Koon, huonon kunnon ja kuparisen ID-lukeman perusteella voisi olla lähinnä 1600-luvun Christinan 1/4 äyri. Ne voivat joskus olla tolkuttoman huonossa kunnossa vetisillä ja lannoitteisilla savimailla. Toinen samaa kokoluokkaa olisi myös puolikas skilling, joka harvemmin täysin tunnistamattomaksi menee.

Näyttäisi olevan 10-penninen (alumiinipronssia) Kekkosen ajalta, kaiketi 1960-luvulta. Vähän on siipeensä saanut työkoneesta.

Suuret kiitokset vaivannäöstä! Ihan tismalleen samannäköistä en Oravisjärven kirjasta löytänyt.

Molemmat kolikoiden jämät 1600-luvulta. Suuremman halkaisija on noin 21 mm, vaakunakruunu ja 2 äyrin tunnus, toisella puolella CRS monogrammi. Kenenkäs ajalta on? Pienemmästä on jäänyt jäljelle vain keskus, vaakunan sisällä viljalyhde viivoin ja toisella puolella 1 äyrin merkki kolmella kruunulla va...

Thanks:) Kun kuvankin laittaa vielä oikein päin, kyllä siitä sanat Einen Thaler tulevat. Mitä ne numerot ovat sitten yläpuolella, suurennuslasilla näyttäisi mieluummin 24 kuin 48.

Fisherman kirjoitti: ↑11 Touko 2020, 11:31 Tuolta voisi löytyä?
https://images.app.goo.gl/qQbGPH3QGYvLtqfk6

Kiitos viestistä. Tuli oletettua liikaa, kun en saanut kirjaimista selvää. Vieressä oli kuparinen kopeekka, siksi oletin venäläiseksi. Olisiko olemassa parempaa kuvaa ja ajanjaksoa jossakin linkissä?

Ollkuu kirjoitti: ↑11 Touko 2020, 10:39 Taitaa olla taaleri 1700 luvulta.saksanmaalta.itse löytänyt samanlaisen.

Haasteellinen hopea määritettäväksi. Kunto on huono. Ajan saatossa ohentunut, kulunut ja lohjennut. Halkaisija noin 20 mm:n luokkaa. Kahdessa rivissä kyrillistä tekstiä, jonka alapuolella kenties vuosiluvun ekat numerot näkyvissä, merkitsen muotoon 17xx. Toisella puolella ääriviivat hahmottuvat huon...

ilkkap kirjoitti: ↑30 Joulu 2019, 20:33 Noita olen löytänyt vanhalta satamapaikalta etelärannikolta. Onko sinun löytöpaikkasi mahdollisesti vastaavalla paikalla vai
selvästi sisämaassa?

Nykyisin sisämaata, rannikolle kymmeniä kilometrejä, mutta viitannee kyllä entisajan satamapaikkaan. Hyvä pointti.

jarski kirjoitti: ↑04 Tammi 2020, 10:48 Saattaisi olla lumikko kun vertaa koivun lehteen kokoa, mutta vaikea varmaksi sanoa kun ei näy häntää. Siitä sen parhaiten tunnistaisi.

Vertailukohde on ihan hyvä ja varmistaa määrityksen, lumikko se siinä, vaikka ei häntää kunnolla näykään.

Aina kun saa vastauksia, tulee mieleen uusia kysymyksiä. Lyöttikö kukaan muu kunkku kuin nuo kaksi edellä mainittua ukkelia noita pula-ajan olemattomia kupariklippoja? Entä Gustaf II Adolf? Joissakin näkyy heikosti jonkinlaista viivoitusta tai rasterointia. Palaset ovat täyttä kuparia, hopeasta ei t...

Mietin vielä arkussa ollutta vainajaa. Oliko kyseessä ylempään säätyluokkaan kuulunut henkilö vai haudattiinko kaikki kunnon seurakuntalaiset samoilla rituaaleilla ja arvokkuudella? Ristin molemmin puolin on Jeesus ristiinnaulittuna. Kiinni oleva ruuvi on suhteellisen hyvin säilynyt hiekassa tähän p...

Kiitos vastauksista! Kummastakaan paikasta ei kuitenkaan ole löytynyt Christinan 1/4 kupariäyriä vanhempaa kolikkoa eikä muutoinkaan 1500-luvun kamaa aktiivisesta yrityksestä huolimatta. Tähän on vain tyytyminen toistaiseksi.

Näitä ohuita kuparisia neliöitä tulee vastaan silloin tällöin. Ne ovat kooltaan noin 1 cm x 1 cm tai vähän isompia, mitään niissä ei kuitenkaan lue, ei numeroita, kirjaimia eikä kuviointeja. Ajan puolesta ne voisivat ajoittua 1600-1800 -lukujen sisään. Mihin näitä on käytetty tai mistä ovat peräisin...

Hiekassa kätkössä ollut arkun risti on siirtynyt hautausmaalta maa-ainesten siirron myötä toisaalle. Olen nähnyt sivuilla ennenkin jollakin vastaavanlaisia. Kuvioinnit ja koristelut voisivat viitata 1800-luvun puolelle. Kirkon alle hautauksista luovuttiin monissa pitäjissä 1700-luvun lopun jälkeen. ...

Venäläinen tipparaha lämmitti mieltä eilen. Samalta pellolta sen kaverina löytyi kauniisti koristeltu pala jostakin katkenneena. Ei välttämättä liity toisiinsa. Lähistön kuparikolikot ajoituksena ennen ja jälkeen 1600-luvun puoliväliä.

Kiitos määrityksestä. Katselin netistä nykyajan ovenkahvoja ja on ajatuksessa perää, samannäköisyyttä ja muotoa.

Pyydän raadilta tunnistusapua. Jonkinlainen nuppi päässä, suippo, kahdesta kohtaa pyöreät urat, toisesta päästä ontto ja katkenneenakin yli 60 mm pitkä, painoa 55 g. Peltolöytö pihatien varresta. Mikähän esine mahtaa olla?

Kuvan perusteella näyttäisi olevan todellakin grafiittia, joka on yleinen mineraali. Se on puolikiiltävä, suomuinen, rasvainen, varsin pehmeä Mohsin kovuusasteikolla 1-2 ja tahraava. Viiru on mustanharmaa, hankaa sitä posliiniin tai sulakkeeseen. Samaa hiiliainesta on tutummin lyijykynässä.

Tutun näköistä tavaraa. En ole viikkoon ehtinyt sivuilla vierailla, kommentoin vähäsen, vaikka asia onkin jo selvinnyt muiden taholta. Näitä rautamasuunin sinisiä ja liukaspintaisia lasikuonapaloja löytyy useista paikoista pelloilta mm. Halikosta, Kemiönsaaresta ja Perniöstä. Osa löydöistä on aika k...

Savipellolta löytyi tällainen pyöreä kukka-aiheinen esine, hyvin kevyt, kenties messinkiä, halkaisija 33 mm. Vaikuttaa, että on ollut kiinni jossakin ja irronnut. Mistä esine on peräisin ja miltä ajalta?

Kuparipenni v. 1870 Salo 17.8.2018

Kiitokset. Eli siis joku vanki työstänyt sen ajankulukseen, jos oikein tulkitsen.

Tällekin sormukselle löytyy varmaan lisätietoa. Kevyt gramman painoinen miehen sormus sisähalkaisija 20 mm, materiaali ilmeisesti alumiinia. Kannassa kaksi punaista pystyraitaa sivuilla. Ei merkintöjä eikä leimoja. Kunnosta päätellen maannut pellossa vuosikymmeniä. Milloin ja missä tällaisia on mahd...

Kiitokset selvityksistä. Naulaosa on aika vankkaa tekoa ja esine tuntuu vanhalta. Mietin vain, että onko sitä käytetty esim. eläimen nahan ripustamiseen, tiedä sitten.

Kiitos vaivannäöstä. Jokeen on matkaa muutama sata metriä, esine löytyi tosin pensaikkoisesta mäenrinteestä. Sen joutuminen kyseiseen paikkaan vähän ihmetytti. Hyvin sai mullasta puhdistettua.