Tänään käytiin sitten pellolla museoviraston edustajan kanssa. Tarkoitus oli lähinnä arvioida suojeltavan alueen laajuus, ja poimia talteen mahdollisesti löytyviä esineitä sen verran kuin noin neljässä tunnissa ehditään. Kesälomien takia ei muuta kaivuuryhmää saatu paikalle, eli käytännössä huispailimme Raibanin kanssa aluetta ja kaivoimme tavaroita, joiden löytöpaikat arkeologi laittoi muistiin ja vei pois. (Siis tavarat, ei löytöpaikkoja.) Myös arkeologin esimies tuli paikalle osaksi aikaa, koska sattui lomailemaan lähistöllä.
Kolikoita ei sitten löytynyt enää kuin kolme kappaletta: kaksi dirhemiä ja yksi eurooppalainen. Eli yhteensä niitä tuli 17 kokonaista, yksi puolikas ja kaksi palasta. Pientä kuparipellinpalasta ja pronssivalumöykkyjä löytyi vielä lisää, joten arveltiin että paikalla olisi saattanut olla jonkinlainen paja. Lisäksi löytyi rautakautista yksi punnus, hajonnut ketjunkantaja, sekä oikein hieno linturiipus. Ja päälle vielä pari 1600-lukuista kolikkoa ja ilmeisesti varhaiskeskiaikainen solki. (Unohdinko jotain, Raiban?)
Minun kannaltani oli tavallaan hyvä, että kaivoin lähes kaikki kolikot esiin itse jo aiemmin, koska näistä "virkamiestyönä" kaivetuista ei enää lunastuspalkkiota makseta, vaikka samaan löytämääni kätköön selvästi kuuluvat. Siinä kohtaa on käytännöissä mielestäni pieni ongelma. Tästä lähtien tulee mahdollisista uusista paikoista ehkä kaivettua esiin enemmän kuin hyvät tavat sallisivat. (Tietenkin vain niin kauan kuin pysytään kyntökerroksessa siis, eikä sotketa kontekstia. Siihen suhtaudun itse tosi tiukasti, koska ympäröivästä maasta on mahdollista saada ihailtavan paljon tietoa, joka häviää lopullisesti, jos paikka sotketaan.)
Mutta mukava ja mielenkiintoinen iltapäivä oli, ja täytyy tunnustaa että osa ajasta meni ihan vaan leppoisan rupattelun merkeissä…
Kunnon kuvia ei ehtinyt siinä tohinassa (ja rupattelussa) räpsiä, mutta ohessa parit iPhone-kuvat.
Tuossa toinen uusista dirhemeistä kaivuulämpimänä:
Ketjunkantaja:
Punnus, jossa erikoiset ristiviillot yhdessä reunassa:
Ja tinapronssista tehty linturiipus. (Minä määrittelisin sen sorsaksi):
Sitten vaan odottelemaan mahdollisia lisätietoja. Sen verran on museovirastossa ruuhkaa, että jos vuoden sisällä asiasta jotain kuulee, niin se on kuulemma jo hyvä.
