ja sitte viimesenä! Mitähän ne nämä mahtaa olla. Mitalli tai koru on tuo toinen mutta mutta miltä ajalta tai mikä koru? Toisesta ei oo kyllä miulla mittään käsitystä.
[/q

Ettei vaan olisi tuo vasemmanpuoleinen dirhemistä tehty koru.

80-luvulla oltiin siellä metsässä piiparoimassa c-scopella ja löytyi koko lukko jossa piikikivi kiinni ja saatiin se toimimaan. Siinä oli teksti TULA sankipannun alla ja joku vuosiluku mutta ei se aivan tuolta näyttänyt. Tuo saattaa olla ruotsalainen. Isä myi sen 90-luvulla jollekkin toiselle piippa...

Ramrod pipe englanniksi tuo latauspuikon pidike.
http://www.trackofthewolf.com/

Oikeassa reunassa on puolikuu ja kruunu eli Saksan maaleima. Kello tehty siis vuoden 1886 ja 1934 välillä. Ehkä Sveitsistä viety kuoret Saksaan ja siellä laitettu koneisto.

Jos tuo grouse on timantin sisällä niin se on valmistettu ennen vuotta 1934. Mikä tuo makers mark HK on, kun ei löydy.

Se on Sveitsin maaleima eli Grouse, mikä teeri se sitten on. Käytetty 1884-1934.

Ehrnrooth sukuvaakuna lusikanvarressa

Sveitsiläistä hopeaa, kun on tuo metsäkanaleima ja saksalainen valmistaja kun on tuo puolikuu.

Kyllä se sittenkin on 1 öre, 1629, Nyköping
SM 153b Typ IIIB "MDCXXIX

Se luultavasti on 1629

Ettei vaan olisi 1 Öre 1628 DCXXVIII

Riipuksien metallia pitäisi analysoida. Tässä pieni juttu arkeometallurgiasta http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=arkeometallurgia&source=web&cd=3&ved=0CFYQFjAC&url=http%3A%2F%2Fojs.tsv.fi%2Findex.php%2Ftt%2Farticle%2Fview%2F2781%2F2551&ei=TlfnT4OvB4zc4QTR182KAQ&usg...

Tältä se näyttää mutta olisiko se tökerö väärennös

Olisiko ylin Freitag von Loringhofe (1483-94) Näyttäisi olevan Liivinmaan rahoja, olisipa helpommin tunnistettavia. Raha1 http://s17.postimage.org/e65erjsiz/Raha1_etu.jpg http://s17.postimage.org/wad0pxfl7/Raha1_taus.jpg Raha2 http://s12.postimage.org/iqcr01dvd/Raha2_etu.jpg http://s10.postimage.org...

Onko alimman kuvan alhaalla oikeassa reunassa oleva merovingiaikainen kelloriipus Nakkilasta. Niitä ei ole montaa Suomesta löytynyt. Tänään tovi tuli vietettyä pellolla, alla löytöjä. Rahoja: http://s17.postimage.org/o3zth88rf/P4180510.jpg Nappeja: http://s9.postimage.org/8p4a3fe2z/P4180520.jpg Muut...

Hyvin säilynyt pinssi. Voi olla vanha kun kilpi on tuossa asennossa ja muutenkin yksinkertainen. Muun muassa Suomessa ja Ruotsissa aatelissuvun etuoikeutena on käyttää vaakunassaan ns. kalterikypärää ja siinä kaulakorua. Voisi selvitä aateliskalenterista, Suomen tai Ruotsin. Jokuhan oli löytänyt myö...

http://s16.postimage.org/5maeexm4h/Hunsvotti_U_T_Sirelius.jpg U.T Sireliuksen teoksessa Suomen kansanomaista kulttuuria tätä sanotaan Hunsvotiksi, eli piipunrassi. :lol: :lol: Miksiköhän Hunsvotti? Sehän on vanhan ajan suosituimpia haukkumanimiä. Tämä on taas tätä piippurasseilua... :lol: :lol: Hun...

Tässähän Sireliuksen kirjassa sanotaan, että Hunsvotissa oli samanlaiset helttuset kuin joissakin rautakauden esineissä. Ainakin sorsakoruissa ja hevoskoruissa oli näitä "helttusia". Kyllä jotain esine degeneraatiota on tapahtunut vuosisatojen saatossa. Käytetty koristeena rautakaudella ja...

No ei ehkä ihan oikea miekka, mutta vähän sinne päin kuitenkin. Mikähän tämä on? pituutta sillä on reilu 6cm. http://www.postimage.org/aV2Js8hi.jpg http://s16.postimage.org/5maeexm4h/Hunsvotti_U_T_Sirelius.jpg U.T Sireliuksen teoksessa Suomen kansanomaista kulttuuria tätä sanotaan Hunsvotiksi, eli ...

patti Lähetetty: Pe Tam 27, 2012 10:31 pm Eikös nuo pullot olekaan muinaismuistolain alaisina valtiolle menetettyjä? Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntävalta asioissa, jotka koskevat muinaismuistoja sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja esineiden suojelua m...

Pihlaja oli pyhä puu, jolle uhrattiin, yleensä hopearahoja. Ne kaivettin puun alle. Muistaakseni pihlajaa sanottiin myös veripuuksi. Täältä Kuortaneelta on löytynyt myös hopearahoja pihapiirissä olevan pihlajan alta, kun se on kaadettu.

Osassa kaksi siis

U.T Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria, uusintapainos 1989.

Näyttää nappilukkosoljelta

Ryghin teoksessa melko samanlainen etupainotteinen