakunnan olosuhteet eivät olleet edullisimmasta päästä viljelyä ajatellen, vaikka jokilaakson savimaa siihen erinomaisesti sopikin. On muistaakseni viitattu poikkeuksellisiin syyssateisiin ja aikaiseen lumentuloon, joka tuotti ohraan jotain hometta ja saattoi tuhota koko sadon ja sitä kautta nälänhädän.

Riista ja kala-apajat riittivät ruokkimaan vain tietyn määrän ihmisiä, eikä väestönkasvu päässyt tästäkään syystä paikallisittain räjähtämään. Yksi syy tähän lienee myös sukujen kyvyllä lisääntyä ja ehkä heikosti elinvoimaisia perifeerisiä alueita asuttikin alun perin väestöä, jolla oli muita "heikommat eväät".

Muotoilin kysymykseni tuolla tavalla, koska olen yrittänyt pohtia edes jonkinlaista "pseudosyytä" asutuskatkoon.

Luulisi, että Porvoonjokilaakso olisi roomalaisajan jälkeenkin kiinnostanut asuinpaikkana esim. baltteja. Kieliihän
Porvoon Pikku-Linnamäen kalmisto (joka on muuten yksi Etelä-Suomen vanhemman rautakauden merkittävimmistä kalmistoista) lahden eteläpuolelta tänne muuttaneista ihmisistä. Suurimmat yhtäläisyydet Linnamäen hautojen kanssa ovat ilmeisesti löydettävissä Pohjois-Latvian Lazinin suuresta kalmistosta (Pikku-Linnamäen kalmistosta on löydetty runsaasti hauta-antimia, kuten esimerkiksi sirppeja. Osa kalmistosta on edelleen tutkimatta).

Pikku-Linnamäen kalmiston lisäksi on Porvoon alueella myös Svartsån roomalaisaikainen kalmisto. Myös Svartsån kalmistosta on löytynyt maanviljelyyn viittaavia sirppejä. Svartsån kalmisto sijaitsee n. 9 km Pikku-Linnamäen kalmistosta lounaaseen.

Näiden kalmistojen lisäksi pitää Porvoon alueelta tietenkin mainita Bölen todella pitkäaikainen (yli 4000 vuotta) asuinpaikka, joka näyttää tulleen hylätyksi n. 300 jKr. Bölen asuinpaikka näyttäisi kartan mukaan olevan n. 8 km etäisyydellä Pikku-Linnamäen kalmistosta.

Ym. kalmistojen ajoituksen ja Bölen asuinpaikan perusteella asukkaat siis näyttäisivät kadonneen alueelta n. 300 jKr. paikkeilla.

Muutamat tutkijat ovat kyllä joskus muinoin olettaneet, että Porvoon Saksalassa on ollut kauppapaikka ristiretki tai varhaiskeskiajalla, mutta eipä ole sellainenkaan vielä kelan kohdalle sattunut, vaikka melkein kaikki mahdolliset paikat onkin jo tullut käytyä systemaattisesti lävitse.

En nyt ennätä kirjoittaa tämän enempää, mutta lainaan kuitenkin vielä erään Porvoon seudun esihistoriaan hyvin perehtyneen arkeologin kirjoittamaa tekstiä:

"Arkeologinen lähdeaineisto, joka meidän tapauksessamme on käytettävissä esihistoriallisen ajan kulttuurin kehityksen kuvaamiseen, on kuitenkin siinä määrin epätasaista, että se rajoittuu kivikauteen, pronssikauteen ja vanhempaan rautakauteen ts. noin 300 jKr asti, mutta se puuttuu melkeimpä kokonaan nuoremman rautakauden osalta; tältä ajalta Porvoon seudulta tai muualta Itä-Uudeltamaalta ei ole merkittäviä löytöjä. Esihistorillisen ajan viimeisten 700 vuoden arkeologisen löytöaineiston puuttuminen on arvoituksellinen, toistaiseksi selvittämätön seikka."

[Kultaseppä]

Joo, en osaa muuta suositella kuin uudelleen pohdintaa + perusteellisempaa karttademoa pohjatyöksi. On siitä puhetta ollut, ettei kelaan kannata luottaa siinä mielessä, että signaaleita voi ilmaantua ykskaks viikon päästä kohteessa, joka on nuohottu useita kertoja aiemmin. Katsoin piruuttani illalla kartalta ja näyttää siellä Porvoossakin olevan äkkiseltään 30 potentiaalista viikinkiajan asuinpaikkaa, joten ei kun uutta kierrosta kehiin.

[Ford&son]

juu en minäkään kyllä näe mitään syytä etteikö sielä potenttiaalista väestöä olisi ollut. ei vaan ole sattunut kohdalle. vielä.

saattaahan se olla, että väestömäärä pieneni/siirtyi hetkellisesti jostain syystä. en nyt usko silti että alue olisi ollut joku rautakauden pohjois-korea. en tosin kyllä tunne yhtään itä-uusimaata ja ensimmäinen kerta kun edes kuulen tämmöisestä "hiljenemis-teoriasta".

[Jedward]

Joo, en osaa muuta suositella kuin uudelleen pohdintaa + perusteellisempaa karttademoa pohjatyöksi. On siitä puhetta ollut, ettei kelaan kannata luottaa siinä mielessä, että signaaleita voi ilmaantua ykskaks viikon päästä kohteessa, joka on nuohottu useita kertoja aiemmin. Katsoin piruuttani illalla kartalta ja näyttää siellä Porvoossakin olevan äkkiseltään 30 potentiaalista viikinkiajan asuinpaikkaa, joten ei kun uutta kierrosta kehiin.

Porvoon alueita on tullut käytyä ilmaisimen kanssa lävitse jo varmaankin satoja hehtaareja...pelloilla, metsissä, ja välillä jopa vähän saaristossakin. Nuoremman rautakauden hautoja ei kuitenkaan ole löytynyt, eikä ole tahtonut löytyä nuoremman rautakauden irtolöytöjäkään.

Esim. Linnamäen ympäristöäkin on tullut käytyä (välillä Museoviraston kanssa puhelimitsekin neuvotellen) lävitse niin paljon kuin suoja-alueen rajat mahdolliseksi tekevät, eikä sieltä ainakaan vielä tässä vaiheessa ole löytynyt yhtäkään Museoviraston "aivan varmaksi" tunnistamaa viikinkiaikaista esinettä.
(Etsintäni on kuitenkin johtanut siihen, että suoja-aluetta on nyt huomattavasti laajennettu)

Linnamäestä vielä sen verran, että mäen päältä sisemmän vallihaudan uloimmasta reunasta on erään (Ilkankin hyvin tunteman) arkeologin 1970-luvulla suorittamissa kaivauksissa löytynyt alle 2 metrin syvyydestä hiilen ja noen värjäämää maata. Radiohiiliajoituksen mukaan tämä nokimaa on syntynyt joskus rautakauden loppupuolella.
Onko tässä kuitenkaan kysymys ihmisen toiminnasta, vai onko pelkkä ukkosenjumala iskeä räpsäyttänyt metsikköön?
Muistaakseni nämä kaivauksessa löytyneet nokijäämät olivat kuitenkin rajoittuneet aika pienelle alueelle, joten ehkäpä sittenkin...

Joitakin peltoja on kyllä tullut käytyä ilmaisimen kanssa lävitse jo kahteenkin kertaan, mutta on toki rehellisesti myönnettävä, että saattaahan täällä vielä olla "muutamia" tuhansia hehtaareja kokonaan etsimättäkin, joten ehkäpä nuoremman rautakauden löytöihin on olemassa vielä erittäin hyvät mahdollisuudet

Viimeaikoina olen kylläkin jo ihan tarkoituksella hidastellut tahtia, jotta muillekin etsijöille jäisi tutkimatonta lääniä täällä päin.

Hmmm...minulla muuten olisi tiedossa eräs todella potentiaalinen paikka, mutta kun se paikka valitettavasti sijaitsee enemmän siellä Loviisan suunnalla

[Ford&son]

no mikä tämä "lennokas" teoriasi nyt sitten oli alueen rautakauden hiljaisuudesta?

[Jedward]

no mikä tämä "lennokas" teoriasi nyt sitten oli alueen rautakauden hiljaisuudesta?

No kaippa minun täytyy sitten yrittää jotain satuilla, ei kai tässä muuten rauhaa saa. Korostan kuitenkin, että suhtaudun teoriaani suurella varauksella

Kuten tunnettua, entisajan ihmiset pitivät aivan totena kaikenlaisia metsissä ja viimeisillä korpimailla asustelevia haltioita, jättiläisiä ja hirviöitä. Tässä esimerkkinä Koirankuonolainen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koirankuonolainen

Suomenruotsalaisten legendojen mukaan jättiläiset asuttivat pakanallisella ajalla Uuttamaata.
Kyseiset jättiläiset eivät tykänneet ollenkaan kun ensimmäiset (soturi Ramunderin ja ehkä vähän ristinkin avulla rohkaistuneet) ihmiset saapuivat heidän mailleen ja ryhtyivät tietenkin ensitöikseen rakentamaan kirkkoja.

Joidenkin tarinoiden mukaan raivostuneet jättiläiset heittelivät rakenteilla olevia kirkkoja kohden valtavia kivenlohkareita, mutta kivet eivät kuitenkaan koskaan osuneet.

Suomenruotsalaisten jättiläislegendojen sankari on yllä mainitsemani Ramunder. Hän oli rohkea ja väkevä miekkamies ja ainoa joka kykeni taistelemaan jättiläisiä vataan (tulee mieleen, että lieneeköhän tällä Ramunderilla jotain yhteistä Lokin kanssa, sillä Lokihan oli skandinaavisessa mytologiassa jättiläissukuinen jumala. Ehkäpä ei, koska Loki oli melkoinen ilkiö ). Ramunder on ollut sankari myös Ruotsissa. Hän oli ilmeisesti käynyt sotaa jättiläisten kanssa jo kauan ennen kuin ihmiset saapuivat Uudellemaalle.

Jättiläiset siis heittelivät kirkkoja kohti kiviä, mutta myös Ramunder ja jättiläiset kävivät keskenään jatkuvaa kivisotaa. Voimainmittelön todisteena löytyykin satoja lokareita ympäri Uuttamaata.
http://runeberg.org/nylsedbruk/0116.html

Eräs taru kertoo, kuinka taistelussa hävinnyt jätti yritti surmata mäellä seisseen Ramunderin ja heitti tätä kohti saaristosta nappaamallaan valtavalla kivellä. Kivi ei kuitenkaan osunut Ramunderiin ja se osittain hajosikin iskeytyessään maahan Näsin rinteeseen. (Tarinasta on kyllä olemassa toinenkin versio, jossa Suomenkylän kalliolla maannut jättiläinen raivostui ja sinkosi kiven kun juuri rakennetun kirkon kellot alkoivat hermostuttavasti kalkattamaan)

Rinteessä seisova kivi on varmaankin ollut pelottova näky niille, jotka ammoisina aikoina ovat jokea pitkin liikkuneet.
Tässä vanha postikorttikuva kivestä.


Yhteenvetona meidän ei kai siis auttane muu kuin uskoa, että vasta sitten kun Ramunder sai surmattua kaikki jättiläiset, voitiin Uuttamaatakin alkaa asuttamaan ihmisillä

[Ford&son]

mielenkiintoinen teoria...

luulen kyllä että tuo tarina menee hieman uudempaan aikaan kuin tuo 300jkr. aika klassinen tarina esimerkki kristinuskon tulosta ja pakanoiden kanssa kahinoista.
itseasiassa (kiitos kun muistutit) munkin isoisä kertoi mulle joskus metässä isoista irtokivistä jotka oli jättiläisten heittämiä, ja kirkkoahan niillä oli tähtäilty. naurettiinkin aina miten paljon oli sihti mörököllillä ollut pielessä kun ei kirkkoa ollut lähimainkaan.

nuo jättiläiset kuuluu aika olennaisesti kansanperinteeseen ja muinaiseen suomeen. jo ennen kristinuskonkin tulemista. kiva olisi tietää mistä nämä tarinat ovat saaneet alkunsa. varmasti hyvin vanhaa perua.

[Kultaseppä]

Jättiläistarut ei ole tietenkään mikään suomalainen ilmiö, sillä tarut tunnettiin jo antiikin kulttuureissa...! Ohessa yksi gradua hieroessa vastaan tullut kertomus, jonka mukaan täkäläisen jättiläisen juuret on Virossa.

Se oli Huoperikki, se oli jättiläinen, meil sanottii Huoperikki. Se Narvasta loikkas sinnä, Rompil oli toinen jalka, Hevon apajal oli toinen jalansija oli Huoperikil. Ja sitte oli Suursaares lounatpäässä yks ja kolmas oli Loviisan saaristossa. Ihan jalanjäkii oli kallios. (Theodor Yrjönen 24.8.1967, SKSÄ 256. 1967/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, äänitearkisto)

http://www.folklore.ee/rl/folkte/myte/p ... anuse.html

[Simeoni I]

No kaippa minun täytyy sitten yrittää jotain satuilla, ei kai tässä muuten rauhaa saa. Korostan kuitenkin, että suhtaudun teoriaani suurella varauksella

Kuten tunnettua, entisajan ihmiset pitivät aivan totena kaikenlaisia metsissä ja viimeisillä korpimailla asustelevia haltioita, jättiläisiä ja hirviöitä. Tässä esimerkkinä Koirankuonolainen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Koirankuonolainen

Aika hyvä teoria. Oletkos sattumoisin kommentoinut tiede.fi Lalli ja Erik-ketjuun? Jos et, niin aika hyvä osuma...

Tässä yksi näkemys koirankuonolaisesta, näkyykö mitään tuttua?



Rengasmiekkahan se siinä. Jossain päin pohjolaa onkin uskomuksia koskien ilkeitä, vierasta kieltä puhuvia miehiä, Susiklaanista. Muualla pohjolassa Ylfings tai Wulfings. Tuossa alempana poijaat soutelemassa...