Kirjan hinta näyttää vaihtelevan suuresti, täältä löytyy edullisimmin:

https://www.booky.fi/search.php?search=Rautakymi

Tarjolla uusi mielenkiintoinen tutkimus liittyen metallinilmaisinharrastukseen:

https://journals.sagepub.com/doi/10.117 ... IG4cliTLfc&

Valitettavasti ilmestyy vain e-kirjana ja pehmeäkantisena.

Oli niin sanotusti "pientä säätöä" + painossa järjestelmähäiriöitä, joka aiheutti ylimääräistä verenpainetta. Tunnustan, että tiukille otti, mutta aivan äsken vihdoin ilmestyi. Myös e-kirja ilmestynee lähiaikoina: Sisältää runsaasti mv- ja värikuvia + karttoja + jopa pari taulukkoa + arkeo...

Elektolyytti tekee ruman reikäisen pinnan ja samalla häviää rahan numismaattinen arvo...! Sen sijaan sitruunahappoliuos on suositeltavampi keino eli nk. keitosvesi, jossa on 50g happoa litrassa vettä lämmitettynä 50-60 °C.

Ai katos, ohessa lista, unohdin mainita, että ilmestyy myös edullisempana e-kirja versiona.

Meikäläisen ja Kivimiehen Rautakymiprojekti ilmestyy piakkoin runsaasti kuvitettuna tietokirjana ja lähti vihdoin maanantaina painoon. Kirja ilmestynee Heinäkuun alkupuolella ja siinä esitellään 20 itäisen Uudenmaan ja läntisen Kymijokilaakson uutta arkeologista kohdetta arkeometallurgisine tutkimus...

Leima on kultaseppämestari Anders Dannbergin, hän oli syntyisin Kirkkonummelta (1785) ja opiskeli kultasepäksi Pietarissa. Toimi myöhemmin kultaseppämestarina Helsingissä ja leimasi vuosina 1813–1826, jolle välille tuo asettunee, arvokas löytö siis...!

Edit: Siis kuten Leijona ehti todeta... !

Hevoset oli aikoinaan hämmästyttävän pienikokoisia, säkäkorkeus vain 115–145 senttiä (Ukkonen & Mannermaa 2017), mutta ei kait nyt sentään ihan noin pieniä...???

Samaa mieltä, tanakkaa tavaraa, joten olisiko valetun pronssipadan korva...?

Vaikuttaako lyijyn käyttö tinan asemasta mielestäsi lopputuotteen säilyvyyteen maassa entä mekaaninen kestävyys? En tiedä, mutta Pb-pronssin voisi kuvitella säilyvän maassa paremmin, onhan Pb tunnetusti korroosion kestävää. Säilyvyys voi riippua pitoisuuksista ja lukuisista muista maaperässä vaikut...

Teknisesti lyijy tekee sulasta juoksevampaa jos antimonia ei ollut saatavilla. Jossain tutkimuksissa on viitattu myös brittiläisen tinan tuonnin pitkiin katkoksiin, joka vaje olisi korvattu lyijyllä. Ehkäpä lyijyn käyttöä koruissa ei sen enempää ihmetelty, kunhan muotti juoksi täyteen varsinkin talv...

Hesari aikoinaan uutisoi entisestä venäläisestä sepästä, joka oli asentanut 80-luvulla saamansa 'harjoituskranaatin' pajansa sarvialasimeksi. Kymmenen vuoden käytön jälkeen1997 'alasin' otti ja jysähti. Kova oli ja pajan paikalla syvä monttu.

No niinpä onkin...!

Tuohan voisi olla peräisin vaikka mun verstaalta, eli näyttää siltä, että vartaan ympärille on kierretty kahta eripaksuista lankaa, joista saa sahaamalla lenkkejä...?

Mainittu puunkaatoon tarkoitettu malli yleistyi uuden ajan alussa, mutta myös varhaisempia variaatioita tunnetaan. Malli kuului useamman ruukin tuotantoon 1700-luvulla ja myöhemminkin. Ohessa samanlainen malli, Strömforsin ruukin mailta, löytynyt myös kiven juuresta jemmattuna. https://i.postimg.cc/...

Hieno löytö. Raaka-aineiden kuten lyijyn lähde voi hyvinkin sijaita jossain Keski-Euroopassa, mutta näitä segmentin muotoisia tankoja valettiin kalkkikivimuottiin lähempänäkin, mm. Birkassa ja Gotlannissa, joka ei tietenkään sulje pois muita vaihtoehtoja, ei täkäläisiäkään.

Juu, komea sauma näkyy. Sanoisin, että rautakauden loppuun noin 900–1100 voisi ajoittua; viraston maisterit toki lausuvat viimeisen sanan...!

Saisitko sivukuvaa, jossa näkyisi silmän muoto + mahd. erillisen teräpalan sauma ym.

Saapasraappa lukittu...!

Joo, kyllä saapasrenki toimii myös, rautahan voi tarkoittaa myös jääkenkää, tai kantalappua...!

Juu, esine on nk. saapasrauta

Joo, varsinkin irtolöytöjen ajoittaminen on erittäin vaikeaa, jos kohta usein miten mahdotonta. Joskus jopa kaivauksilta löytynyt terä "ei istu kontekstiin", jolloin tulkinta jää epävarmaksi. Melko yleisiä syitä katkeamisiin ovat mm. karkaisun jälkeisessä sammutuksessa syntyneet hiushalkea...

Sama uutinen Ylellä. Jännä että löytö haluttiin kohdistaa yhteyksiin Skandinavian kanssa, toki Skandinaavisia yhteyksiä on, mutta onhan Saarenmaa itsessäänkin ollut vauras. Noista kuvista muuten tulee mieleen Nousiaisten kultakääty , joka on haalittu Ruotsiin. No, ajallisesti löydöt menee tosi miel...