Kultaseppä kirjoitti:Vastaat itse kysymykseesi, eli ihmisiä oli siihen aikaan vähän, täällä on arvioitu 50 000 – 100 000 väestöstä, joka jakautui useisiin eri heimoihin eri puolille nykyistä tasavaltaa. Jos tuon määrän sirottelee sinne tänne tasavaltaan, niin ei siitä kovin suuria yhteisöjä saa syntymään kirveelläkään huomioiden, että valta osa ihmisistä pakkautui Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen.
Genetiikan tutkijat puhuvat nykyään erilaisista "pullonkaula" ilmiöistä, jotka liittyy väestömäärien yhtäkkiseen romahtamiseen rautakaudella ja ymmärtääkseni arvioille on tätä nykyä ainakin roomalaisajan osalta jonkin verran evidenssiä.
On myös osoitettu tutkimuksin, että maakunnan olosuhteet eivät olleet edullisimmasta päästä viljelyä ajatellen, vaikka jokilaakson savimaa siihen erinomaisesti sopikin. On muistaakseni viitattu poikkeuksellisiin syyssateisiin ja aikaiseen lumentuloon, joka tuotti ohraan jotain hometta ja saattoi tuhota koko sadon ja sitä kautta nälänhädän.
Riista ja kala-apajat riittivät ruokkimaan vain tietyn määrän ihmisiä, eikä väestönkasvu päässyt tästäkään syystä paikallisittain räjähtämään. Yksi syy tähän lienee myös sukujen kyvyllä lisääntyä ja ehkä heikosti elinvoimaisia perifeerisiä alueita asuttikin alun perin väestöä, jolla oli muita "heikommat eväät".
Muotoilin kysymykseni tuolla tavalla, koska olen yrittänyt pohtia edes jonkinlaista "pseudosyytä" asutuskatkoon.
Luulisi, että Porvoonjokilaakso olisi roomalaisajan jälkeenkin kiinnostanut asuinpaikkana esim. baltteja. Kieliihän
Porvoon Pikku-Linnamäen kalmisto (joka on muuten yksi Etelä-Suomen vanhemman rautakauden merkittävimmistä kalmistoista) lahden eteläpuolelta tänne muuttaneista ihmisistä. Suurimmat yhtäläisyydet Linnamäen hautojen kanssa ovat ilmeisesti löydettävissä Pohjois-Latvian Lazinin suuresta kalmistosta (Pikku-Linnamäen kalmistosta on löydetty runsaasti hauta-antimia, kuten esimerkiksi sirppeja. Osa kalmistosta on edelleen tutkimatta).
Pikku-Linnamäen kalmiston lisäksi on Porvoon alueella myös Svartsån roomalaisaikainen kalmisto. Myös Svartsån kalmistosta on löytynyt maanviljelyyn viittaavia sirppejä. Svartsån kalmisto sijaitsee n. 9 km Pikku-Linnamäen kalmistosta lounaaseen.
Näiden kalmistojen lisäksi pitää Porvoon alueelta tietenkin mainita Bölen todella pitkäaikainen (yli 4000 vuotta) asuinpaikka, joka näyttää tulleen hylätyksi n. 300 jKr. Bölen asuinpaikka näyttäisi kartan mukaan olevan n. 8 km etäisyydellä Pikku-Linnamäen kalmistosta.
Ym. kalmistojen ajoituksen ja Bölen asuinpaikan perusteella asukkaat siis näyttäisivät kadonneen alueelta n. 300 jKr. paikkeilla.
Muutamat tutkijat ovat kyllä joskus muinoin olettaneet, että Porvoon Saksalassa on ollut kauppapaikka ristiretki tai varhaiskeskiajalla, mutta eipä ole sellainenkaan vielä kelan kohdalle sattunut, vaikka melkein kaikki mahdolliset paikat onkin jo tullut käytyä systemaattisesti lävitse.
En nyt ennätä kirjoittaa tämän enempää, mutta lainaan kuitenkin vielä erään Porvoon seudun esihistoriaan hyvin perehtyneen arkeologin kirjoittamaa tekstiä:
"Arkeologinen lähdeaineisto, joka meidän tapauksessamme on käytettävissä esihistoriallisen ajan kulttuurin kehityksen kuvaamiseen, on kuitenkin siinä määrin epätasaista, että se rajoittuu kivikauteen, pronssikauteen ja vanhempaan rautakauteen ts. noin 300 jKr asti, mutta se puuttuu melkeimpä kokonaan nuoremman rautakauden osalta; tältä ajalta Porvoon seudulta tai muualta Itä-Uudeltamaalta ei ole merkittäviä löytöjä. Esihistorillisen ajan viimeisten 700 vuoden arkeologisen löytöaineiston puuttuminen on arvoituksellinen, toistaiseksi selvittämätön seikka."
Fisher F75, Deep Tech Vista Relic, Fisher F70, Golden Mask 3, Tecnetics G2, Garrett ACE 150.
Vanhin metalliesinelöytö Suomesta: Roomalaisaikainen rannerengas